Mun mielestä tähän on simppeli ratkaisu. Jos johto kokee että kaikki on kunnossa ja palkitseminen ajaa omistaja-arvoa ja kulut on ok, niin voisivatko he ohjeistaa EPSää ja osinkoa sen konfidenssin mukaisesti muutaman vuoden yli. Siinä laitettaisiin sitten oma positio likoon samalla. Minusta se olisi reilu peli. Nyt fyrkat vuotaa kuluihin perävalotakuulla.
8 tykkäystä
Capmanin työntekijät saanevat palkkaa/palkkioita Capmanilta suoraan työntekijöinä ja lisäksi muista positioista esim. hallituspalkkioina kohdeyhtiöissä toimiessaan. Pelkkä Capmanin maksama palkka yksinäänkin on tosiaan posketon. Palkkaa per työntekijä nostetaan kuukaudessa se mitä normaali ihminen tienaa vuodessa.
Palkan maksaa osakkeenomistaja viime kädessä. Toisaalta ilman työntekijöitä ei ole firmaa edes olemassa. Saavutetuista eduista ei juuri kukaan suostu luopumaan. Asiasta voi kysyä, mutta vastaus on sama kuin yksityisellä hammaslääkärillä kun kysyt, että miksi tämä 45 min käynti maksoi 358 euroa? Vastapuoli hymyilee sinulle ja kertoo jotain ympäripyöreitä selityksiä, jotka pysyvät suunnilleen samoina vuodesta toiseen.
Eläkeyhtiöt ei lähde varmaan haastamaan palkkatasoja. Siihen tarvitaan joku omilla rahoillaan pelaava Kyösti Kakkonen ja hänenkään sanaansa ei näemmä kuunnella, ei näytä olevan vaikutusta juurikaan.
Pomojen palkkojen annetaan nousta tähtitieteelliseksi. Sen jälkeen alla olevat tiimit voi perustellusti vaatia itselleen palkankorotusta “kyllä me nyt vähintään 200 000 euroa tarvitaan per työntekijä palkkaa kun pomo tienaa 400 000 e”. Tästä lähtee himmeli käyntiin ja vuorotellen nostetaan kaikkien palkkoja ja osakkeenomistajat katsovat vierestä voimattomina. Näin kärjistettynä esimerkkinä.
13 tykkäystä
@Verneri_Pulkkinen Roastiin kysymyksiä/ideaa
Kuinka CapMan näkee onnistuneensa omistaja-arvon luonnissa? Kurssi n. 7-vuoden tasolla.
Osakkeen lukumäärä vain nousee kun taas eps ja osinko
sen mukana laskee.
Yhtiö sijoittaa omistajien rahojansa omiin rahastoihinsa - maksetaanko niistäkin kaikenmailman palkkiot rahaston hoitajille?
Tietääkö johto/hallitus firman arvon? Miksei omienosakkeiden ostoja ole pääomanpalautusten ‘työkalupakissa’?
29 tykkäystä
Mielenkiintoinen kysymys olisi myös se, että jos arvonluonti on hyvässä vauhdissa ja tulevaisuus näyttää kirkkaalta, niin miksei sisäpiiri ole nyt ostoksilla? Kurssi on nyt samalla tasolla kuin koronamontussa. Tässä kaivattaisiin hieman sitä “skin in the game” mentaliteettia
13 tykkäystä
Sellainen näkökulma muutamassakin pörssiyhtiössä duunia tehneenä, että johtoryhmillä saattaa olla myös hankekohtaisia sisäpiirejä, jotka estävät osakekauppaa. Aika usein järjestelyt ajoittuvat hankalampiin aikoihin, kun kurssi samaan aikaan laskee. Itseänikin joskus harmittanut, kun olisi ollut mukavaa ostaa oman työnantajan osakkeita, mutta sisäpiirihanke on estänyt. Capman on tainnut lähes jokaisessa osarihaastattelussa todeta, että mielenkiintoa järjestelyihin on, joten saattaa olla myös hankekohtaisia sisäpiirejä, joista osa laajojakin. Nykyinen toimarihan osti ihan merkittävän määrän osakkeita tullessaan toimariksi ja muistaakseni tämän vuoden helmikuussa vielä lisää. Molemmat ostokset selkeästi nykykurssia korkeammalla tasolla.
Itsehän ostin taas lisää, kun kurssi on laskenut. Taustalla on vahva uskomus siihen, että yhtiössä rakennetaan pitkää peliä, ja toisaalta omakohtaista muistijälkeä firman ammattitaidosta Harvian ajoilta. Tämä nyt ei mikään analyysi ole, mutta en voi välttyä ajatukselta, että Capmania kehitetään samalla logiikalla kuin kohdeyhtiötäkin. Eli luodaan arvoa ja rakennetaan kokonaisuutta, joka pitkällä aikajänteellä realisoituu osakkeenomistajan tuotoksi. Uskon että ovat miettineet, miltä toimiala ja siinä asemoituminen näyttää pitkällä aikajänteellä, ja sinne johtavia valintoja ollaan toteuttamassa. Välillä tuntuu, että kaikki sijoittajat eivät tiedosta, miten aikaa vievää yhtiöiden rakentaminen on, ja uuden markkinan, segmentin tai bisnesaihion kehittäminen kannattavaksi voi kestää helposti 5-10 vuotta (tästä oli rahastostrategioiden osalta hyviä kelmuja parin vuoden takaisessa CMD-materiaalissa).
Yksi asia, josta Capmanin kohdalla ei paljon puhuta, on vastuullisuus, joka on Capmanin fokuksessa. Se on suurempi megatrendi pääomamarkkinoilla kuin näitä palstoja lukemalla voisi ajatella, ja avaa mahdollisuuksia Capmanin kaltaisille toimijoille. Nyt kurssin laskiessa Dasos Capitalin ostohintakin tässä mukavasti laskee, kun maksu tapahtui pitkälti osakkeilla, eli sitäkin ostosta saa alennusmyynnissä. Dasosilla on erittäin pitkäikäistä, jopa “ikuista” AUM-kantaa, jolla on kasvupotentiaalia ja luonnonvarasijoittamisen megatrendi on varmasti vasta alussa.
Oma mielipiteeni on, että tämän yhtiön kanssa ei kannata vielä luovuttaa, vaan miettiä miltä toimiala näyttää vaikkapa vuonna 2030, ja millaisia järjestelymahdollisuuksia alalla on. Hyvä myös muistaa korkea oman pääoman tuotto, joka tämän alan yhtiöille on tyypillistä.
49 tykkäystä
Yksi Ruotsin suurimmista kuntosaliketjuista muuttaa CapManin (Capman Nordic Real Estate III Fund) tiloihin 5/2025 kymmenen vuoden sopparilla.
28 tykkäystä
Johdon sekä henkilöstön palkkaus ovat eniten kysyttyjä aiheita Capmanin ROASTissa. Nämä olivat päällimmäisiä teemoja myös Joken ROASTissa 2019, eli kauheasti asiat eivät ole muuttuneet. Tässä on katsojille hyvä taustamateriaali ROASTin kylkeen. Tuorein laaja rapsa finasektorin firmoista on tullut UB:sta, ja siellä on tällainen kooste eri verrokkien kulurakenteesta, liikevaihdosta per nuppi ja henkilöstökuluista.
Capmanilla on alan 2. parhaat palkat Suomessa pörssilistatuista firmoista, mutta liikevaihto per työntekijä on keskitasoa. Verratkaa esim. Capmanin suhdetta Evliin. eQ on omassa luokassaan palkoissa, mutta niin myös liikevaihdossa per työntekijä! 
Laskeskelin myös johtoryhmän palkkoja. Johtoryhmä ex toimari tosiaan oikeasti tienasi melkein puolta miljoonaa per nuppi 2022, joskin tämä laski “vain” alle 300 teur tasolle 2023 kun palkkioita ei tullut niin paljon. Yhtä kaikki, näyttää siltä että jos jonnekin Suomen työelämässä kannattaa sijoittua niin Capmaniin.
56 tykkäystä
Palkkiojuttujen lisäksi Capmanissa kiinnostaa ainakin pari asiaa.
Yli puolet Capmanin AuM on kiinteistöissä. Siis 3 000 000 000 € !
Samaan aikaan korkokulut ovat räjähtäneet kattoon kymmenien vuosien nollakorkoajan jälkeen. Nyt kiinteistömarkkina on syväjäässä, rakennusfirmoja kaatuu oikealla ja vasemmalla. Kojamo, Citycon jne osakkeet ovat romahtaneet…
… ja Capmanin kiinteistösijoitukset vain porskuttaa paperilla, kun itse määrittävät arvon? 
Joo-o Capmanilla on jotain “value add” sijoituksia ja kehittävät niitä samalla, mutta silti! Ihanko oikeasti Capman pystyy tekemään näillä omilla toimilla arvoa samaan aikaan kun markkina on kadonnut alta, vai onko täällä joku nollakorkoajan krapulapommi odottamassa realisoitumista?
Nollakorkoaika kuitenkin jatkui toistakymmentä vuotta ja nyt kiinteistöalalla sulatellaan velkoja ja kiinteistöt eivät liiku ollenkaan. Capmaninkin pitää päästä rullaamaan pääomaa ja myymään vanhoja omistuksia ja sijoittamaan eteenpäin. Jonkin aikaa voi viivytellä ja kierrellä, mutta kuvio vaatisi tuottoja pääomalle, tuottosidonnaisia palkkioita ja hyvää suorittamista, että saadaan lisää/uudestaan asiakkaiden rahoja sijoitettavaksi.
31 tykkäystä
Nyt kun on paljon kirjoitettu Capmanin osakkeiden printtaamisesta ja palkkioista johdolle ja a-vain henkilöille.
Kysyisin seuraavaa:
Kuuluuko Capmanin työkalupakkiin omien osakkeiden ostot + niiden mitätöinti?
Ja dissaus otsikon laatijan “kunniaksi”.
Capman - Onko varoja mistä jakaa?
Erinomainen ROAST, kiitos!
11 tykkäystä
Kuuntelin Capmanin roastin lenkillä. Hyvä keskustelu!
Tarkasti sanansa valitsevalta toimitusjohtajalta mielestäni varsin selkeä viesti roastin lopussa kysymykseen, miksi Capmaniin kannattaisi sijoittaa: “kova kasvu, mutta sen päälle vielä nopeammin kasvava kannattavuus… ja täytyy sanoa, että tällä hetkellä myöskin todella houkutteleva arvostustaso, millä tulla sisään”. Harvoin kuulee näin selkeää kannanottoa yhtiön valuaatioon. Tosin olen Pia Kållin kanssa tästä täysin samaa mieltä.
29 tykkäystä
Olemme tottuneet Investor AB:n vuosikertomuksissa (myös kvartaaliraporteissa) näkemään
alla olevan kaltaiset palkit osakkeen kokonaistuotosta (keskimääräinen vuosittainen tuotto kyseisellä ajanjaksolla). Capmanilla riittää pörssihistoriaa yli 20 vuotta, joten vastaava kuva olisi hyvä lisä Capmanin vuosikertomukseen. Capman vuosikertomuksessa seikkaperäisesti kerrotaan, kuinka he tekevät maailmasta paremman paikan, mutta osakkeenomistajan kostuminen tästä kaikesta jää vähän arvoitukseksi.
22 tykkäystä
Saimme Roastissa kuulla, että johto sitoutetaan palkkiojärjestelmällä mikä perustuu osakkeen kokonaistuottoon ja maksu perustuu pari vuotta vanhaan tilikauteen. Eli vuonna 2024 maksettiin vuoden 2022 loppuun saakka syntyneistä tuotoista määritelty palkkio. Kai tämän voisi siis kääntää niin, että seuraavina parina vuotena ei ole kovin avokätistä palkkiota tulossa johdolle kun kurssikehitys on ollut tällaista. Tai ainakin sitten toimitusjohtajan pitää keksiä uudet selitykset sille, miksi johto tienaa niin hyvin.
45 tykkäystä
Oli tosiaan oikein mielenkiintoinen keskustelu @Verneri_Pulkkinen. Sinulla oli hyvin aseteltuja kysymyksiä ja mielestäni Pialta selkeitä ja loogisia vastauksia. Pidän kyllä Kållin positiivisesta kommunikaatiotavasta, toivottavasti positiivisuus tarttuu ja näkyy myös pitkällä aikavälillä tuotoissa 
Päällimmäisenä mieleen jäi muutama asia eli jään odottamaan mainostettua liiketoiminnan skaalautumista, Capmanin jatkuvaa ja avointa viestintää rahastojen tuottotasoista sekä (reilua tai ei) tulen jatkamaan AUMin vuosikasvun vertailua isomman luokan globaaleihin toimijoihin eli Brookfield, Blackstone, Carlyle, Apollo, KKR ja EQT. Mielestäni riskit Capmanissa ovat suurempia ja lisäksi Capmanin tulisi pienempänä pystyä kasvamaan suhteellisesti enemmän, joten pidän tätä ihan kohtuullisena vaatimuksena.
29 tykkäystä
Hyvä oli Vernerin roasti. Vaikka Kåll onkin varsin sujuvasanainen, korkeista palkkioista ja palkoista kysyttäessä puheissa oli selittelyn makua.
Epäilemättä me kaikki nykyiset Capmanin osakkeenomistajat haluaisimme olla samaa mieltä Kållin arviosta Capmanista sijoituskohteena. Capmanin arvo sijoituskohteena ei kuitenkaan synny siitä, mikä on toimarin näkemys yhtiön markkina-arvosta, vaan hänen ja hänen tiiminsä teoista tuon valuaation kasvattamiseksi. Nähtäväksi jää, miten luvattu kova kasvu ja kannattavuus sekä “ajan kuluessa kasvava varojenjako” toteutuvat. Sen verran monta pykälää osinkohyppyrin lähtölavaa laskettiin jo viime vuonna, että ainakin tuo viimeksi mainittu lienee nyt helpommin saavutettavissa. Sitä odotellessa.
23 tykkäystä
Jatkan vielä syventävää jauhamista Capmanin sisällöstä.
Capmanin palvelut -liiketoiminta on huomion arvoinen ja kätkee minusta sisäänsä enemmän arvoa kuin moni ehkä ajattelee. Tutustuin aikanaan työn kautta omakohtaisesti Capmanin CaPS-palveluun, jossa kilpailuttavat epäsuoria hankintoja ja tarjoavat employee benefit -ohjelmia. Itselleni jäi mieleen, että säästöt hankinnoissa olivat merkittäviä, vaikka CaPS:ssä oli yritykselle myös vuosimaksu. Arvonluonnista todistaa myös CaPS:n jatkuva nopea kasvu.
CaPS:n toiminta perustuu ymmärtääkseni siihen, että hankintapalvelut kytketään rahastojen kohdeyhtiöihin ja usein palvelut jäävät käyttöön usein myös exitien jälkeen. Eli hankinta-pool siis kasvaa kaiken aikaa. Tuotoista yli 70% on jatkuvia, eli recurring revenue -tyyppistä. Siellä on mukana myös ohjelmistolisenssejä, joista juoksee jatkuvia tuottoja, kuten monille IT-palveluyhtiöillekin.
Jos CAPS:n lukuja analysoi ihan itsenäisenä yhtiönä, näin korkealla EBITDA-marginaalin ja kaksinumeroisen kasvun yhdistelmällä valuaatio olisi merkittävä. Myös pääoman tuotto lienee huima. Nyt Capman kätkee tämän skaalautuvan ja poikkeuksellisten kovien tunnuslukujen bisneksen sisäänsä. Ensimmäisen vuosipuoliskon aikana CaPS kasvoi 16% ja sen liikevoitto kasvoi 12% edelliseen vuoteen verrattuna. Henkilöstömäärän kasvu on myös maltillista, joten hyvin skaalaa.
Arvoluonnin ajatusleikkiä on mielenkiintoista harrastaa kuvittelemalla Capmanin orgaanista ja epäorgaanista kasvua, ja CaPS:n kasvun jatkoa sen siivillä. Jospa Capman esimerkiksi yhdistyisi jonkin toisen pääomarahaston toimijan kanssa, jolla on portfoliossaan saman verran kohdeyhtiöitä kuin on tällä hetkellä CaPS:n piirissä, ja palvelut saataisiin levitettyä myös sinne. Mikä on CaPS:n arvo ja kassavirran tuottokyky esimeriksi 20 tai 30 miljoonan euron liikevaihdolla, jos toimintaa saadaan skaalattua nykyvauhdilla ylös tulevat vuodet? Voidaanko CaPS:iä lähteä laajentamaan entistä vahvemmin myös kohdeyhitöiden ulkopuolelle?
CaPS:ssä on muuten mukana myös kestävyysraportointiin liittyvää dataa, jolla tulee olemaan monille yrityksille arvoa, kun raportointivelvoitteet kaiken aikaa kiristyvät.
35 tykkäystä
Caps on osaltani jäänyt todella vähälle huomiolle. Olen kyllä laskenut sen varaan että se kasvaa kannattavasti ja tuo paljon kaivattua tasaisuutta tuloksentekoon, mutta en ole oikein ymmärtänyt koko liiketoimintaa.
Eli Caps vastaa jäsenyritystensä ei-strategisien tuote- ja palveluhankintojen keskittämisestä. Mitä nuo tuotteet ja palvelut ovat mitä Caps kilpailuttaa ja hankkii? Toimistotarvikkeita ja kahviautomaatin täyttöä? 
Capsin sivuilla on toki ylätasolla mainittu useita kategorioita aina IT:stä matkustamiseen ja lakipalveluihin, mutta muutama selventävä ja konkreettinen esimerkki Capsin suurimmista kategorioista olisi tervetullut.
Suurimpana kysymyksenä minulla on, että miten Capsin liiketoiminta liittyy Capmanin pääomarahastoihin. Yllä oleva Timon maininta siitä, että Capmanin rahastojen kohdeyhtiöt toimivat Capsin asiakkaina ja oletettavasti myös jatkavat irtautumisien jälkeenkin oli jo selkeyttävä. Olisi myös mielenkiintoista tietää, kuinka suuri osa Capsin liikevaihdosta ja asiakkaista on peräisin Capmanin rahastojen nykyisistä tai vanhoista kohdeyhtiöistä ja kuinka paljon Capsin liikevaihdosta on sellaista mikä ei liity pääomarahastoihin millään tavalla.
Minulla on ainakin vaikeuksia hahmottaa miten Capsin omistaminen tukee Capmanin strategisia tavoitteita. Liikevoittoa toki syntyy kasvavissa määrin, mutta miten Caps palvelee hallinnointiliiketoimintaa onkin sitten toinen juttu. Jotenkin tuntuu tosi irralliselta muuhun liiketoimintaan verrattuna. Ehkä joku osaa selventää 
6 tykkäystä
Siellä on ihan kaikkea epäsuoraa hankintaa. Puhelinliittymistä sähkösopimuksiin ja hotelliketjujen sopimuksista työturvallisuustarvikkeisiin. Itse kilpailutin markkinointijohtajana tuolloin mediaa CaPS:n kautta. Uutena kumppanina taisivat julkaista Kolsterin, eli asiantuntijapalveluita. Eli kyllä siellä laajasti on liiketoiminnan muihin kustannuksiin vaikuttavia hankintoja. Lisänä on tämä työntekijöiden etuohjelma, jossa mukana olevat yritykset pääsevät mukaan henkilöstöetuihin. Oma oletukseni on, että CaPS saa sekä epäsuorissa hankinnoissa että henkilöstöeduissa rahaa paitsi yhtiöltä, myös palveluntarjoajalta, mutta tämä on oletus / muistikuva. Näitä ohjelmistolisenssien jakelun yksityiskohtia ei näemmä ole julkisesti avattu, mutta niistä tulevat jatkuvat tuotot lienevät kuitenkin merkittäviä ja jatkuvia, kuten alan jakelusopimuksissa on tapana (siksi esim Hubspotin ja Salesforcen jakeilijoilla on varsin kannattavia bisneksiä, koska jatkuvaisliikevaihdon osuus tuo bisnekseen kannattavuuden kehdon).
Sitten kysymykseen, miten CaPS liittyy pääomarahastoliiketoimintaan. Kohteiden arvonluonnissa usein kyse siitä, että saadaan aikaan kasvun ja EBITDA-marginaalin samanaikainen kasvu. Jos katsoo näiden epäsuorien hankintojen vaikutusta, niin siellä volyymidiilien tuomilla prosenteilla on kyllä suora kytkös käyttökatetasoon, toki hieman bisneksestä riippuen. Tällaisen hankintapalvelun mukanaolo on myös selkeä argumentti, miksi jonkun yrittäjän kannattaa ottaa pääomasijoittaja mukaan kasvutarinaan, jos rahoituksen ja osaamisen lisäksi voidaan nähdä todennäköisyyksiä poimia matalalla roikkuvia hedelmiä kustannuksista.
Itse pidän paljon tästä yhdistelmästä, jossa Capman tuo hallinnointiliiketoiminnan kylkeen palveluita, joilla kohteiden kannattavuutta voidaan parantaa, ja joista saadaan Capmanille selkeästi skaalautuvalla ja kannattavalla mallilla lisäansaintaa liiketoiminnan kasvun myötä.
22 tykkäystä
Voisin kuvitella, että jokainen yhtiö johon tulee pääomasijoittaja omistajaksi käy ihan ensimmäisinä asioina läpi kammalla kaikki hankinnat ja etsii sieltä säästöjä. Tämä on yksi alhaalla roikkuvista hedelmistä, mutta jotta hedelmä ei ajan kuluessa mätänisi ja kulut palautuisi vanhalle tasolle vaatisi tämä pysyviä panostuksia omaan hankintaosastoon. Capsin avulla ainakin teoriassa tuota hankintaosastoa ei tarvitse samassa määrin itse rakentaa → pysyvä profit.
Se on toki validi kysymys onko tämä sellaista liiketoimintaa jota nimenomaan Capmanin pitää omistaa, varmasti löytyisi ulkoisiakin kumppaneita hankinnoissa auttamaan. Itse näen kuitenkin etuja siinä, että omistuksen kautta pystytään varmistamaan ettei tällainen kumppani, jota käytetään oletuksena jokaisen sijoituksen kanssa, ala osaoptimoimaan liikaa omaa tulostaan vaan palvelee aidosti kokonaisuutta. Kun tämä saadaan tehtyä pitäen Caps vieläpä hyvin kannattavana, niin aika järkevältä palaselta tämä näyttää Capmanin omissa käsissä pidettäväksi.
8 tykkäystä
Kiitos @Verneri_Pulkkinen taas hyvästä grillauksesta!
Mielenkiintoisen ‘vahva’ statement toimarilta, jonka mukaan yhtiö on ‘huokeasti’ hinnoiteltu. Tavallaan tälläisiä näkemyksiä haluaisi kuulla useamminkin, mutta lisää taas vastapainona kysymyksiä:
Miksei sitten johtoryhmä osta osakkeita?
Miksei yhtiö osta osakkeita mitätöitäväksi?
Ainoa ‘pätevä’ syy taitaa olla, että jotain sisäpiirihommaa menossa, jonka vuoksi ei voi ostaa.
20 tykkäystä