Mun mielestä tähän on simppeli ratkaisu. Jos johto kokee että kaikki on kunnossa ja palkitseminen ajaa omistaja-arvoa ja kulut on ok, niin voisivatko he ohjeistaa EPSää ja osinkoa sen konfidenssin mukaisesti muutaman vuoden yli. Siinä laitettaisiin sitten oma positio likoon samalla. Minusta se olisi reilu peli. Nyt fyrkat vuotaa kuluihin perävalotakuulla.
8 tykkäystä
Capmanin työntekijät saanevat palkkaa/palkkioita Capmanilta suoraan työntekijöinä ja lisäksi muista positioista esim. hallituspalkkioina kohdeyhtiöissä toimiessaan. Pelkkä Capmanin maksama palkka yksinäänkin on tosiaan posketon. Palkkaa per työntekijä nostetaan kuukaudessa se mitä normaali ihminen tienaa vuodessa.
Palkan maksaa osakkeenomistaja viime kädessä. Toisaalta ilman työntekijöitä ei ole firmaa edes olemassa. Saavutetuista eduista ei juuri kukaan suostu luopumaan. Asiasta voi kysyä, mutta vastaus on sama kuin yksityisellä hammaslääkärillä kun kysyt, että miksi tämä 45 min käynti maksoi 358 euroa? Vastapuoli hymyilee sinulle ja kertoo jotain ympäripyöreitä selityksiä, jotka pysyvät suunnilleen samoina vuodesta toiseen.
Eläkeyhtiöt ei lähde varmaan haastamaan palkkatasoja. Siihen tarvitaan joku omilla rahoillaan pelaava Kyösti Kakkonen ja hänenkään sanaansa ei näemmä kuunnella, ei näytä olevan vaikutusta juurikaan.
Pomojen palkkojen annetaan nousta tähtitieteelliseksi. Sen jälkeen alla olevat tiimit voi perustellusti vaatia itselleen palkankorotusta “kyllä me nyt vähintään 200 000 euroa tarvitaan per työntekijä palkkaa kun pomo tienaa 400 000 e”. Tästä lähtee himmeli käyntiin ja vuorotellen nostetaan kaikkien palkkoja ja osakkeenomistajat katsovat vierestä voimattomina. Näin kärjistettynä esimerkkinä.
12 tykkäystä
@Verneri_Pulkkinen Roastiin kysymyksiä/ideaa
Kuinka CapMan näkee onnistuneensa omistaja-arvon luonnissa? Kurssi n. 7-vuoden tasolla.
Osakkeen lukumäärä vain nousee kun taas eps ja osinko
sen mukana laskee.
Yhtiö sijoittaa omistajien rahojansa omiin rahastoihinsa - maksetaanko niistäkin kaikenmailman palkkiot rahaston hoitajille?
Tietääkö johto/hallitus firman arvon? Miksei omienosakkeiden ostoja ole pääomanpalautusten ‘työkalupakissa’?
29 tykkäystä
Mielenkiintoinen kysymys olisi myös se, että jos arvonluonti on hyvässä vauhdissa ja tulevaisuus näyttää kirkkaalta, niin miksei sisäpiiri ole nyt ostoksilla? Kurssi on nyt samalla tasolla kuin koronamontussa. Tässä kaivattaisiin hieman sitä “skin in the game” mentaliteettia
13 tykkäystä
Sellainen näkökulma muutamassakin pörssiyhtiössä duunia tehneenä, että johtoryhmillä saattaa olla myös hankekohtaisia sisäpiirejä, jotka estävät osakekauppaa. Aika usein järjestelyt ajoittuvat hankalampiin aikoihin, kun kurssi samaan aikaan laskee. Itseänikin joskus harmittanut, kun olisi ollut mukavaa ostaa oman työnantajan osakkeita, mutta sisäpiirihanke on estänyt. Capman on tainnut lähes jokaisessa osarihaastattelussa todeta, että mielenkiintoa järjestelyihin on, joten saattaa olla myös hankekohtaisia sisäpiirejä, joista osa laajojakin. Nykyinen toimarihan osti ihan merkittävän määrän osakkeita tullessaan toimariksi ja muistaakseni tämän vuoden helmikuussa vielä lisää. Molemmat ostokset selkeästi nykykurssia korkeammalla tasolla.
Itsehän ostin taas lisää, kun kurssi on laskenut. Taustalla on vahva uskomus siihen, että yhtiössä rakennetaan pitkää peliä, ja toisaalta omakohtaista muistijälkeä firman ammattitaidosta Harvian ajoilta. Tämä nyt ei mikään analyysi ole, mutta en voi välttyä ajatukselta, että Capmania kehitetään samalla logiikalla kuin kohdeyhtiötäkin. Eli luodaan arvoa ja rakennetaan kokonaisuutta, joka pitkällä aikajänteellä realisoituu osakkeenomistajan tuotoksi. Uskon että ovat miettineet, miltä toimiala ja siinä asemoituminen näyttää pitkällä aikajänteellä, ja sinne johtavia valintoja ollaan toteuttamassa. Välillä tuntuu, että kaikki sijoittajat eivät tiedosta, miten aikaa vievää yhtiöiden rakentaminen on, ja uuden markkinan, segmentin tai bisnesaihion kehittäminen kannattavaksi voi kestää helposti 5-10 vuotta (tästä oli rahastostrategioiden osalta hyviä kelmuja parin vuoden takaisessa CMD-materiaalissa).
Yksi asia, josta Capmanin kohdalla ei paljon puhuta, on vastuullisuus, joka on Capmanin fokuksessa. Se on suurempi megatrendi pääomamarkkinoilla kuin näitä palstoja lukemalla voisi ajatella, ja avaa mahdollisuuksia Capmanin kaltaisille toimijoille. Nyt kurssin laskiessa Dasos Capitalin ostohintakin tässä mukavasti laskee, kun maksu tapahtui pitkälti osakkeilla, eli sitäkin ostosta saa alennusmyynnissä. Dasosilla on erittäin pitkäikäistä, jopa “ikuista” AUM-kantaa, jolla on kasvupotentiaalia ja luonnonvarasijoittamisen megatrendi on varmasti vasta alussa.
Oma mielipiteeni on, että tämän yhtiön kanssa ei kannata vielä luovuttaa, vaan miettiä miltä toimiala näyttää vaikkapa vuonna 2030, ja millaisia järjestelymahdollisuuksia alalla on. Hyvä myös muistaa korkea oman pääoman tuotto, joka tämän alan yhtiöille on tyypillistä.
49 tykkäystä
Yksi Ruotsin suurimmista kuntosaliketjuista muuttaa CapManin (Capman Nordic Real Estate III Fund) tiloihin 5/2025 kymmenen vuoden sopparilla.
28 tykkäystä
Johdon sekä henkilöstön palkkaus ovat eniten kysyttyjä aiheita Capmanin ROASTissa. Nämä olivat päällimmäisiä teemoja myös Joken ROASTissa 2019, eli kauheasti asiat eivät ole muuttuneet. Tässä on katsojille hyvä taustamateriaali ROASTin kylkeen. Tuorein laaja rapsa finasektorin firmoista on tullut UB:sta, ja siellä on tällainen kooste eri verrokkien kulurakenteesta, liikevaihdosta per nuppi ja henkilöstökuluista.
Capmanilla on alan 2. parhaat palkat Suomessa pörssilistatuista firmoista, mutta liikevaihto per työntekijä on keskitasoa. Verratkaa esim. Capmanin suhdetta Evliin. eQ on omassa luokassaan palkoissa, mutta niin myös liikevaihdossa per työntekijä! 
Laskeskelin myös johtoryhmän palkkoja. Johtoryhmä ex toimari tosiaan oikeasti tienasi melkein puolta miljoonaa per nuppi 2022, joskin tämä laski “vain” alle 300 teur tasolle 2023 kun palkkioita ei tullut niin paljon. Yhtä kaikki, näyttää siltä että jos jonnekin Suomen työelämässä kannattaa sijoittua niin Capmaniin.
55 tykkäystä
Palkkiojuttujen lisäksi Capmanissa kiinnostaa ainakin pari asiaa.
Yli puolet Capmanin AuM on kiinteistöissä. Siis 3 000 000 000 € !
Samaan aikaan korkokulut ovat räjähtäneet kattoon kymmenien vuosien nollakorkoajan jälkeen. Nyt kiinteistömarkkina on syväjäässä, rakennusfirmoja kaatuu oikealla ja vasemmalla. Kojamo, Citycon jne osakkeet ovat romahtaneet…
… ja Capmanin kiinteistösijoitukset vain porskuttaa paperilla, kun itse määrittävät arvon? 
Joo-o Capmanilla on jotain “value add” sijoituksia ja kehittävät niitä samalla, mutta silti! Ihanko oikeasti Capman pystyy tekemään näillä omilla toimilla arvoa samaan aikaan kun markkina on kadonnut alta, vai onko täällä joku nollakorkoajan krapulapommi odottamassa realisoitumista?
Nollakorkoaika kuitenkin jatkui toistakymmentä vuotta ja nyt kiinteistöalalla sulatellaan velkoja ja kiinteistöt eivät liiku ollenkaan. Capmaninkin pitää päästä rullaamaan pääomaa ja myymään vanhoja omistuksia ja sijoittamaan eteenpäin. Jonkin aikaa voi viivytellä ja kierrellä, mutta kuvio vaatisi tuottoja pääomalle, tuottosidonnaisia palkkioita ja hyvää suorittamista, että saadaan lisää/uudestaan asiakkaiden rahoja sijoitettavaksi.
31 tykkäystä
Nyt kun on paljon kirjoitettu Capmanin osakkeiden printtaamisesta ja palkkioista johdolle ja a-vain henkilöille.
Kysyisin seuraavaa:
Kuuluuko Capmanin työkalupakkiin omien osakkeiden ostot + niiden mitätöinti?
Ja dissaus otsikon laatijan “kunniaksi”.
Capman - Onko varoja mistä jakaa?
Erinomainen ROAST, kiitos!
11 tykkäystä
Kuuntelin Capmanin roastin lenkillä. Hyvä keskustelu!
Tarkasti sanansa valitsevalta toimitusjohtajalta mielestäni varsin selkeä viesti roastin lopussa kysymykseen, miksi Capmaniin kannattaisi sijoittaa: “kova kasvu, mutta sen päälle vielä nopeammin kasvava kannattavuus… ja täytyy sanoa, että tällä hetkellä myöskin todella houkutteleva arvostustaso, millä tulla sisään”. Harvoin kuulee näin selkeää kannanottoa yhtiön valuaatioon. Tosin olen Pia Kållin kanssa tästä täysin samaa mieltä.
29 tykkäystä
Olemme tottuneet Investor AB:n vuosikertomuksissa (myös kvartaaliraporteissa) näkemään
alla olevan kaltaiset palkit osakkeen kokonaistuotosta (keskimääräinen vuosittainen tuotto kyseisellä ajanjaksolla). Capmanilla riittää pörssihistoriaa yli 20 vuotta, joten vastaava kuva olisi hyvä lisä Capmanin vuosikertomukseen. Capman vuosikertomuksessa seikkaperäisesti kerrotaan, kuinka he tekevät maailmasta paremman paikan, mutta osakkeenomistajan kostuminen tästä kaikesta jää vähän arvoitukseksi.
22 tykkäystä
Saimme Roastissa kuulla, että johto sitoutetaan palkkiojärjestelmällä mikä perustuu osakkeen kokonaistuottoon ja maksu perustuu pari vuotta vanhaan tilikauteen. Eli vuonna 2024 maksettiin vuoden 2022 loppuun saakka syntyneistä tuotoista määritelty palkkio. Kai tämän voisi siis kääntää niin, että seuraavina parina vuotena ei ole kovin avokätistä palkkiota tulossa johdolle kun kurssikehitys on ollut tällaista. Tai ainakin sitten toimitusjohtajan pitää keksiä uudet selitykset sille, miksi johto tienaa niin hyvin.
43 tykkäystä
Oli tosiaan oikein mielenkiintoinen keskustelu @Verneri_Pulkkinen. Sinulla oli hyvin aseteltuja kysymyksiä ja mielestäni Pialta selkeitä ja loogisia vastauksia. Pidän kyllä Kållin positiivisesta kommunikaatiotavasta, toivottavasti positiivisuus tarttuu ja näkyy myös pitkällä aikavälillä tuotoissa 
Päällimmäisenä mieleen jäi muutama asia eli jään odottamaan mainostettua liiketoiminnan skaalautumista, Capmanin jatkuvaa ja avointa viestintää rahastojen tuottotasoista sekä (reilua tai ei) tulen jatkamaan AUMin vuosikasvun vertailua isomman luokan globaaleihin toimijoihin eli Brookfield, Blackstone, Carlyle, Apollo, KKR ja EQT. Mielestäni riskit Capmanissa ovat suurempia ja lisäksi Capmanin tulisi pienempänä pystyä kasvamaan suhteellisesti enemmän, joten pidän tätä ihan kohtuullisena vaatimuksena.
26 tykkäystä
Hyvä oli Vernerin roasti. Vaikka Kåll onkin varsin sujuvasanainen, korkeista palkkioista ja palkoista kysyttäessä puheissa oli selittelyn makua.
Epäilemättä me kaikki nykyiset Capmanin osakkeenomistajat haluaisimme olla samaa mieltä Kållin arviosta Capmanista sijoituskohteena. Capmanin arvo sijoituskohteena ei kuitenkaan synny siitä, mikä on toimarin näkemys yhtiön markkina-arvosta, vaan hänen ja hänen tiiminsä teoista tuon valuaation kasvattamiseksi. Nähtäväksi jää, miten luvattu kova kasvu ja kannattavuus sekä “ajan kuluessa kasvava varojenjako” toteutuvat. Sen verran monta pykälää osinkohyppyrin lähtölavaa laskettiin jo viime vuonna, että ainakin tuo viimeksi mainittu lienee nyt helpommin saavutettavissa. Sitä odotellessa.
12 tykkäystä