Cargotecin Q1-numerot olivat vahvat ja kannattavuus selvästi odotettua parempi. Yhtiön arvonmääritys on tällä hetkellä erikoistilanteessa ja lähiaikoina julkistetaan paljon yhtiön osien arvostukseen vaikuttavaa informaatiota.
OP: Myy (aikaisemmin vähennä), ja tavoitehinta 60 € → 68 €. Tulospohjaiset arvostuskertoimet ovat nousseet noin 30 % pitkän aikavälin keskiarvojen yläpuolelle.
Suomalaiset analyysilähteet vaikuttaisivan olevan yhtämielisiä - Cargotec vaikuttaa aikalailla täyteen hintaan hinnoitellulta. Ulkkarit varmaan jälleen ratkaisevat nähdääkö vielä nousua vai ei.
Yritysostokohteissa tätä monesti näkyy, mustaakseni Uponorin kohdalla viimeksi. Kurssi nousee ja nousee vaikka tulosodotukset ei kurssinousua tukisi. Sitten tulee “puskista” ostotarjous. Jännän äärellä.
Mielenkiintoinen tilanne kyllä kun huomioi Kalmar/Hiab -eriyttämistoimet, ja MacGregorin tilanteen. Osake on nyt ponnistanut lokakuun pohjista jo noin 110 %, joten potentiaaliset ostot on jo tehty melko vaikeaksi.
Itsehän olen hölmönä myynyt omat Cargotecit jo aikoja sitten, ei voi kuin kateellisena katsella vierestä osakkeen nousua
Vähän kyllä laittaa miettimään, että kuka osaketta tällaisilla hinnoilla ostaa, tai enemminkin millä sijoitusteesillä ostetaan Cargotecia 78 eurolla? Kai se on pakko olla joku momentum-ajatus.
Historia ei ole mikään tae tulevaisuudesta, mutta tehdään pieni vertailu.
Cargotec on ohittanut Valmetin markkina-arvossa jo selvästi (Valmet on edelleen hieman isompi yritysarvolla mitattuna)
Aiemmat neljä vuotta Cargotec on tehnyt nettotulosta yhteensä 441 MEUR vs Valmetin 1223 MEUR
Otetaan neljä aiempaa vuotta ja kuluvan vuoden ennuste Cargotec 619 MEUR vs Valmetin 1558 MEUR
Jos verrataan toteutuneita lukuja ja Inderesin ennusteita, niin toteutuneet nettotulokset 2020-2023 ja ennusteet 2024-2027 niin Cargotecin korkein luku 247 MEUR ja Valmetin MATALIN luku 231 MEUR ja nämä ovat kummatkin toteutuneita tuloksia. Inderesin ennusteissa Cargotec ei tule ikinä tekemään lähellekään yhtä paljoa nettotulosta kuin Valmet minään tulevana vuonna ja silti Cargotecin markkina-arvo on selvästi suurempi.
Cargotecin EV/S on historiallisesti pyörinyt 1 kieppeillä, nyt ollaan tuplissa
Veikkaan rahastoja. Ensin kurssi nousee jostakin uutisesta kun sijoittajat kiinnostuu osakkeesta, yrityksen pörssiarvo nousee ja se nostaa sen painoarvoa indeksissä. Rahastot ostaa koska yhtiö on jäänyt rahastossa alipainoon. Se aiheuttaa lisää kurssinousua jos halukkaita myyjiä ei ilmaannu.
Muuten voisi jo vaikka myydä, mutta mitä tilalle? Pitäisi pystyä luottamaan että kurssi jossakin kohti romahtaa että voisi ostaa takaisin, en usko että kovin merkittävää romahdusta tulee vaikka jonkunlainen rekyyli varmasti nähdään.
Tässä on Ekin kommentit mm. Cargotecin tavoitteista.
Cargotec julkisti eilen pro forma -lukuja sekä taloudellisia tavoitteita reilun kuukauden kuluttua erikseen listattavalle Kalmarille. Esitetyissä strategisissa suuntaviivoissa ei ollut mitään kovin yllättävää ja taloudelliset tavoitteet ovat haastavia, mutta realistisia. Emme tässä vaiheessa ota tarkemmin kantaa Cargotec-/Kalmar-ennusteisiimme ja yhtiöihin muutoinkaan vaan jäämme odottamaan tänään julkistettavaa listautumisesitettä ja etenkin ensi viikon alkupuolen pääomamarkkinapäiviä.
Mitäs mieltä viisaammat ovat Cargotecin tämän hetken 5,3 miljardin euron markkina-arvosta? Itse myin jo kaikki omat Cargotecit pois. Omasta mielestäni tämä on jo lähtenyt aivan liikaa keulimaan verrattuna muihin pölhölän osakkeisiin.
Tuli mieleen, olisiko mahdollista kun Kalmar eriytetty ja MacGregor myyty että Hiab ja Konecranes yhdistyisi? Kun aikaisemmin sulautuminen ei onnistunut.
Katselin eilen tuota webcastia jonkun aikaa ja jotenkin jäi sellainen kuva, että Hiabin johtaja on jollakin tavalla epäamerikkalainen. Hän oli hyvin rauhallinen, jopa hieman unettava puheissaan. Ei ainakaan kovin innostava.
Moro Enska ja muut, pidän Mantsisen hankintaa Kalmarin osaksi hyvin epätodennäköisenä. Kalmar on juuri luopunut raskaiden nostureiden liiketoiminnastaan, sisältäen mm. satama-, pukki- ja kenttänosturit (esim. STS, RMG ja RTG) ja Mantsisen laitteet merkitsisivät paluuta raskaaseen päähän. Luopumisen takana oli toiminnan heikko kannattavuus. Lisäksi Kalmarin profiili on selvästi Mantsista enemmän nimenomaan kontinkäsittelyssä. Terv. Eki