Olisin kyllä koodarina huolissani työpaikan puolesta. Itseasiassa aika monella alalla taitaa pallit huojua.
1 tykkäys
Voi käydä myös niinkin päin että ohjelmistoalan osaajien tarve lisääntyy entisestään. Ainakin tähän asti aina kun on tuottavuudessa tapahtunut edityksiä niin Jevonsin paradoxi (Jevons paradox - Wikipedia) on taannut sen.
Jos AI avusteinen koodaus johtaa merkittävään ohjelmoijien tuottavuuden kasvuun, voidaan tuottaa enemmän softaa nopeammin ja alhaisemmilla kustannuksilla. Tämä voi johtaa ohjelmistokehityspalveluiden kokonaiskysynnän kasvuun, koska yhä useammat yritykset pystyvät investoimaan ohjelmistokehitykseen alentuneiden kustannusten ja nopeamman tuotannon aikataulun vuoksi. Yritykset voivat mahdollisesti myös automatisoida sellaisia liiketoimintaprosesseja joiden automatisointi ei tällä hetkellä ole ollut riittävän kustannustehokasta.
Näin ollen tämä vain kiihdyttäisi sitä trendiä että suuresta osasta yrityksistä tulee ajan myötä lopulta softafirmoja.
14 tykkäystä
Se on kyllä totta ettei maailmasta koodattava lopu mutta voisiko olla niin että palkkatasot kokee painetta kun “kuka tahansa” voi helposti alkaa tekemään softaa tekoälyn avulla? Huipulla palkat voivat toki lähteä nousemaankin tämän seurauksena. Mielenkiintoisia aikoja eletään.
Juju on siinä, että itse koodaus (siis koodin kirjoitus) on vain pieni osa devaajan työssä. Mukaan tulee kaikenlaista, esim. bisnessääntöjen selvitystä, speksausta, designien pallottelua designereiden kanssa, bugiselvitystä, testausta, uusien ideoiden miettimistä, olemassa olevien suurten kokonaisuuksien päivittämistä, uusien kirjastojen käyttöönottoa, vanhojen kirjastojen päivitysten myötä tulevia laajoja uudelleenkirjoituksia, lokien pläräämistä etsien asiaa johon ei ole mitään ennakkotietoja, kantahakujen tekoa bisneksen pyyntöihin, integraatioita kolmannen osapuolen ei-julkisiin juttuihin (ts. A.I. ei tiedä niistä mitään, eikä niitä tietoja joissain tilanteissa edes saa julkistaa eli kertoa esim. A.I.:lle), ja vaikka sun mitä.
Toistaiseksi A.I. ei oikein taivu tuohon kokonaisuuteen 
Mutta itse odotan innolla kuinka tulevat versiot tekevät työpäivistä helpompia, kun osan noista yo. voi nakittaa tekoälylle, jolloin voi keskittyä niihin vaikeampiin juttuihin paremmin.
28 tykkäystä
Chat-GPT sen tietää 
Tekoäly voi automatisoida monia ihmisten tehtäviä ja joissain tapauksissa korvata ihmisiä työpaikoilla. Esimerkiksi tiettyjä rutiininomaisia tehtäviä, kuten tietojen syöttämistä tai laskemista, voidaan suorittaa tehokkaammin ja tarkemmin käyttämällä tekoälyä. Lisäksi tekoälyä voidaan käyttää monimutkaisten ongelmien ratkaisemiseen ja päätöksenteossa.
Kuitenkin on myös monia työtehtäviä, jotka vaativat ihmisen taitoja, kuten luovaa ajattelua, empatiakykyä ja vuorovaikutustaitoja, joita tekoälyllä ei ole. Esimerkiksi monimutkaisissa tilanteissa, kuten neuvotteluissa tai psykologisessa terapiassa, ihmisen läsnäolo ja kyky tulkita emotionaalista vuorovaikutusta ovat välttämättömiä. Lisäksi tekoäly voi myös luoda uusia työpaikkoja, kuten tekoälyn kehittäjien ja asiantuntijoiden, jotka voivat auttaa yrityksiä soveltamaan tekoälyä tehokkaasti.
Yhteenvetona voidaan todeta, että vaikka tekoäly voi automatisoida joitain ihmisten työtehtäviä, se ei korvaa kaikkia ihmisiä työpaikoilla. Ihmisille on edelleen tärkeää kehittää taitoja, joita tekoälyllä ei ole, jotta he voivat menestyä tulevaisuuden työmarkkinoilla.
1 tykkäys
Tässä jotain tarkempia ehdotuksia eri talouden osa-alueille:
Tekoälyllä on jo nyt merkittävä rooli monilla talouden ja tuotannon aloilla, mutta tulevaisuudessa sen käyttö tulee todennäköisesti lisääntymään entisestään. Joitakin aloja, joilla tekoäly tulee nopeasti tehostamaan toimintaa, ovat:
Teollisuus: Teollisuudessa tekoälyä voidaan käyttää monissa eri prosesseissa, kuten laadunvalvonnassa, tuotantolinjojen optimoinnissa ja ennakoivassa kunnossapidossa. Tekoäly voi myös auttaa ennustamaan tuotantovirheitä ja vähentämään hukkaa, mikä tehostaa tuotantoa ja vähentää kustannuksia.
Rahoitus: Rahoitusalalla tekoälyä voidaan käyttää muun muassa petostentunnistuksessa, riskienhallinnassa ja sijoitusten hallinnassa. Tekoälyllä voidaan myös analysoida suuria datamääriä ja löytää uusia kaupankäynnin mahdollisuuksia.
Terveydenhuolto: Terveydenhuollossa tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi diagnoosin tekemiseen, hoitovaihtoehtojen arvioimiseen ja potilaiden seurantaan. Tekoäly voi myös auttaa löytämään uusia lääkehoitoja ja parantamaan lääketieteellistä tutkimusta.
Logistiikka: Logistiikassa tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi reittioptimoinnissa, kuljetusten hallinnassa ja varastonhallinnassa. Tekoäly auttaa vähentämään kuljetusaikoja ja kustannuksia sekä parantamaan toimitusketjun tehokkuutta.
Kauppa: Kaupassa tekoälyä voidaan käyttää esimerkiksi asiakaskokemuksen parantamisessa, personointimarkkinoinnissa ja tuotetietojen hallinnassa. Tekoäly auttaa tunnistamaan asiakkaiden mieltymyksiä ja tarjoamaan heille sopivia tuotteita ja palveluita.
Nämä ovat vain joitakin esimerkkejä aloista, joilla tekoälyllä on jo merkittävä rooli tai tulee olemaan tulevaisuudessa. Tekoälyn käytön kasvu riippuu kuitenkin paljon alan yrityksistä ja niiden investoinneista teknologiaan.
5 tykkäystä
Odotan mielenkiinnolla Microsoftin 365 AI-sovellusta Outlookiin. Se julkaistiin pari päivää sitten, tuleeko Suomeen ja milloin. Olisi todellakin käyttöä, kun saa sen 80 sähköpostia päivässä. Pääasiassa ennakoidun viitekehyksen suht simppeleitä kysymyksiä, jotka tekoäly voisi hoitaa nopeasti ja jäisi aikaa muihin työn osa-alueisiin. Samoihin kysymyksiin vastailet päivä toisensa jälkeen. Aikaa kuluu n 20-30 % työpäivästä.
5 tykkäystä
Teen softaa työkseni, joten toivon jotain siitä sentään ymmärtäväni 
Ja en todellakaan toimi missään vesiputousmaailmassa vaan ketterissä tiimeissä, minkä pohjalta nimenomaan tiedän, että on vaikea katsoa itse toteuttamaansa ominaisuutta niin kuin sitä joku toinen katsoisi, ja keksiä kaikkia niitä tapoja jolla sen mahdollisesti saisi rikki. Plus se, että yhden kerran voi jaksaa testata kattavasti, mutta jos sen jälkeen tulee muutoksia, ajatukset menee siihen että “no enhän mie noihin osiin koskenut, kai ne nyt edelleen toimii”. Jos oli riittävän simppeli tapaus kyseessä, niin voi toimiakin, mutta ei taatusti aina.
Jos se ylläpidettävä softa on järkyttävän karvaista legacyä ja niin monimutkainen ettei monikaan (yksikään?) kehittäjä pysty hahmottamaan mikä kaikki lopulta vaikuttaa mihinkin, luulisi nimenomaan erillisen testaaja-armeijan olevan se keino, joka estää sen ettei rikota jotain ihan yleisesti käytettyä ominaisuutta puoleksi vuodeksi johonkin muuhun asiaan tehdyllä korjauksella (viittaus taannoiseen print spoolerin rikkomiseen, en valitettavasti muista yksityiskohtia just nyt). Voi tietysti olla, että sellaisen porukan ylläpito ei ole liiketaloudellisesti mahdollista.
Pystyn myös helposti olemaan samaa mieltä kanssasi siitä, että Windows on nykyään sellainen tilkkutäkki menneiltä vuosikymmeniltä, että on lähes ihme että sitä pystytään edelleen kehittämään. On ehkä vähän epäreilua verrata Windowsia Androidiin, joka on ~18 vuotta nuorempi, ja osoitella Windowsista merkkejä vanhuudesta. Mutta kyllä me siitäkin voidaan olla yhtä mieltä että varmaan noiden 18 vuoden aikana on jo paljon viisastuttu ja Android on luultavasti tehty fiksummin. Ulkopuolelta näitä on tietysti vähän vaikea arvioida, ja omalta osaltani tää on ihan mutua.
Mutta tää on kyllä sen verran ohi aiheen että miun puolesta tää laadunvarmistusaihe vois olla tässä, tai sit jatketaan sitä jossain toisaalla.
En tiedä mistä tuo tuhat henkilöä tähän yhtäkkiä tuli. Mutta, eikös nimenomaan se, että kehityksen ulkopuolelta tulee muutoksia speksiin ole syy siihen miksi vesiputousmalli ei koskaan oikein toiminut ja on siirrytty ajat sitten iteratiivisiin softakehityksen malleihin? Yhtälailla se asiakaskin speksejä muuttaa, eikä softa koskaan ole todella valmis. Okei, kehityssyklin sisällä täytyy speksin konvergoitua johonkin, muuten mitään ei saada kehitysputkesta ulos, mutta onko siulla tietoa, että tämä AI-etiikkaosasto olis toiminut kuvaamallasi tavalla, vai puratko vaan yleisesti antipatioitasi kehitystiimin ulkopuolisia kehitykseen puuttuvia tahoja kohtaan?
3 tykkäystä
Tästä oli kiinnostavaa keskustelua asiakkaan puolella männä viikolla. Ominaisuutta oli kuvailtu jotenkin niin, että voisi olettaa sen imaisevan kaikki yrityksen meilit sisäänsä, ja se osaa sen jälkeen mukautua yrityksessä käytettyyn sanastoon ja tyyliin. Ottaen huomioon, että yrityksen sähköpostissa käsitellään paljon asioita, jotka ei kuulu kaikkien työntekijöiden tietoon, tuossa saa olla tarkkana ettei pääse tapahtumaan sitä, että kuka tahansa sopivalla kehotteella saa ulos vaikka jotain firman ylimmän johdon matskuja yrityskauppoihin tms liittyen. Varmaan täysin ratkaistavissa oleva asia, mutta tähän astisissa etupäässä kuluttajille suunnatuissa ratkaisuissa ei tuollaista käyttöoikeusrajoitetta ole tarvinnut huomioida (ja esim. ohjelmakoodin lisenssirajoitukset on lähinnä ohitettu).
Joissain tapauksissa varmaan jo ihan omienkin sähköpostien pohjalta generoidut vastaustemplatet kyllä riittäisi, ja parantaisi sekä tehokkuutta että työtyytyväisyyttä 
Ne nykyiset Outlookin automaattivastaukset ei ihan vielä oo riittänyt.
4 tykkäystä
Ihan tälläinen käytönnön kysymys, ajattelin ensimmäistä kertaa testata ChatGPT käytännössä ja kun menee osoitteeseen https://chat.openai.com/auth/login niin tulee:
ChatGPT is at capacity right now
Onko tämä ihan normijuttu?
Valitettavasti hyvin tavallinen viesti ja tilanne on oikeastaan vain huonontunut viime viikkojen aikana.
Jos tällainen ilmoitus tulee, kun on jo logannut sisään palveluun, kannattaa koko sivu ladata uudestaan. Toisinaan oranssi varoitus kelluu sivun yläreunassa, mutta ChatGPT vastaa silti normaalisti.
Omaan käyttööni maksullinen palvelu on turha, mutta ilmeisesti sen kanssa tällaisia ongelmia ei ole ilmennyt. Ja onhan siinä tietenkin paljon muitakin hyviä puolia.
1 tykkäys
OpenAIn pitää tilata nahkatakkimieheltä lisää rautaa rajalle. Tosin ymmärtääkseni vähän on kysyntäpiikkiä ja toimitusajat hitusen venyneet…
1 tykkäys
Joo, tänään en ole saanut yhtään vastausta siltä. Tulee vain virheilmoituksia.
E:
No, nyt se vastasi tosi hitaasti (tyyliin 1 sana per 2 sekuntia):
E:
Oho, jopas se on
2 tykkäystä
Ei sitten mennä leikkimään GPT-4 kanssa kun ei raha kelpaa 
9 tykkäystä
Puhumattakaan siitä, että jos tarvitaan yhtään “domain knowledgea” vaikka telekommunikaation puolella niin koodin näpyttely on yllättävän pieni osa tekemistä.
AI kyllä kehittyy hurjaa tahtia, että jonkinlaista abstraktiota tulee varmasti tapahtumaan.
1 tykkäys
OpenAI:n tutkimus GPT-mallien mahdollisista vaikutuksista Yhdysvaltojen työmarkkinoille. Kuten arvata saattaa niin vaikutukset tulevat olemaan laajat.
2 tykkäystä
Älä masennu. Rakenna oma.
4 tykkäystä
Tuon nykyisen chatin yksi suurin heikkous omassa käytössä koodailun osalta on ollut se, ettei värkillä ole riittävän uutta kamaa saatavilla ja sitten ne kivat perussetitki joutuu itse parsimaan vastaamaan uusinta kieliasua jne. Tähän materiaalin päivitystiheyteen on tietysti parannusta varmaan suht pian tulossa, mutta oikeastaan kiinnostavinta on mielestäni nähdä, alkaako isot pojat panostamaan enemmän datan saatavuuteen nimenomaa AI mielessä.
Jos haluat nostaa jotain frameworkkia/ohjelmointikieltä pinnalle, niin kannattaako tulevaisuudessa lyödä aina heti alkuun reilummin paukkuja sellaisen esimerkkimatskun luomiseen, mikä AI:n on mahdollisimman helppo imaista ja tarjota käyttäjille? Ja tätä ajatustahan varmaan voi soveltaa sitten mihin tahansa muuhunkin dataan 
5 tykkäystä
Ei olisi pahitteeksi myös ei-tekoälylle suunnatuissa projekteissa 
13 tykkäystä