Kyllähän tämä AI vaikuttaa pitkästä aikaa taas sellaiselta kehitysaskeleelta sen maalaus-AI:n lisäksi etten ole varma haluanko nähdä tätä peliä päätyyn saakka.
Maailma menee takuuselvästi siihen suuntaan jossa yksittäisen henkilön kyvykkyydellä, sinnikkyydellä tai lahjakkuudella ei ole suurtakaan merkitystä, koska ohjelma joka hyödyntää kokonaisuuksien summaa on aina yksilöä tehokkaampi.
Musiikin puoliammattilaisena olen erityisen huolissani myös sen lopullisesta kastraatiosta.
Sanotaan näin että AI (ja teknologian) hyötyjä tehokkuuteen ei käy kiistäminen. Mutta onko tosiaan ihmisen ylin hedonistinen pyrkimys päästä vaan chillaamaan letkuihin missä kaikki ongelmat on ratkaistu ja hyvä fiilis tuotetaan jokaiselle räätälöityinä aistien täsmäiskuina?
Verneri and Alokas sat at a small table in a dimly-lit bar, sipping their drinks and discussing the stock market.
“I think the market is really overvalued right now,” Verneri said, taking a drag on his cigarette. “All these tech companies are trading at ridiculous valuations, and it’s only a matter of time before they crash.”
Alokas shook his head. “I don’t know, man,” he said. “I think there’s still plenty of room for growth. Look at how much these companies are earning, and how much they’re investing in the future. I think they’re worth every penny.”
Verneri snorted. “You’re just being naive,” he said. “These companies are built on sand, and they’re going to crumble like a house of cards. I’m getting out while I still can.”
Alokas sighed. “You’re missing out, man,” he said. “There’s money to be made here, and I’m going to grab as much of it as I can. You can sit on the sidelines and watch, or you can join me and make some real cash.”
Verneri stared at Alokas for a moment, then stubbed out his cigarette. “Fine,” he said. “I’ll take a gamble. But if this blows up in our faces, I’m never listening to your stock tips again.”
Alokas grinned. “Don’t worry, man,” he said. “I’ve got a good feeling about this one.” The two men clinked their glasses and continued their discussion, their voices low and intense in the dim light of the bar.
Down side risk on kyllä capatty, mutta konkurssin riski on value lapuissa suurempi. Tietystä näkökulmasta value osakkeet on riskisempiä. On syy miksi ne arvo-osakkeet ovat halvempia. Ja CocaCola ei ole arvo-osake jos joku ajattelee sitä vastaesimerkkinä. Sillä on järjetön PE mutta ei ole myöskään kasvu-osake. Ihan oikeilla jäljillä, mutta riskin käsiteen voisi määritellä. Arvo-osakkeella suurempi riski mennä nollaan. Kasvu-osakkeella suurempi riski laskea paljon menemättä konkurssiin. Todellinen arvosijoittaja ottaa nyt salkkuun ZIMiä. Se on halpa ja siihen syy. Jos tulee kunnon taantuma voi mennä nollaan. Cokis kyllä porskutta.
Joku jo mainitsikin ChatGPT:n kyvystä tuottaa koodia lähes millä tahansa ohjelmointikielellä.
ChatGPT auttaa myös esim. Excelin ja Libre Office Calc:n funktioiden kanssa. Ainakin itselläni funktioiden nimet tuppaavat unohtumaan tai sitten sekoitan funktionimiä ohjelmien välillä. Helppo tarkistaa yhdellä kysymyksellä.
Täytyy muuten sanoa, että suomenkielinen opastus toimii yllättävän hyvin.
Tämä tuli hyvin selväksi kun koitin chatGPT saada pelaamaan itseni kanssa shakkia, risti nollaa tai Tetristä. Hyvin itse varmalla otteella lähtee pelaamaan ja tietää säännöt pilkulleen mutta ei niitä oikeasti ymmärrä millään tasolla. Hauskinta oli että Tetriksessä luuli palojen tippuvan siihen keskelle. Ilmeisesti opetusmateriaali on täynnä pelin screenshotteja ja niissä on aina tippuva pala keskellä kuten tässä Wikipedian artikkelin kuvauksessa.
Ehkä tuo johtopäätös disinformaatiopandemiasta on vähän liikaa IS-tyylin mukainen, mutta juttu itsessään tuo ChatGPT:n ongelmia hyvin esille. Toisaalta, ehkei se, millä sormella joku on bassoa soittanut ole aivan tämän uuden teknologian ihmettelyn ytimessä.
Näissäkin tosin tulee muistaa tuo Altmanin twiitti. Omat kokeiluni on tuottanut vain yksinkertaisia funktioita joista on helppo todeta että tuon toimii. Sen sijaan esimerkiksi redditissä olen törmännyt koodipätkiin jotka eivät yksinkertaisesti toimisi, mutta näyttää hyvältä päälinpuolin. Eli on juuri niin hyvä, että johtaa helposti harhaan.
Olen kyllä hämmentynyt. Tämähän luo aivan käsittämättömiä mahdollisuuksia oman oppimisen kehittämiseen varsinkin sellaisissa asioissa missä voit itse todentaa annetun vastauksen toimivuuden. Aivan mahtava juttu ja tämä meni kyllä itselläni käyttöön yhtenä työkaluna jota voin hyödyntää ihan jokapäiväisessä elämässä.
Lisään muutamia ajatuksia omaan aiempaan pohdiskeluun vastaavan yleistymisestä vielä:
Tiedon ja taiteen homogenisoituminen. Periaatteessa konsensus on totuus mihin tekoäly voi päätyä laskemalla. Ihmisen sijaan ajatusten sijaan tekoäly siis edustaa ns. yleistä ihmisolentoa.
Vallitseva medianlukutaidon hankaluus tulee siirtymään myös tiedonlukutaitoon, kun pitää ymmärtää että tekoälyn tarjoama tieto on yhtälailla pureksittu mielipide jota on voitu manipuloida. Ei käy nuoria sääliksi.
Menee tekoälystä sivuun, mutta ihminen on tosiassa onnellinen ylittäessään haasteita ja myös mukavuusalueen ulkopuolella. Ei kun kaikki tuodaan valmiiksi ratkaistuna ja käsiteltynä.
JA: Vallitsevan mielipiteen kyseenalaistaminen lienee hyvinkin ihmismäistä ja ohjaa kehittymään.
Uskoakseni täällä forumilla saataisiin lukitettua kiinni hiljaiseksi kaikki ketjut koneellisesti analysoimalla ja toteamalla mikä on konsensus jokaisesta firmasta (Tesla ja Kahvihuonetta lukuunottamatta). Tämä johtaisi ihmisiä toimimaan lisää konsensuksen tavalla ja siten ikäänkuin toteuttamaan ja vahvistamaan jo olemassa olevaa käsitystä. (Pizzaan kuuluu ananas. Kuuluuko pizzaan ananas? = pizzaan kuuluu ananas → Laitan ananasta pizzaan).
Karkeana arkihuomiona myös kohdennettu mainonta. Youtube tarjoaa samaa, keskimäärin viiden eri aiheen huttua minulle, mutta ei osaa tarjota automaattisesti paljoakaan mielenkiintoista “täysin boksin ulkopuolelta”. Korkeintaan jotain mitä verkostoidut tutut tai lähialueen ihmiset ovat katsoneet.
En näe, että tekoäly pystyisi ihmisen tavalla kyseenalaistamaan tavallista ‘ajatuspolkuaan’, joka johtaa johtopäätökseen, laajentumaan odottamattomaan suuntaan tai hyväksymään epätietoisuuden tilan.
Sen tulee päätyä johonkin loppupisteeseen, myös “en tiedä” on siis AI:lle loppupiste.
Jos pystyisi näihin niin sitten altaisiin olemaan jo turhankin jännittävien asioiden äärellä. Luulen että AI sekoaisi periaatteessa loputtomiin mahdollisuuksiin.
Jatkakaa mieluummin oikeasta aiheesta, siirryn katselemaan ikkunasta horisonttiin loppupäiväksi ja kuuntelemaan Esa Saarista.
IS:n jutussa mielestäni mielenkiintoisin pointti oli tämä:
Ironisesti myös tekoälyohjelmat ovat uhattuna, koska ne tarvitsevat jatkuvasti lisää dataa, jolla kehittää mallejaan. Jos internet täyttyy tekoälyn tuottamasta roskainformaatiosta, uhkaa malleja suorituskyvyn heikkeneminen, kun ne syövät omaa roskaansa. Roskaa sisään, roskaa ulos on vanha sanonta tietojenkäsittelytieteessä. Informaatioekologian tuho on siis uhka kaikille.
Eli koska ChatGPT:n kymmenien teratavujen kokoinen tietoaineisto perustuu monen muun asian lisäksi mm. internetin blogiteksteihin ja keskusteluihin, voi tuosta tulla ongelma tulevaisuudessa, jos internetin sisältö onkin pääasiassa tekoälyjen tuottamaa “roskaa”. Oikeiden asiantuntijoiden tuottama oikea tieto siis hautautuu tämän kaiken roskan sekaan. Googlellakin löytyy nykyään jo aika paljon kaiken maailman roskaa, jos yrittää etsiä tietoa suomeksi: aika usein eteen tulee pelkkää google translaten tai jonkun teksti-generaattorin läpi ajettua roskaa sisältäviä saitteja.
Ihan perstuntumalta voisi kuvitella, että esim. ChatGPT:n kaltaisille kielimalleille syötettäisiin joskus tulevaisuudessa vain haluttua tietoa. Näin on varmasti ollut tähänkin saakka vaikka itse kielimallin rakentamisessa on tarvittu iso massa dataa.
Internet on täynnä ihmisten tuottamaa “roskaa”. Tekoäly ei moiseksi puppugeneraattoriksi toivottavasti koskaan taivu.
ChatGPT on aiheuttanut paljon keskustelua ja ihan syystäkin. Se on ymmärretty laajasti myös väärin. Olen itse keskittynyt enemmän sen tuomiin mahdollisuuksiin ja visioinut mielessäni tulevaisuutta ja mahdollisia käyttökohteita. Kyseessä on tämän tekoälyn osalta kuitenkin vain kielimalli, joka pyrkii kieliä käsittelemällä ja ymmärtämällä sekä tietoja jäsentämällä ihmisen kaltaiseen vuorovaikutukseen ihmisten kanssa.
On selvää, että olemme lähellä tilannetta, jossa ChatGPT:n kaltainen tekoäly voisi mullistaa elämää. Yllättävän paljon löytää myös artikkeleita ja analyysejä, joissa on jotenkin missattu koko asian ydin ja keskitytty pääosin ChatGPT:n vähän toista viikkoa sitten julkaistun chätin ongelmiin.
ChatGPT on ilmiselvästi raakile, mutta jo tällaisena todella mielenkiintoinen – ja paras esimerkki koskaan siitä, mitä tulevaisuus voi jo tällä vuosikymmenellä tuoda tullessaan.
Kysyin sitten muutamia jatkokysymyksiä. Ihan täydellisiä vastsukset eivät olleet mutta fiilis oli sama kuin etevän opiskelijan kanssa jutellessa, niin hyvässä kuin pahassa. Erityisen vaikuttunut olin siitä kuinka vehje valitsi lennosta kevyen mutta toimivan tietorakenteen koodin pohjaksi.
Koodinpätkiä en lähtenyt testaamaan mutta muutamia poikkeuksia lukuunottamatta näyttivät toimivilta ja tenttivastaustasolla täysin oikeilta.
Kyllä tämä projekti ainakin tällaisen maallikon silmiä avasi ymmärtämään paremmin, miten lähellä tekoälyn lopullinen läpimurto on. Kuten jo mainittiinkin, niin tämähän ei ole lopulta edes kovin laaja ympäristö, mutta antaa osviittaa mahdollisuuksista. Tulee todennäköisesti lähitulevaisuudessa muuttamaan ainakin ihmisen tarvetta eri asioiden opiskeluun, kun kaiken yksityiskohtainen opettelu ei ole välttämättä aina tarpeen.
Sijoituscasen kannalta ajattelen, että ainakin Google hakukoneena tulee todennäköisesti jäämään tätä myötä pian historiaan (kunhan mainitsemasi ’puppusuodatin’ kehittyy). Kauhulla ajattelen myös, miten jo nyt internetin käytön siedettävyyden rajamaille vievä mainonta ja markkinointi integroituu käyttökokemukseen, ja minkälaisia uhkia nettirikollisuus luo tekoälyn käytölle.
Minkälaisia projekteja ja firmoja kannattaisi pitää silmällä, jos haluaisi löytää sopivia sijoituskohteita aiheeseen liittyen?
Sekoita kaikki ainekset kulhossa ja sekoita tasaiseksi taikinaksi.
Anna taikinan levätä noin 10-15 minuuttia.
Paista lettuja pannulla kuumalla öljyllä molemmilta puolilta, kunnes ne ovat kullanruskeita.
Tarjoile lettujen kanssa haluamasi kastikkeen tai täytteiden kanssa.
Voit korvata vehnäjauhot muilla jauhoilla tai tehdä taikinan gluteenittomaksi käyttämällä gluteenittomia jauhoja. Voit myös lisätä taikinaan erilaisia mausteita tai raaka-aineita maun mukaan. Toivottavasti tämä resepti auttaa sinua valmistamaan herkullisia lettuja ilman kananmunia!
Resepti on oikein mainio mutta nesteen määrää piti hieman lisätä.
Seuraavaksi päätin testata osaisiko chatGPT keksiä aivan uuden ruokalajin mutta tätä en ole uskaltanut vielä kokeilla. Pintapuolisesti vaikuttaa kuitenkin ihan syötävältä.
Here’s a recipe for pineapple stroganoff:
In a large saucepan, melt 2 tablespoons of butter over medium heat.
Add 1/2 cup of diced onion and 1/2 cup of sliced mushrooms, and cook until the vegetables are softened, about 5 minutes.
Stir in 1 tablespoon of all-purpose flour and cook for 1 minute.
Gradually whisk in 1 cup of beef broth and 1 cup of pineapple juice. Bring the mixture to a boil, then reduce the heat to low and simmer for 10 minutes.
Stir in 1 cup of cubed pineapple and 1/2 cup of sour cream. Simmer for 5 minutes, or until the sauce is thickened.
Serve over noodles or rice, and garnish with chopped fresh parsley if desired.
Oletko muuten tarkistanut löydätkö tuota koodipätkää netistä? Ongelma mikä itselleni tulee mieleen on että ai nappaa oppimismateriaalistaan kokonaisena koodipätkiä joiden lisensointi voi olla mitä vaan ja tieto lisenssistä katoaa kun se tulee botin läpi. Githubin co-pilothan tekee vähän samaa kuin tämä botti mutta vain koodille eikä generaaliselle tekstille. Sen kohdalla on jo huomattu että se saattaa sellaisenaan tarjota tunnettuja koodipätkiä, ks HN linkki alla.
Tarkastin nyt. Google ei löydä mitään kun tarjoan sille tiettyjä osia ko koodista.
Pidän kirjaimellista kopiointia myös epätodennäköisenä koska ChatGPT:llä tuntuu olevan oma koodityylinsä jota se käyttää kaikissa koodivastauksissaan aiheesta riippumatta. Suorassa kopioinnissa tyylirikkoja tulisi väistämättä.
