2019 pitkän linjan menestynyt rahastonhoitaja joutui ongelmiin UK:ssa (Woodford). Hän alkoi siirtyä pois isommista hyvin tuntemistaan yhtiöistä kohti epälikvidejä listaamattomia ja viimein koitti päivä, että lunastuksia ei pystytty maksamaan. Paikallinen valvoja löysi rahastoyhtiöltä laiminlyöntiä. Ko. tapauksessa rahastoyhtiön olisi pitänyt puuttua rahastonhoitajan riskiseen toimintaan jo aiemmin. Kun Coeus-toimintaa ja suoriutumista katsoo ei voi välttyä ajatukselta, että rahastoyhtiö on reagoinut ennen kuin sattuu pahasti. Pieni pienyhtiörahasto, joka vain pienenee arvossa ja pienenee lisää lunastuksin…(yllä Henkka kirjoitti ettei lunastuksia vielä paljon ole ollut, joten tuo painajainen ehkä olisi ollut edessä).
Kaveriviestejä tulee varmasti, en tosin tiedä onko tämä se pikari, joka kannattaa juoda. Coeus ei ole ”kämmi” vaan uutisoinnin ja kriittisen keskustelun aiheena alalla ja sijoittajien keskuudessa varmasti. Rahastoyhtiön hoitaminen on luvanvaraista toimintaa, ei kokemuskenttä vaikka olisit epävirallinen päätöksentekijä. Jossittelu, että 2022 oli huono aika aloittaa (tosin olen samaa mieltä, ettei rahastoa olisi pitänyt edes avata) on erikoinen. Jos olisi aloitettu 2021 olisi rahasto tuurilla voinut tuottaa vuoden, mutta samaan vuoteen 2022 olisi törmätty ja yhtä hyvin olisi otettu punaista tauluun jo arvon vuonna -21. Heidän sijoitusstrategia ei toimi, eikä etenkään -22, siitä on helppo olla samaa mieltä. Alalla on nähty kaikenlaista ja mielenkiintoinen case tässäkin.
Tässä aiheutettiin taas turhaan täysin amatöörimäinen, hämmennystä aiheuttanut ns. musta aukko, kun ei raportoitu normaaliin neljännesvuositapaan Q2/2023 tapahtumista, jota osakkaat ilmeisesti odottelivat heinäkuun alkupuolella. Sen sijaan tuli aivan yllättäen pari lausetta heinäkuun lopulla, että valot sammutetaan kokonaan. Että mitä…??? Nyt on sitten lehdistö yrittänyt selvitellä mitä tapahtui. Rahastoa ilmeisesti merkattiin toiminnan aluksi 22,1 miljoonalla, lunastettiin vuonna 2022 1,8 miljoonalla ja tappioita 2022 kertyi 4,7 miljoonaa, jolloin vuoden 2023 alkusaldo oli 15,6 miljoonaa ja osakkaita 136. Lehdistö on kertonut, että pääoma oli jäljellä kesäkuun lopussa n. 13 miljoonaa. Mitä on jäljellä realisointien jälkeen, jää nähtäväksi.
Sijoittajien kannattaa myös lukea vanha analyysi “Varo rahastojen lyhytnäköisyyttä”: Rahastoja avataan, lopetellaan ja yhdistellään tiuhaan, vaikka rahastoyhtiöiden pitäisi tuoda ne tarjolle pitkän ajan sijoituksiksi tai ainakin näin niitä aina väitetään tuodun.
[Varo rahastoyhtiöiden lyhytnäköisyyttä | Morningstar]
Lisäksi on ns. eloonjäämisharha, ilmiö jonka mukaan sijoitusrahastojen keskimääräiset tuotot näyttävät todellista paremmilta siksi, että rahastoyhtiössä on kova taipumus lopettaa vähin äänin huonosti menestyneitä rahastoja.
Mitä tästä opimme? Toivottavasti taas kerran edes jotain…
Kiitos palautteesta ja ilmeisesti kentillä nähdään taas syyskaudella!
Asiallinen huomio, Small&Mid cap -indeksi olisi ollut parempi vertailukohta tälle rahastolle.
Käytännön perustelu: Tarkan datan saaminen harvinaisemmista indekseistä on usein pirullista (erityisesti indeksien painotusten osalta olen tuhlannut työaikaa dataa etsiessäni) ja siksi usein selkärankareaktiona tulee käytettyä noiden yleisimpien indeksien kehitystä uutistilanteessa. Varmasti Small & Mid cap -indeksin data olisi löytynyt pienellä työllä.
Vaikka OMXH-indeksi on tässä ehkä vähän köpö, vertaus siihen ei ole mielestäni varsinainen virhe. En siis pidä oikaisua tarpeellisena.
Ainakin Phoebusin Anders Oldenburg ja PYN Eliten Deryng ovat kertoneet avoimesti sijoituksistaan rahastoissaan. Itse näen tässä ongelmana GRIT:in tapauksessa, että kun asiasta kyseltiin niin kovasti seliteltiin ja ei annettu mitään infoa tästä. Helposti tässä jäi fiilis, että omat sijoitukset olivat suht pieniä, koska summaa ei uskallettu tuoda ilmi edes nollien lukumäärällä. Alhanko muistaakseni kommentoi täällä foorumille ”merkittävä osuus omaisuudesta” ja ainakin itselleni tästä vaikea arvioida onko kyseessä netto-omaisuudesta 10% vai 60%
Vain toinen pääsi kuvaan, otsikkoon ja haastateltavaksi.
Valitettavasti haastaminen jäi vähän piippuun. Veivailut ovatkin aina kuuluneet sijoitusstrategiaan ja kyseessä oli nopeaa reagointia poikkeuksellisiin olosuhteisiin. Kamuxissa ynnä muissa esiintyi siis vaan poikkeuksellisia olosuhteita. Vastauksessa ei toki ole mitään yllättävää.
Pysyittekö sijoitusstrategiassanne?
”Sijoitusstrategiaamme on aina kuulunut nopea reagointi poikkeuksellisissa olosuhteissa, ja niitä nähtiin tällä aikaperiodilla erityisen paljon”, Kyllönen kirjoittaa.
Olen omistanut vain yhtä aktiivista rahastoa, Seligsonin Phoebusta. Perustettu syksyllä 2001. Aina ollut tiedossa, kuinka paljon salkunhoitaja Anders Oldenburgilla on omia varoja rahastossa, tällä hetkellä omistaa noin 6,5 prosenttia reilun sadan miljoonan rahastosta. Strategiana pitkäjänteinen arvosijoittaminen noin 25:een yhtiöön, noudattanut aina strategiaa uskollisesti jopa siinä määrin, että Oldenburg on kertonut jättäneensä joitakin mielestään houkuttelevia peliliikkeitä tekemättä, koska eivät olisi rahaston hengen mukaisia. Perustellut jokaisen uuden salkkuyhtiön oston blogissa ja/tai neljännesvuosikatsauksessa, samoin omistuksista luopumiset. Vastaa blogissaan aina juurta jaksaen mihin tahansa rahastoa koskeviin kysymyksiin. Korostaa jatkuvasti, että kenenkään ei pitäisi sijoittaa kuin korkeintaan pieni osa varoistaan rahastoon, koska on niin keskitetty. Peittosi alkuaikoina indeksin, viimeiset 10-15 vuotta aikalailla indeksin kyydissä. Minulle olennaista tuo poikkeuksellinen avoimuus, haluan olla mukana tällaisessa toiminnassa.
No, tämä ei ole mikään Seligsonin mainos enkä tietenkään suosittele nyt Phoebusiin sijoittamaan, salkunhoitajalla alkaa ikääkin olla.
Olen samaa mieltä Mikon kanssa, että monissa rankkaa kritiikkiä täällä ja Sijoitustiedossa olevissa viesteissä on asiavirheitä, lähtien siitä että rahasto olisi -50%, tai että tässä olisi ollut jotenkin alunalkaen epärehelliset tarkoitusperät. On ihan selvää että tämä oli pitkäaikainen haave jossa oli mukana lähipiiriä ja arvostettuja henkilöitä kuten Mikko ja Aki, ja valittu strategiakin oli paperilla ihan järkeenkäyvä; pienyhtiöt yhdistettynä poikkeuksellisen hyvään kontaktiverkostoon.
Rahastoon kohdistui perustamisvaiheesta lähtien paljon intensiivistä huomiota; se yhdisti kaksi mafiasukua, Inderesin ja Sijoitustiedon arvostetut vesat, ja varsinkin Sijoitustiedon puolella oli paljon niitä yli-innokkaita kummitätejä, jotka alinomaan spekuloivat, miten unelmaparilla nyt menee. Paineet luupin alla varmasti kasvoivat keväällä 2022 kun ensimmäinen 20% lasku tuli. Kuten Mikko Sijoitustiedon viestissään totesi, vaikeudet ja virheet helposti ruokkivat itseään ja kaupankäyntiliikkeet vilkastuivat. Varmasti epäonneakin oli.
Rahaston lakkauttaminen on Jensille ja Arimatille ilman muuta kriisi, jonka läpikäynnissä toivotan heille voimia ja myötätuntoa. Julkisiin kriiseihin liittyy nykyään sakeanaan keskustelua netissä, tässä tapauksessa lähinnä kahdella sijoitusfoorumilla. Jos asioista on epätietoisuutta ja moni keskustelija jo valmiiksi ärtyneessä mielentilassa, spekulaatiot tuppaavat villiintymään ja moni heittelee sellaisia teorioita, joissa Coeus näyttää erityisen huonolta. Siksi kriisiviestinnässä kannattaisi tulla omilla ehdoilla ulos ja kertoa melko avoimesti, mitä on tapahtunut ja miksi.
Mielestäni olisi siis ollut hyvä, että Q2 sijoittajakirje olisi ollut kaikille avoin, laaja lopetuskirje, jossa oltaisiin nöyrästi ja seikkaperäisesti käyty läpi, mitä rahaston aikana tapahtui, ja millaisen analyysin pohjalta se päätettiin lakkauttaa. Tämä olisi ehkäissyt paljon näistä ajoittain epäasiallisistakin kommenteista. Omien virheiden laaja, julkinen ruotiminen voi olla myös hyvin puhdistava kokemus, josta on hyvä jatkaa elämässä eteenpäin. Kysykää vaikka mieheltä, myytiltä ja hovimuusikolta, kuulapäältä Jumalan armosta eli SijoitusSepolta, joka vaikean vuoden 2022 loppupuolella laati loistavan itsekriittisen analyysin vuodestaan: Sijoitusvirheet - #1308 käyttäjältä SijoitusSeppo
Nyt tiedottaminen oli todella niukkaa, ja lopetuskirjettäkään ei julkistettu. Heti lakkautusilmoituksen jälkeen Coeuksen sivuilta poistettiin aiemmat sijoituskirjeet.
Sekavan tekstin lopuksi: Jens ja Arimatti ovat kaikkien heistä saamieni vaikutelmien perusteella hyviä ihmisiä. Rahaston lopettaminen on varmasti todella kova paikka. Silti toivoisin vielä kaikille avointa loppuanalyysiä, jossa ulkoiset olosuhteet eivät ole paraatipaikalla ensimmäisenä, vaan mainintana lopussa. Avoimuudella saa yleensä paljon arvostusta ja good williä.
Osuudenomistaja valitsisin kuitenkin paljon mieluummin, sen että omistuksista pyritään eroon hiljaisuudessa kuin että kerrotaan kaikille, että aiomme myydä koko salkun. Vaikka rahallisesti ero on rajallinen, en tässä haluaisi saada huonompaa hintaa. Ihan periaattessa. Moni osake on epälikvidi. Olen nähnyt monta esimerkkiä, missä lähetään fronttaamaan ahdingossa olevaa rahastoa. Suurin esimerkki tästä lienee LTCM, joka lopulta aiheutti kriisin pörssiin 1998. Lopultahan ne positiot osoittautuivat ihan hyviksi, mutta se ei rahaston omistajia enää lohduttanut.
No kyllähän rahastonhoitajien kyky ja halu reagoida nopeasti muutokseen oli tiedossa ja mainittu rahaston materiaaleissakin. Nopeat liikkeet ja osaamisedun hyödyntäminen kaupankäynnillä kuuluvat asiaan aina jos sijoittaa pienyhtiöihin, koska pienen vaihdon vuoksi osakkeista ei välttämättä pääse eroon jos jää istumaan käsien päälle.
Joskus on parempi olla tekemättä mitään? Inderesin mallisalkku ei myynyt Qt:tä ostivat lisää ja Coeus myi pohjilla ja menettivät 100% arvonnousun. Kaikesta tästä mielestäni heille mksetaan, että he tietävät keskivertoa paremmin mitä tehdä.
Joo tämä kohta oli toki tiedossakin ja perustellusti pitääkin reagoida, kuten ilmoittivat etukäteen. Ketjussa on ollut kuitenkin paljon puhetta etenkin Kamuxin tapauksesta, jossa ei ollut enää millään mittarilla kyse esim tuon Nohon ja Remedyn hyvin selkeistä esimerkeistä. Samoin monen muun Suomi- firman osalta nähtiin kummallisia liikkuja, etenkin kun “lähes aina” piti ostaa pitkällä tähtäimellä.
Tämä ketjussa yleinen ihmettely on hieman kummallista, koska näinhän kaikki rahastot ihan lähtökohtaisestikin toimivat? Keskimääräinen rahastosijoittaja on aika typerä ihminen, joka sijoittaa vain aiemmin hyvää historiallista tuottoa näyttäviin rahastoihin. Tämän logiikan vuoksi jos rahastosi tekee ensimmäisen vuoden tappiota, niin sitä ei voi enää myydä ja markkinoida ja samalla kaiken lisäksi kulurakenteesta tulee salkunhoitajalle hyvin epäsuotuisa. Tällöin sinulle salkunhoitajana tulee kova paine ja kiire näyttää isoja tuottoja tai rahasto kuolee varmasti.
Isommat finanssitalot aloittavat useampia rahastoja ja vaivihkaa pakkofuusioivat huonosti tuottaneet rahastot johonkin paremmin menestyneeseen, jota on sitten helppo myydä ja markkinoida uusille sijoittajille historiallisten tuottojen perusteella. Suurin osa aktiivisista salkunhoitajista häviää indeksille, joten rahastoihin sijoittaminen on aina korkean riskin sijoittamista. Lopullinen vastuu näistä epäonnistuneista sijoituksista rahastoihin on aina sijoittajalla itsellään
Juuri näin. Ja tästä syystä väitän, että ovat osanneet pienentää positiotaan “selvästi”, kun se sisäpiirille oli kerran ilmaista (Plan-B). Position pienentäminen sujuu helposti, kun rahaa vielä virtaa rahastoon. Saattavatpa palauttaakin riskituottojen kalastelun jälkeen positiotaan niin näyttää likvidointivaiheessa paremmalta.
Rahastohan markkinoi itseään salkunhoitajien omalla pääomalla osallistumisella.
Sen sijaan, että muistuteltiin pitkäjänteisyydestä, rahaston esitteeseen olisi sopinut paremmin:
Tämä rahasto ei sovellu sijoittajille, jotka kuvittelevat rahaston olevan olemassa vielä viiden (5) vuoden päästä.
Vs.
P.S. en ymmärrä, miten esitteeseen otetaan muutama cherry-pikattu osakepoiminta, jotka kieltämättä osuneet hyvin. Mutta mullakin on salkku täynnä vastaavia poimintoja, on siellä (tai ollut) tosin myös pieleen menneitä.
Disclaimer: en omistanut enkä ole katkera. Arvostan yrittäjiä.
Pari sanaa markkinoiden näkökulmasta sekä valitusta strategiasta.
Rahaston idea, kirjoitettu strategia ym. ovat mielestäni varsin hyvät. Ikään kuin inderes mallisalkku mutta terästettynä, sillä mukana myös muut pohjoismaat kasvukeisseineen. Ei ole vedetty keinotekoisia maantieteellisiä rajoja niin tiukaksi. Tarkoitus oli toimia pitkäjänteisesti, kuten mallisalkkukin.
Toteutus: Herrat osuivat aloituksellaan tilanteeseen, jossa historian ensimmäinen korkokupla puhkesi. Kukaan meistä ei ole kokenut vastaavaa kuplaa ennen eikä täällä palstalla kovin moni, liekkö kukaan, osasi etukäteen kertoa paljonko kasvukeissit tulevat ottamaan pataan. Useimmat mallisalkun ja palstan suosikit -50 / -70% lopulta. Pientä varovaisuutta osalla meistä palstalaisista kyllä oli samalla hetkellä kun rahasto perustettiin, mutta tilannetta ei voi suoraan verrata. Eihän rahastoa voi perustaa ja ensimmäiset vuodet vain lähinnä holdata käteistä kun päätös on tehty ja rahat kasattu ns. hyvinä aikoina.
Esimerkiksi mallisalkun tuottoa katsoen jokainen voi itse laskea, paljonko huipuista tultiin alas v. 2022 prosenteissa. Mallisalkkuhan meni kuopasta yli todistaen, mitä huomattavasti paremmalla ajoituksella aloitettu ja vastaavalla strategialla toimiva salkku selviytyy kyllä tällaisesta yli ihan hyvin. Mutta hetkellisesti ne laskuprosentit ovat aivan järkyttävät - strategia silti toimii ja on mielestäni validi.
Herrat tekivät parhaansa täysin poikkeuksellisissa olosuhteissa aikaisempaan rahoitushistoriaan peilaten. Jossain vaiheessa olettavasti iski hieman epäonnea kylkeen osakevalinnoissa ja sitä myöten ehkä pieni hätä/strategian unohdus. Paine on kova johtuen palkkiorakenteesta ja elämän realiteetit myös huomioiden (elämän kustannukset jne.).
Jälkikäteen viisastellen, jota yleensä ei kannata liikaa tehdä, rahaston olisin pitänyt pyrkiä aloituksellaan enemmän huomioimaan makrotaloutta. Mutta kuten sanottu, 99,9% täälläkään ei tiennyt tarkalleen mitä tulee.
Jos jotain voimme oppia, niin nousukaudella FED, ostopäällikköindeksit, maailman politiikka, makrotalous ym. ovat melko irrelevantteja (kts. mallisalkun graafi) pitkään salkkuun. Sitten kuitenkin pitäisi sen verran seurata, että tunnistaa nopeat ja äkilliset maailmaan vaikuttavat katastrofit (korona ym.) tai vaikka tämä huomattavasti vaikeammin analysoitava rahoitusolojen kiristyksen vaikutus. Vanha sanonta “Dont fight the FED” näyttää pätevän kuitenkin näissä hetkissä, aika jännää.
Kaikkea hyvää rahaston hoitajille sekä siihen sijoittaneille. Turskaton heittäköön ensimmäisen kiven.
Eikö viime vuosi ollut lopulta kuitenkin “ihan ok” verrattuna indeksiin ja markkinaolosuhteisiin? Suurimmat mokat tulleet tänä vuonna ja myös indeksistä jääty.
Regulaatio on tuonut rahastobisneksen aika kauas siitä, ettei rahastoyhtiöllä ole mitään vastuuta. Rahastoa hallinnoiva LFS on briteissä edelleen viranomaisten kourissa, mikä ei takaa että osuudenomistajat olisivat vahvoilla, ehkä vahvemmilla, mutta enää ei ole vuosi 2008. GRIT ainakin nykytiedolla on hoitanut hommansa kuten pitää, toiminut ennen kuin kaverit ostavat rahaston täyteen Pyynikin Panimon osakkeita. Sijoittaja kantaa itse vastuun verottajan suuntaan ja arvo-osuustilillä, kukaan ei koskaan väitä muuta, mutta niin vain tämä puolustelu nousee aina uudestaan kun joku tunnettu nimi on kritiikin kohteena.
Tämä rahasto myytiin tavalla josta yllä erinomainen kuvaus Kale-possulta. Rohkeasti voi kritiikkiä esittää rahaston toimintaa kohtaan ja niin Inderes-foorumilla on onneksi myös tehty. Kale-possu oikoo Mäkisen saman tien ja näin se pitää mennä. Tässä on moni hävinnyt rahaa ja kadulla ei käsi nouse enää yhtä iloiseen tervehdykseen, realismia tullut. Ikäviä juttuja monella tapaa, mutta ei näistä mitään opi, jos ei käy läpi ja toteaa, että maybe seuraavaa odotellessa tai positio sisällä ollaan hiljaa.
Rahastoa hoitaneille henkilöille pitää toivoa pelkkää hyvää jatkoon (tämä on päivän selvä asia), mutta täällä on kritisoitu asioita sijoittajaviestinnästä strategian noudattamiseen ja rahasto todistettavasti ajoi kumoon (2022 ei ole syy strategian toimimattomuuteen, se ei vain toimi jos otat kuolettavan iskun toisena elinvuotena). Mallisalkku ansaitsee kaiken kritiikin ja vähän päälle ja on myös riskinen, mutta ei sentään rahasto.
" Herrat osuivat aloituksellaan tilanteeseen, jossa historian ensimmäinen korkokupla puhkesi. Kukaan meistä ei ole kokenut vastaavaa kuplaa ennen eikä täällä palstalla kovin moni, liekkö kukaan, osasi etukäteen kertoa paljonko kasvukeissit tulevat ottamaan pataan. Useimmat mallisalkun ja palstan suosikit -50 / -70% lopulta."
Kyllähän tästä notkahduksen mahdollisuudesta ja markkinakäänteestä sanoisinko ihan hiukan varoiteltiin ja varoittava sormi nosteltiin pystyyn joulu-tammikuun vaihteessa 2022 näilläkin palstoilla, mutta taisivat mennä kuuroille korville - taas kerran. Käyttäjä31 on nimittäin nähnyt monet kuplat vuosikymmenten varrella.
Likö kuitenkaan ihan niin, HEX Small cap -40% /24kk, useat pankkien pienyhtiörahasto noin -50%.
Kova tekijä pitää olla jos noita reilummin salkussa ja pääsee nollille.
Käsitykseni mukaan rahastoon sijoittaneet saivat juuri sitä mitä halusivat, eli hyvin aktiivista sijoittamista pohjoismaisiin pienyhtiöihin. Rahaston valinnat olivat hyvin omintakeisia, eikä minkään konsensuksen mukaisia. Tämä tietysti oli se palvelu, mistä sijoittajat halusivat maksaa ja kantaa riskiä. Sitä en tosin täysin ymmärrä miten sijoitusstrategia epäonnistui, koska sijoittajan omalla vastuulla on päättää hajautuksesta; jokainen on voinut itse päättää millä painolla laittaa pienyhtiöihin ja millä painolla esim. jenkkiteknoihin. Samoin, korkojen ja makrotalouden spekulointi ei kuulu rahastolle yleisellä tasolla, vaikka yhtiökohtaisesti nämä tekijät voi huomioida valinnoissaan. Minusta sijoitusstrategiassa ei ole mitään epäonnistunutta, vaan ennemminkin valinnoissa ja siinä analyysissa miten pienyhtiön tavoitehinta määritetään. Pienyhtiöissä tuntuisi olevan melkoisesti vaihtelua tuloksentekokyvyssä vuosittain ja kvarttaaleittain ja olisikohan tässä analyysissa jotain parannettavaa? Rahaston valinnat menivät tempoilevaksi, kun jatkuvasti vaihdettiin yhtiöitä kvartaalitulosten perusteella. Voi myös olla, että jatkuva vaihtelu johtui siitä, että löytyi vieläkin lupaavampi yhtiö, vaikka aiemmassakaan valinnassa ei mitään erityistä vikaa ollut. Näin varmaan tapahtui juuri QT:n kohdalla. Jenssin ja Arimatin rehellinen analyysi epäonnistumisen syistä olisi sijoittajille ja itselleenkin paikallaan. Uskon, että he itse olisivat parhaita arvioimaan mitä tässä tapahtui. Huono ajankohta aloittamiselle ei ole mikään selitys epäonnistumiselle ja rahaston lakkauttamiselle, koska sijoittajat itse päättivät milloin pitivät rahojaan kiinni rahastossa, joka sijoittaa pienyhtiöihin.
