HS:ssä taas Grit Rahastoyhtiön toimitusjohtaja Per-Johan West sanoo, että rahaston jatkamista mietittiin ihan yhteistuumin eli antaa hieman eri kuvan kuin Jensin ja Arimatin teksti. Tai ainakin selvemmin sanoo sen, että se ei ollut pelkkä GRITin päätös, mutta virallisena tahonahan he sen lopetuksen toki tekevät, jos “konsultti kaksikko” haluaa lopettaa rahastonsa.
Kuitenkin koko ajan on ollut selvää, että Jens ja Arimatti tässä on vedelleet nauhoista miten rahaston kanssa on toimittu. GRIT ja Estlander & Partners olivat mukana käsittääkseni vain sen takia, että kaverit saivat nopeasti homman pystyyn. Jotain säädöksiä tai vastaavia ilmeisesti oli esteenä sille etteivät he itse voineet heti laittaa rahastoa pystyyn nopeasti?
Jos nuo rahaston yhtiöt on katsottu olevan tuolloin voittavia yhtiöitä, niin eikö nyt kannattaisi poimia noita omaan salkkuun reilusti laskeneina, tietysti tarkastellen miten niillä nyt menee?
Miten ylituottoa voisi saada ilman keskittämistä? Sehän siinä keskittämisessä (ja koko rahastossa) on juuri pointtina, että käytetään omaa tietotaitoa niiden “helmien” poimimiseen. Eihän se mitään helppoa ole, kuten nähtiinkin. Jos olisi niin täällä olisi aika paljon ylituottoa takovia rahastoja.
Moi,
no ensimmäinen kysymys on miksi ylipäätänsä pitää tavoitetta ylituottoa. Osakesijoitus on aina riskisijoitus, jo pelkkä indeksi tuotto riittää mulle.
Ylituotto verrattuna mihin? Mä en ole koskaan ymmärtänyt miksi minkään rahaston tuottoa pitäis verrata mihinkään muuhun kuin sp500, tai johonkin muuhun mistä voitais olla yhtä mieltä et se on “the index”.
Coes Invest, jatkossa pokeripojat, päätti hakea ylituottoa. Vastoin niitä matemaattisia lakeja joiden pokerin pelaamisen olis pitänyt opettaa.
Ylituottoa verrattuna mihin? Arvatenkin Suomen indeksiin verrattuna. Ylituottoa löytyy ulkomailta. Siispä katse Ruotsiin kun Jens osaa ruotsia., Ruotsissa ihmiset ovat kauniimpia (tää on muuten totta), yrityksiä 100x enemmän, miljönäärejä 100xenemmän, siispä sinne.
Pokeripojilta vain unohtu pari asiaa. Ensinnäkin suuri osa Ruotsin varallisuudesta on keskittynyt muutaman suvun ja niiden omistamien sijoitusyhtiöiden haltuun. Mikä sinänsä on musta ok, mutta antaa vähän väärän kuvan siitä kuinka dynaaminen Ruotsin elinkeinoelämä oikeestaa on. Toinen asia on minkä jokainen Uuno heti huomaa, on ruotsalaisten yritysten paljon suuremmat arvostuskertoimet ja siitä seuraava volativiteetti. Eli kun kurssit laskee, ne laskee kunnolla.
Tää puhe jostain kotikenttäedusta? Ostetaan Energy Savea koska kurssi on noussut vuoden aikana 700% ? Kun samaan aikaan markkinajohtaja Niben kurssi nousi 0%, Ostetaan Stokkaa, vaikka takuu varmasti ei Jens eikä se Antti ole itse ostaneet kenkiä 10 vuoteen Stokkalta, kun ton ikäiset kaverit ei niin enää toimi.
Eli se mitä yritän sanoa, pokeripojat ei edes yrittänyt ottaa mitään riskiä. Kun ne ei edes ymmärtänyt mitä se on. Ei niillä ollut mitään näkemystä mistään mihin maailma olisi niiden mielestä menossa ja kuinka sijoittajana pitäis toimia, jos haluaa suurempaa tuottoa.
Lennettiin Hampuriiin sijoitusmessuille, varmaan bisnes-luokassa kun ollaan bisnesmiehiä Siellä pokeripojille kerrottiin että jengi ostaa ilmalämpöpumppuja, ei muuta kun rahat Energy Saveen. Kukaan ei Hampurissa kertonut että 10 muutakin firmaa myy niitä samoja pumppuja.
Ne kiltisti sanottuna hölmöili.
Samaa mieltä. Kyllä rahaston on voitettava kaikki ns. perusindeksit ilman mitään kirsikanpoimintaa, jotta aktiivisesta hoitamisesta veloittaminen on perusteltua.
Mielestäni taas rahastoa täytyy verrata vain ja ainoastaan sen vertailuindeksiin, varsinkin kun kyseessä on vahvasti keskittynyt rahasto, esimerkiksi Pohjoismaisiin pienyhtiöihin sijoittava. Tällöin nimittäin rahastoon sijoittava henkilö ottaa näkemystä, ja olettaa, että nämä pienyhtiöt tulevat menestymään yleistä markkinaa paremmin. Tai hrnkilö, joka sijoittaa Aasia-rahastoon, todennäköisesti ajattelee, että Aasia tulee menestymään muuta maailmaa paremmin.
En puolusta mitenkään Coeuksen toimintaa tai trackkia, mutta mielestäni on oikeutettua käyttää vertailuindekseinä rahaston profiilia vastaavia indeksejä, etenkin, kun kyseessä on erikoissijoitusrahasto. Tosin tuntuu, että kun menee hyvin niin verrataan huonompaan yleisindeksiin, ja kun huonosti niin vertailuindeksiin…
Olen eri mieltä lähes kaikesta mitä kirjoitit. Jos ei tavoitella ylituottoa niin rahastoa ei ole syytä edes perustaa.
Tämä on ehkä tekstisi omituisin väite. Rahastohan sössi asiansa juuri niillä pieleen menneillä riskivalinnoilla. Ainut mikä jotenkin onnistui oli näiden vähän vakaampien eli Evolutionin ja Stockmannin omistaminen, joista jälkimmäistä onnistuttiin turhaan veivailemaan.
Näinhän sen pitääkin olla. Vertailuindeksin pitää olla samasta sijoitusavaruudesta. Toki jos ei ole mitään rajoitteita, niin sitten varmaan jokin all cap maailma-indeksi on perusteltu. Yleensä kuitenkin on.
Jos sijoittaa pohjoismaisiin pienyhtiöihin ja voittaa pienyhtiöindeksin, niin mielestäni on suoriutunut hyvin, vaikka joku Turkin osakeindeksi olisikin tuottanut enemmän.
Huoh nyt on kyllä taas sellaista tajunnanvirtaa täynnä asiavirheitä, puolitotuuksia ynnä muuta roskaa:
Ensiksi se että lähdetään toimimaan ihan perusmatikkaa vastaan, tää ylituottoa keskittämällä.
Ylituotto tehdään nimenomaan keskittämällä. Sijoitusten lukumäärän kasvaessa tuottojen hajonta pienenee ja hakeutuu kohti keskiarvoa. Vastineeksi saa sitten yhtälailla mahdollisuuden tehdä alituottoa.
Ja toinen, nuoret kaverit jotka koko rippikoulujälkeisen elämänsä ovat eläneet vain pörssin nousukautta. OK, välillä tullut jotain kupruja, mutta tää tilanne on uusi.
Jens on syntynyt vuonna 1989, joten on ollut 20-vuotias finanssikriisin aikaan. Laskisin myös koronakriisin ihan oikeaksi kriisiksi, enkä miksikään kupruksi. Oli lyhyt, mutta syöksy oli ennätyksellisen nopea ja viikossa saattoi haihtua 30% salkusta.
no ensimmäinen kysymys on miksi ylipäätänsä pitää tavoitetta ylituottoa. Osakesijoitus on aina riskisijoitus, jo pelkkä indeksi tuotto riittää mulle.
Ylituottoa uskoakseni tavoitellaan siksi, että voidaan velottaa indeksirahastoa korkeampia palkkioita. Järkevä sijoittaja ymmärtää minimoida kulut
Ylituotto verrattuna mihin? Mä en ole koskaan ymmärtänyt miksi minkään rahaston tuottoa pitäis verrata mihinkään muuhun kuin sp500, tai johonkin muuhun mistä voitais olla yhtä mieltä et se on “the index”.
Siksi, että voidaan erotella tuotosta se nimenomainen salkunhoitajan tuoma ylituotto. Coeus sijoitti käytännössä täysin erityyppisiin yhtiöihin kuin SP500 on edustettuna, joten sen tuottokin on luonnollisesti erilainen. Oikean vertailuindeksin valinnalla rahasto voi osoittaa sijoittajalle tuottamansa lisäarvon. Jos Coeusta vertaa SP500, ei sijoittaja voi tietää minkä verran tuottoerosta selittyy pelkästään yhtiövalinnan keskittyminen pieniin yhtiöihin. Kun verrataan “nordic smallcap beginner trader”-indeksiin, voidaan nähdä salkunhoitajien tuottama arvonlisä ja ylituotto.
Vastoin niitä matemaattisia lakeja joiden pokerin pelaamisen olis pitänyt opettaa.
Avaapa nyt ihmeessä mitä pokerimatematiikan lakeja vastaan tässä taisteltiin?
Ylituottoa verrattuna mihin? Arvatenkin Suomen indeksiin verrattuna. Ylituottoa löytyy ulkomailta.
Vernerin Varteissa on mainittu Helsingin pörssin olleen tutkitusti aivan kärjessä tuottojen osalta pitkällä aikavälillä, joten BS:ää tämäkin.
Ei ole mitään käsitystä, mitä tässä koitetaan viestiä. Uskoakseni kuitenkin liiketoimintaa voi ymmärtää ostamatta kenkiä. Yhtiö kun voi olla hyvä sijoitus, vaikka ei sopisikaan omiin kulutustottumuksiin. Esimerkkinä vaikka iPhone ja Apple.
Eli se mitä yritän sanoa, pokeripojat ei edes yrittänyt ottaa mitään riskiä. Kun ne ei edes ymmärtänyt mitä se on. […] kuinka sijoittajana pitäis toimia, jos haluaa suurempaa tuottoa.
Eikös tuota vastaan jo puhu se, että tuli turpaan sekä absoluuttisesti että suurimmalta osalta markkinaindeksejä?
Kukaan ei Hampurissa kertonut että 10 muutakin firmaa myy niitä samoja pumppuja.
Miten tämä on mikään este hyvälle sijoitukselle? Lähes kaikki firmat joutuvat kilpailemaan asiakkaista ja monopolifirmojen tuotto on yleensä rajattu lailla (kts. sähkönsiirto). Vaikka myytävä lopputuote olisi sama, niin differoitua voi markkinoinnilla, logistiikalla, palvelulla, hinnalla jne.
Esim Incap on ollut viime vuosina varsin tuottava sijoitus vaikka sen toimiala on about bulkein, joka maailmasta löytyy. Ilmeiseisesti myös kaikki siihen sijoittaneet ovat hölmöilleet. Harmittaa etten itsekin ollut hölmö.
@Mututuntuma näköjään ehti ottaa osaan jo kantaa samankaltaisilla näkemyksillä
Äsken tuli salkkuraportti. Sijoitin rahastoon viime vuoden syyskuussa 30 päivä. Salkkuni on nyt 31.7. miinuksella -15,92%. Jos tähän jää ja saa loput takaisin niin aika pienellä vahingolla kyllä päästiin olosuhteisiin nähden. Sitä nyt en sitten tiedä onko rahasto vielä lunastanut kaiken pois. Entistä enemmän näiden lukujen valossa tuntuu tyhmältä se, että rahasto lopetettiin. Olisin tehnyt lisäsijoituksen elokuussa muutenkin.
Nopeasti laskettuna Q2 oli sitten jotain luokkaa -20%. Q4 viime vuonna oli muistaakseni jotain +8-9%. Koko vuosi 2022 oli -25% ja tämä vuosi noin -19% eli koko ajalta noin -40%…
Yksi asia, mitä olen jäänyt ihmettelemään, että miksi ihmeessä eivät ole kirjoittaneet/julkaisseet minkäänlaista sijoittajakirjettä tai muutakaan raporttia Q2:lta. En oikein pidä sitä hyvänä perusteluna, että heinäkuussa rahasto on päätetty lakkauttaa. Siis kauan Q2 jälkeen. Ilmeisesti ei koeta tarvetta raportoida tekemisistä tai rahaston suoriutumisesta lainkaan osuudenomistajille, “kun ei enää tarvi myydä” ?!
Eikös tässä käynyt sama kuin aikanaan 3C rahastoyhtiöllä? Aloitettiin huonoon aikaan ja laitettiin samantien koko osakepaino. “Ajoituksella ei ole merkitystä”, mutta kun laittaa pystyyn vain yhden rahastoyhtiön niin ajoituksellinen hajautus kannattaa vaikka kuinka rahat polttelisi.
Hyvä uutinen Kyllöselle & co että Juhani Elomaa teki siis saman mokan mutta ihan hyvin on pärjännyt.
