Constin vaikeudet jatkuvat.
Korjausrakentamisen kilpailu-urakointi on raakaa peliä.
Se, joka lupaa tehdä halvimmalla, joutuu tyypillisesti urakan tekemään.
Kirjoitin tarkoituksella ”joutuu”, sillä korjausrakentamisen urakkakilpailun voittaja saa urakan keskimäärin hyvin matalilla marginaaleilla. Usein urakka on myös tappiollinen.
Constin haittana kilpailijoihin verrattuna on yrityksen merkittävät hallinto- yms. konsernikulut, jotka ketterämmillä toimijoilla on massiivisesti pienemmät.
Taloyhtiön peruskorjaus (esim. putki tai julkisivuremontti) on tyypillinen esimerkki Constin kilpailu-urakasta. Olen uravalintani vuoksi ollut mukana yli 200:ssa tällaisessa peruskorjauksessa.
Tavanomaista näiden urakoiden kilpailutuksissa on ollut, että noin 40-50% saaduista tarjouksista on hinnoiteltu ”oikein”. Eli ne ovat hyvin lähellä toisiaan hinnallisesti. On laskettu tosissaan ja paneuduttu urakkalaskentaan huolella. Sen seurauksena oikein laskeneiden rypäs on tiivis, muutaman prosentin hajonnalla oleva nippu.
Tyypillisesti saaduista tarjouksista noin 40-50% on kalliihkoja, eli näiden antama hintalappu karkaa 10-50% ”oikein” hinnoiteltuja tarjouksia ylemmäs.
Usein tarjouksissa on mukana myös 1, joka on tarjonnut muista erottuvalla hinnalla urakkaa ”alihintaan” (kun sitä verrataan ”oikeaan” markkinahintaan). Tyypillisesti tämä alihintainen on 4-8% toiseksi halvinta urakoitsijaa edullisempi. Ei siis mitenkään massiivisesti, mutta erottuvasti halvempi kuitenkin. Tällaisesta urakasta ei katteita enää ole tiedossa.
Sitten on vielä yksi ryhmä, joka putkahtaa aina silloin tällöin tarjouskilpailuissa esille: Epäterveen alihintaiset tarjoukset. Tällöin tarjous voi olla 10-20% toiseksi halvinta edullisempi.
Silmiinpistävää on ollut, että nämä törkeät alihinnoittelut on lähes poikkeuksetta tulleet Constin logolla varustetussa kirjekuoressa. Yksityisyrittäjät ei tällaisiin virheisiin sorru. Siinä kun on oma takatasku kovalla koetuksella.
Jokainen voi miettiä, kuinka kannattavaa korjausurakointi on, jos ”oikein” lasketuilla tarjouksilla tehdään esim. 3-5% katteita.
Nimittäin, jos lasket tekniset rivit oikein ja pistät kateriville esim. 8% katteen, joku muu vie urakan takuuvarmasti. Kilpaillulla alalla urakoitsijat joutuvat tyytymään mataliin katteisiin.
Constilla on melko ohuet eväät pärjätä kilpailu-urakoinnissa hyvällä kannattavuudella. Asiakas (esim. Taloyhtiö) ostaa tyypillisesti sieltä mistä halvimmalla saa, ja se tietää urakan tekijälle hyvin niukkoja katteita, jos katteita lainkaan. Ala on kilpailtu ja tarjouksia saadaan paljon.
En aio ryhtyä Constin omistajaksi jatkossakaan, koska pienemmät, paikalliset 3-15 miljoonan liikevaihtoa pyörittävät yritykset pystyvät kannattavaan liiketoimintaan selvästi pienemmillä työmaakatteilla kuin tämä jätti. Siksi ne tulevat pitämään Constin ahtaalla jatkossakin.
Onko jollain ajatuksia, miten Consti voisi kääntää tämän raskaammasta kulurakenteestaan johtuvan ahdingon voitoksi?
Oikein lasketut urakat on totta kai yksi tie, mutta ei sillä kovin montaa prosenttia tai prosentin kymmenystä voiteta, muuten alkaa pienemmät urakoitsijat viedä urakat käsistä, koska niiden liiketoiminta sietää Constia ohuemman työmaakatteen.
Edit:
Eikä Consti toki järjestelmällisesti tai edes tyypillisesti laske urakoitaan pieleen, paljon useammin se jää valitsematta, koska on saatujen tarjousten keskiryhmässä.
Selvät urakan alihinnoittelut, silloin kun niitä vastaan tulee, ovat kuitenkin useimmiten juuri Constin käsialaa.
Sedän suosikki eli Lehto tekee sillä kovasti turskaa ja onneksi se pyrkii korjaushommista nyt kokonaan eroon. Syytä onkin, kun Lehtolaput on tällä hetkellä varsinainen turskakasa salkun salapohjan alla piilossa. Sitten eräänä päivänä, kun Lehto painaa pelkkää uudismoduulia Ruotsissa kovalla tahdilla ja katteella, lienee aika katsoa, josko laput saisi vielä kunnialla myydyksi.
