Diamyd Medical - Maailman ensimmäinen diabetesrokote

Mauski · Helmikuu 18, 2025, 11.04am

Diamyd Medical - Developing precision therapies for type 1 diabetes

Nordnet - Diamyd Medical B (DMYD B)
Nordnet - DMYD TO4B warrantti

Diamyd Medical on ruotsalainen First North-listattu lääkeyhtiö, jonka päätuote on Diamyd-rokote, joka on tarkoitettu tyypin 1 diabeteksen hoitoon. Diamyd-rokote on immunoterapiallinen hoito, joka pyrkii hidastamaan tai pysäyttämään taudin etenemisen. Tiettävästi kyseessä on maailman ainoa tyypin 1 diabeteksen juurisyyhyn paneutuva lääke.

Yhtiöllä on putkessa kolme lääkehoitoa, joista diabeteksen etenemistä hidastava rokote on faasi 3:ssa. Tutkimuksesta saadaan tuloksia keväällä 2026, jonka jälkeen on mahdollisuus rynnätä pikakelauksella markkinoille, sillä lääkkeellä on kaikki FDA:n myöntämät pikakaistat mitä maa päällään tuntee: Orphan Drug, Fast Track ja Breakthrough.

Historia:
Kehitystä on tehty jo pari vuosikymmentä, ja firma eteni ensimmäisen kerran faasi 3:seen rapiat 15 vuotta sitten. Pettymykseksi kuitenkaan tilastollista merkittävyyttä ei havaittu ja tämän vuoksi J&J kanssa tehty miljardiluokan sopimus peruuntui. Tutkijat kuitenkin kiinnittivät huomiota siihen, että vaikka kokonaispopulaation kohdalla tilastollista merkittävyyttä ei saatu aikaan, osa potilaista reagoi merkittävän hyvin ja insuliinituotantoa saatiin ylläpidettyä vahvempana vain parilla rokotteella. Diamyd ei heittänyt lääkettä roskakoriin vaan jatkoi tutkimuksia, joista selvisi että nimenomaan tietty tyypin 1 diabeteksen genotyyppi reagoi vahvasti lääkkeeseen. Tämä genotyyppi on noin 40%:lla diabeetikoista.

Omalla mututulkinnalla tuo aiempi faasi 3 jäi vain nipinnapin tilastollisesta merkittävyydestä. Jos tuolloin olisi osattu rajata kohderyhmä nimenomaan valittuun genotyyppiin, olisi tulos ollut hyvin selkeän positiivinen. Lisäksi myöhemmin havaittiin, että vaikutus on parempi jos rokote annetaan suoraan imusolmukkeeseen. Kaiken lisäksi rokotteen annostusta on ollut mahdollista nostaa kun sen turvallisuudesta on kertynyt pitkän ajan näyttöä.

Nyt meneillään on uusi faasi 3 jonka povaan tällä mutulla menevän hyvällä todennäköisyydellä läpi. Koska muita hoitovaihtoehtoja ei yksinkertaisesti ole, eikä tutkimuksissa ole vuosikymmenten aikana havaittu haittavaikutuksia, myös heikko tilastollinen näyttö riittäisi todennäköisesti markkinalupaan.

Lääkekehitysputki

Osakkeen historia

Osakkeen mcap on kirjoitushetkellä noin 140 miljoonaa. Karkealla arviolla yhtiöllä on varoja ehkä vuodeksi, mutta se saa jatkuvasti erilaisia avustuksia ja grantteja. Lisäksi markkinoilla on tällä hetkellä 4TOB-warrantteja joista voidaan nostaa noin 10M €. Kuitenkin on mielestäni melko selvää, että yhtiö tarvitsee markkinointi- ja jakelusopimuksen seuraavan vuoden aikana. Myös viimeksi 2010 jakelusopimus solmittiin noin vuotta ennen phase3 tuloksia.

Patentit:
Yhtiöllä on useita hakuvaiheessa olevia sekä hyväksyttyjä patentteja.

Insuliinipohjainen antigeenihoito: Diamyd Medicalilla on patentteja insuliinipohjaisten antigeenien käytöstä autoimmuunityypin diabeteksen hoidossa potilailla, joilla on spesifiset geneettiset markkerit (HLA DR4-DQ8). Tämä patentti, joka on myönnetty Etelä-Koreassa ja on voimassa vuoteen 2035 asti, on merkittävä askel kohti täsmälääketiedettä diabeteksen hoidossa.
GAD-autoantigeeni: Patentit suojaavat GAD-autoantigeenin käyttöä autoimmuunityypin diabeteksen hoidossa tai ehkäisyssä, erityisesti henkilöillä, joilla on HLA DR3-DQ2 -geeni. GAD on keskeinen osa Diamyd®:ää, heidän antigeenispesifistä immunoterapiaansa.
Intralymfaattinen annostelu: Patentit kattavat spesifisen menetelmän Diamyd®:n annosteluun suoraan pinnalliseen imusolmukkeeseen. Tätä antoreittiä käytetään heidän käynnissä olevassa Faasi III DIAGNODE-3 -tutkimuksessaan.
GAD diabeteksen hoidossa: Diamyd Medicalilla on yksinoikeus UCLA:lta Yhdysvalloissa patenttiin, joka on voimassa vuoteen 2032 asti, diabeteksen hoidossa GAD:n avulla.

Muita nostoja:
-Yhtiöllä oma tehdas Ruotsissa, jonka pitäisi pystyä tuottamaan lääkeainetta globaaliin kysyntään, koska annokset ovat nanogrammojen luokkaa
-Yhtiön teettämien markkina-analyysien mukaan hoidon markkinahinnat ovat peräti 150 000 - 200 000 USD, joten pienelläkin asiakaskunnalla kassavirta voisi toteutua miljardiluokkaan.
-Lukuisat Faasi II analyysit osoittivat merkittäviä hoitovasteita. Periaatteessa faasi 3:ssa pitää siis vain toistaa aiemmat tulokset.
-Jos läheiselläsi on 6kk sisään todettu 1-tyypin diabetes, voi hän päästä ilmaiseksi faasin 3 tutkimushoitoon: Diagnode-3 Diabetes Trial

Linkkejä tutkimusjulkaisuihin:
Intralymphatic GAD-Alum (Diamyd®) Improves Glycemic Control in Type 1 Diabetes With HLA DR3-DQ2 | The Journal of Clinical Endocrinology & Metabolism | Oxford Academic
Association between treatment effect on C‐peptide preservation and HbA1c in meta‐analysis of glutamic acid decarboxylase (GAD)‐alum immunotherapy in recent‐onset type 1 diabetes - Nowak - 2022 - Diabetes, Obesity and Metabolism - Wiley Online Library
# Intralymphatic Glutamic Acid Decarboxylase With Vitamin D Supplementation in Recent-Onset Type 1 Diabetes: A Double-Blind, Randomized, Placebo-Controlled Phase IIb Trial

Pohjolan_Eka · Helmikuu 18, 2025, 12.44pm

Valtavan mielenkiintoinen firma; kiitos ketjun tekemisestä!

Oletko kuinka hyvin perehtynyt kilpailijoiden tuotteisiin, esimerkiksi Sana Biotechnology?

https://ir.sana.com/news-releases/news-release-details/sana-biotechnology-announces-positive-clinical-results-type-1

jerej · Helmikuu 18, 2025, 1.22pm

Sana bio ei kehitä diabetesrokotetta, joten se ei ole mielestäni kovin hyvä verrokki tälle.

Sanan teknologian pohjana on kadaveri luovuttajien saarekkeiden muokkaus immuunisupressiivisiksi ja jatkossa ehkä kantasoluista johdettujen immuunisupressiivisten betasolujen tuotanto samalla teknologialla. Tuo diabetesrokote tähtää tautiin vaikuttamiseen aiemmassa vaiheessa, kun potilailla on vielä toimivia betasoluja jäljellä. Betasolusiirteet tulee kuvaan myöhemmässä vaiheessa, kun potilaan omat betasolut ovat jo tuhoutuneet.

Sanan lisäksi noiden kantasoluista johdettujen betasoluterapioiden parissa puuhastelee myös esimerkiksi Vertex Pharma ja CRISPR Tx. Näistä CRISPR Tx kehittää myös immunisupressiivisia betasoluja, mutta CRISPR Tx:n teknologia nojaa B2M geenin knock outtiin ja transgeenisen HLA-E geenin siirtoon siirresoluihin, siinä missä Sanan supressio pohjaa B2M geenin knock outtiin ja transgeeniseen CD47:ään.

Mauski · Helmikuu 18, 2025, 3.04pm

Oletko kuinka hyvin perehtynyt kilpailijoiden tuotteisiin, esimerkiksi Sana Biotechnology?

Hyvä nosto, johon voin heittää pari pointtia oman mutukäsitykseni valossa. Olen jonkin verran pyrkinyt perehtymään TD1 alaan ja sen Diamydin suhteeseen muihin hoitoihin. Tästä ei löydy kovaa faktaa mistään, eli tätä ei kannata ottaa lääketieteellisenä faktana.

Oman käsitykseni mukaan tämänkaltaisilla solutason hoidoilla on valtavasti potentiaalia TD1 hoitoon. Niissä on kuitenkin se ongelma, että vaikka kantasolu- tai islet-solujen siirrolla voidaan palauttaa insuliinintuotantoa, se ei varsinaisesti välttämättä poista sitä alkuperäistä ongelmaa, joka liittyy autoimmuunireaktioon joka tuhoaa hitaasti omia soluja.

Diamydin lääke suppressoi tämän autoimmuunireaktion. Eli ajoissa diagnosoitu TD1 esiaste voidaan ehkä kenties pitää täysin hallinnassa ja diagnosoidun TD1 eteneminen voidaan hidastaa tai pysättää. Periaatteessa on mahdollista että keho voisi pitkällä aikavälillä myös palauttaa insuliinintuotantoa, mutta pitkäaikaisesta uudelleenannostelusta ei ole näyttöä, ja lienee lääketieteellisesti yleisesti hyväksytty totuus että kehon insuliinia tuottavat Beeta-solut eivät yleisesti uusiudu.

Todennäköisesti siis tyypin 1 diabeteksen hoito tulevaisuudessa perustuu sekä immuunireaktion suppressointiin, että solutason insuliinituotantoa regeneroivaan hoitoon, ja mainitsemasi kilpailiaja saattaa kulkea käsi kädessä Diamydin kanssa. Mutuilen että juuri tästä syystä itseasiassa myös diamydin perustaja on mukana yhtiössä nimeltä Nextcell Pharma, joka kehittää kantasoluhoitoja. Diamyd myös omisti 20% ko. yhtiön osakkeista viime vuonna, vaikka ilmeisesti omistusta on pienennetty viime aikoina.

Mitä tulee Sana Biotechnologyn tilanteeseen, niin ikävä totuus taitaa olla se, että firmalla ei ole vielä yhtäkään faasi 1-3 tutkimusta plakkarissa. Tämä tarkoittaa sitä, että mahdollinen markkinoillepääsy olisi optimisesti 10 vuoden päässä.

jerej · Helmikuu 18, 2025, 3.10pm

SANA:lta tuli alustavaa hyvää dataa faasin 1 kokeesta viime kuussa, mutta muuten joo, tuo matka lääkkeeksi on sillä vielä pitkä. Kurssien ja niiden muutosten kyselyt, kauhistelut ja hehkuttelut (Osa 3) - #8464 käyttäjältä jerej

Mauski · Helmikuu 18, 2025, 3.23pm

Ainoa varsinainen kilpailija on Provention Bion Teplizumab, joka kuitenkin pärjäsi aika ripaa hipoen faasista läpi, mutta sai markkinaluvan koska parempaakaan ei ole. Kyseinen pulju myytiin big pharmalle 2023 noin 3 miljardilla. Teplizumabilla on lääkelupa vain “delay of onset”-hoitoon. Diamyd hakee ensimmäisenä lupaa “Early onset TD1”-hoitoon, eli myöhäisen diabeteksen etenemisen hidastaminen ja kaksi muuta aikaisemmassa faasissa. Diamydin lisäksi koko maailmassa ei tiettävästi ole yhtäkään faasin 3 lääkettä tyypin 1 diabeteksen juurisyyhyn tutkimusputkessa.

Tuota “delay of onset”-vaikutusta on tutkittu Diamydillä vasta pienellä populaatiolla. Kuitenkin jos tulokset ovat isolla otannalla vastaavanlaisia, lentää Teplizumab romukoppaan, ainakin niiden osalta joilla on HLA DR3-DQ2 -haploidityyppi joille lääke vaikuttaa.

Tässä nähdään Teplizumabin hidastava vaikutus. Se siis hidastaa vaiheen 2 diabeteksen etenemistä vaiheeseen 3 noin kahdella vuodella. Tutkimuksessa potilaille annettiin IV-infuusiota päivittäin kahden viikon ajan. Lienee selvää, että tämänkaltaista hoitoa ei voi toteuttaa vuodesta toiseen. Mediaaniaika lääkettä saaneilla diagnoosiin oli 59.6 kuukautta, ja 27.1 kuukautta placebolla.

Vastaavasti Diamydin kohdalla annettiin kaksi piikkiä ja mediaaniaika oli lääkehoitoa saaneilla jopa seitsemän vuotta pidempi. Kuitenkin tässä otanta oli hyvin pieni, joten epävarmuuden ovat isoja.

Kuitenkin Diamyd on pärjännyt paremmin myös lyhyemmän aikavälin mittareilla (insuliinituotantoa kuvaavan c-peptidin taso 1-2 vuoden päästä hoidosta) joita käytetään “Early onset TD1”-hoidossa.

Tosiaan, tutkimuksissa tautihan etenee lääkkeestä huolimatta. Kuitenkin pelkästään tällä on valtava markkinapotentiaali. Tässä pitää kuitenkin ottaa huomioon, että tutkimukset keskittyvät mittaaman 1-3 rokotteen vaikutusta parin vuoden päästä. Huolimatta tutkimusasetelmasta, mikään ei toistaiseksi poissulje sitä etteikö lääkettä voisi esimerkiksi antaa säännöllisesti uudestaan, ja näin pitää diabeteksen poissa potentiaalisesti koko elämän. Sama ei taida olla yhtä helppoa Teplizumabilla, johtuen annostelutavasta ja vakavista haittavaikutuksista, joihin lukeutuu maksan toiminnan häiriöt ja sytokiinien vapautumisoireyhtymä. Diamydillä ei vielä ole todettu mitään merkittäviä haittavaikutuksia.

Mauski · Helmikuu 18, 2025, 3.38pm

Ja tuosta markkinapotentiaalista: Vaikka Teplizumabilla on vain keskinkertainen vaikutus beta-solujen ylläpitoon, vaikka hoitomuoto 14 päivän infuusiolla on hankala ja huonosti tavoittava, ja vaikka sillä on markkinalupa vain jenkeissä ja vain “delay onset”-hoitoon, sille ennustetaan 390 miljoonan dollarin myyntiä vuonna 2027… vaikka patentit raukeavat jo 2026.

Lähde: 2023_Drugs-to-Watch-Report.pdf

Mauski · Helmikuu 18, 2025, 3.53pm

Tällä hetkellä yhtiön huolenaihe saattaa olla 4TOB-warranttien toteutus. Niillä kerättäisiin noin 100M SEK jos toteutusaste jää hyväksi ja yhtiö tarvitsisi kuitenkin lyhyellä tähtäimellä rahaa. Nämä kyseiset 4TOB-warrantit julkaistiin jo vuosi sitten, jolloinka jaettiin myös 3 TOB-warrantteja jotka erääntyivät 2024 syksyllä. Näiden kohdalla toteutusaste jäi erinomaiseksi 95% tasolle.

Aiemmat warrantit olivat kuitenkin 12 SEK strikella. Mutta 4TOB iskuhinta on ennalta määrätty 16 SEK ja toteutukseen vaaditaan jostain kumman syystä kaksi warranttia per osake. Osakekurssi on kuitenkin laskenut 16 SEK pintaan ja warrantit erääntyvät 6 viikon kuluttua. Warranteissa on siis pelkkää aika-arvoa ja kello tikittää.

Yhtiön perustaja kuitenkin mainitsi pari viikkoa sitten pidetyssä haastattelussa että "meillä on meneillään kumppanineuvotteluita, jotka mahdollistavat sen [100 M SEK keräyksen warranteista]. Insight Direkt-Dagen: bolagspresentation av styrelseordförande Anders Essen-Möller

Kohdassa 26.07 Ulf Hannelius myös mainitsee: “absolutely have an interest in entering into a partner agreement BEFORE the reading, so that the partner can be part of the preparations”. Eli Diamyd tavoittelee kumppanuuden solmimista ennen Faasin 3 ennakkotuloksia.

Tämä vastaisi aiempaa käytäntöä 2010, kun kumppanuus solmittiin vuosi ennen faasin 3 tuloksia. Nyt ollaan samassa pisteessä, mikä tekee warranteista hyvin houkuttelevia riskipapereita: Jos Diamyd julkistaa big pharma-kumppanin jakelijaksi, olisi pelkät könttäsummat sopimuksesta todennäköisesti moninverroin yhtiön markkina-arvon verran, plus rojaltit päälle. Jos se tapahtuu ennen warranttien erääntymistä, muuttuu 0.5 SEK hintaiset warrantit hetkessä kullaksi. Mutta jos ei tapahdu, niin warrantit saattavat hyvällä todennäköisyydellä erääntyä arvottomana.

Siinä uhkapelaajalle lappua.

Mauski · Helmikuu 18, 2025, 9.20pm

Totta näköjään. Näyttäisi olevan vasta ensimmäisen potilaan 4 viikon readout… ja kokonaisotos 2 potilasta. Faasi 1 näyttää myös varsin lyhyeltä, päättymässä jo tämän vuoden kesällä.

En edes tiennyt että näin lyhyet ja pienet faasit on mahdollisia, vaikka ykkösestä vasta onkin kyse. Se todellisen vasteen ja pysyvyyden tutkinta vaatii kuitenkin vuosia ja satoja potilaita.

Diamydillä on FDAn erityisdesignaatioiden takia poikkeuksellisen lyhyt faasi 3 ja markkinalupa voidaan hakea jo 18kk readoutin jälkeen 180 potilaasta. 18kk tulee täyteen maaliskuussa 2026 ja viimeisimpien tietojen mukaan potilaiden enrollment saatiin tätä aikataulutavoitetta varten maaliin ajoissa.

Cezeta · Helmikuu 19, 2025, 8.19am

Aloituspositio hallussa. Antaa muhia ja kehittyä kuten hyvät juomat. Riski on iso mutta mitäs sitten jos asiat meneekin nappiin…
Jo pelkkä Hesuliin sijoittaminen täyttänee riskisijoittamisen merkit niin eipä kai tämä asiaa muuksi muuta.

Mauski · Helmikuu 19, 2025, 10.28am

Juu, eiköhän tämä hesulin voita vaikka punaiselle päätyisikin.

Eilen tuli uutinen jonka mukaan CFO menee vaihtoon.

Diamyd Medical announced today that Anna Styrud, CFO, has decided to step down from her position. During her 15 years as CFO, she has successfully navigated the financial markets and played a key role in shaping the company’s current strategic position.

Lievää negatiivista kurssireaktiota havaittavissa.

Mauski · Helmikuu 20, 2025, 1.01pm

Olennaisen asiavirheen korjaus aiempaan viestiin:

Tarkemmin, kyseessä ei siis ole immuunipuolustuksen “suppressointi”. Suppressointi tarkoittaisi sitä että potilas joutuisi jatkuvasti syömään lääkettä joka suppressoi immuunipuolustusta. Yleensä tällä viitataan koko immuunipuolustuksen kokonaisvaltaiseen suppressointiin. Näitä käytetään esimerkiksi hylkimisenestolääkkeenä elinsiirroissa ja sivuvaikutukset ovat vakavia.

Diamyd ei ole suppressantti, vaan spesifin antigeenin immunologiaa modifioiva lääke, joka mahdollistaa pitkäaikaiset vaikutukset. Koska olen tähän käyttänyt aikaa, ja lääketieteellisen tekstin puljaus on aikaavievää touhua, voisin samantien koittaa avata käsitykseni toimintamekanismista selkokielellä:

Tyypin 1 diabeteksessa, ihmisen insuliinia tuottavien beta-solujen tuottama entsyymi GAD65 muuttuu antiautogeeniksi, minkä vuoksi immuunipuolustus virheellisesti hyökkää sitä vastaan, mikä johtaa Beta-solujen tuhoutumiseen.
Vaikka kemiallisesti tietty proteiini on periaatteessa aina suunnilleen sama sekvenssi aminohappoja, proteiinit eivät kuitenkaan ole identtisiä, koska proteiini käy läpi post-translationaalisia muutoksia. Proteiinia siis taitellaan eri tavoin ja siihen voi kiinnittyä erilaisia yhdisteitä (Glykosylaatio, fosforylaatio, asetylaatio…) jotka vaikuttavat proteiinin toimintaan ja tunnistettavuuteen. Näin siis elimistön tuottamat proteiinit voivat taittua väärin ja muodostaa rakenteita jotka immuunipuolustus tulkitsee vieraaksi.
Noin puolella länsimaisista ihmisistä on HLA-DR3-2 haplotyyppi, jonka myötä
Immuunipuolustus ei kuitenkaan ole staattinen, vaan sillä on kyky esimerkiksi tunnistaa uusia uhkia (vastustuskyvyn muodostuminen rokotteesta) tai sopeutua joihinkin uusiin proteiineihin. Tämä T-solujen “tutustuminen” vieraisiin aineisiin tapahtuu solujen HLA-järjestelmän kautta, joka kuljettaa uhaksi tunnistetut aminohappoketjut paloissa T-soluille, jonka jälkeen T-solut oppivat tunnistamaan niitä.
HLA DR3-DQ2 haplotyyppi on geenimutaatio jota kantaa noin neljäsosa länsimaisesta väestöstä ja puolet tyypin 1 diabeetikoista. Mutaatio aiheuttaa muutoksia siihen prosessiin jolla HLA-järjestelmä esittelee kehon sisäiset ja ulkoiset proteiinit T-soluille. Tämän takia mutaatio ei aiheuta pelkästään tyypin 1 diabetesta, vaan myös mm keliakiaa ja sakroidoosia.
Esimerkiksi Suomessa kyseisen haplotyypin kantajilla on 45-kertainen riski sairastua tyypin 1 diabetekseen.
Diamydin lääke sisältää aminohappoketjultaan identtisen GAD65-proteiinin, joka on kuitenkin tietyllä tavalla insinöörin tarkkuudella kontrolloidusti laboratoriossa tuotettu versio GAD65-proteiinista, joka ikään kuin “tutustuttaa” T-solut yksilön solujen omille luonnollisille GAD65-variaatioille.
Proteiinin lisäksi Diamydissä on rokotteiden tapaan adjuvanttiaine joka aktivoi immuunipuolustuksen prosesseja vaikutuksen nopeuttamiseksi.
Tämän toiminnan takia Diamydiä kutsutaan “rokotteeksi” ja sen takia sillä on kyky vaikuttaa pitkäaikaisesti kehon immuunipuolustukseen.

Ero Teplizumabiin on merkittävä:

Teplizumab on jotain perinteisen suppressantin ja modifioivan lääkkeen väliltä.
Toiminta perustuu siihen että lääke kiinnittyy T-solujen tiettyyn CD3-reseptoriin, vähentäen sen aktiivisuutta osittain. Kyseessä on siis periaatteessa “targetoitu suppressantti”
Kyseinen CD3-reseptori on vastuussa TD1 autoimmuunireaktiosta, mutta se on myös vastuussa monista muista immuunireaktioista. Eli targetointi toimii haulikon kaltaisesti.
Odotetusti lääkkeellä on siis kuitenkin laajempia immuunipuolustuksen heikkenemiseen liittyviä sivuvaikutuksia lyhyellä aikavälillä. Kaikilla potilailla havaittiin joitain sivuvaikutuksia ja mm merkittävä osa (75%) potilaista sai väliaikaisen lymphofenian eli valkosolukadon (Kuva alla)
14.3% lääkkeen käyttäjistä keskeytti hoidon vakavien sivuvaikutusten takia tutkimuksessa.
Vielä pahempaa: CD3-reseptori osallistuu myös syöpäsolujen torjuntaan. On siis mahdollista että lääke nostaa tietynlaisten syöpien riskiä pitkällä aikavälillä.

Jursk · Helmikuu 20, 2025, 2.31pm

Mielenkiintoinen yhtiö ja tuote, minulla ei ehkä ole annettavaa syvällisemmin tähän tai muuhunkaan lääkebisnekseen, mutta kyseisen taudin hoidosta on syystä tai toisesta näkemystä.

Mietin aloituspostauksessa ollutta business casea ja yhtiön tekemää markkina-analyysiä, jos tosiaan tuotteen hinnoittelu on luokkaa 150-200k$ per annos. Mietin tuotteen markkinapotentiaalia siis tuolla casella, että hoito lykkää taudin varsinaista insuliinihoitoa vaativaa puhkeamista mutta ei ole parannuskeino.

Yksittäiselle sairastujalle kyseessä varmasti usealle vuodelle elämänlaatua parantava hoito, mutta kun ajattelee vaihtoehtokustannuksia mitä insuliinihoito maksaa saavutettuun hyötyyn nähden niin hieman epäilen tuota tuotteen hinnoittelua. Toki hoidon maksajana vakuutusyhtiö, joilla omat laskelmat ja hinnoittelut tehty sen mukaan että onko hoidon kustannuksissa järkeä. Toki minulla ei ole kuin mututuntuma insuliinihoidon kokonaiskustannuksista, mutta uskon että puhe ihan eri pallokentän hinnoista kuin sadoista tuhansista tuolla aikaperspektiivillä.

Jos ajattelee Suomea ja meidän terveydenhuoltoa, niin en näe että tällaista hoitoa voitaisiin tarjota julkisen terveydenhuollon kautta, juurikin kokonaiskustannuksia ajatellen.

Mutta mielenkiinnolla otan seurantaan mihin tästä firmasta ja tuotteesta on

Mauski · Helmikuu 20, 2025, 5.08pm

No niistä myyntivolyymeistä voi tehdä johtopäätöksiä mm noista huonomman lääkkeen Teplizumabin myyntimääristä.

Kokonaiskustannukset jenkeissä vs suomessa lienee täysin eri. Kun 2010 Diamyd teki sopimuksen J&J kanssa, se erikseenkin säilytti yksinoikeuden markkinoida ja jakaa lääkettä pohjoismaissa. Vertaa vaikka sitä että ohitusleikkaus on jenkeissä helposti 120k usd, kun sen saa suomessa yksityiselläkin kymmenesahintaan.

Mauski · Helmikuu 20, 2025, 5.11pm

Diamyd on viime aikoina ollut mukana valtion rahoittamassa projekteissa jossa esitettiin mm kansallista tyypin 1 diabeteksen varhaisen vaiheen seulontaa.

https://www.inderes.fi/en/releases/diamyd-medical-ab-conference-on-the-future-of-type-1-diabetes-screening-organized-as-part-of-the-asset-partnership-coordinated-by-diamyd-medical&ved=2ahUKEwiDkvvt3tKLAxWxIRAIHcYeFmoQFnoECB0QAQ&usg=AOvVaw0tIa5SgeywqIAPb8uo2-WD

2h takaisin linkkaripäivityksen mukaan Ruotsin valtio-omisteinen yhtiö APL on käynyt vierailemassa tehtailla.

APL tekee mm lääkkeiden valmistusta ja pakkausta muille tahoille. Sillä on Umeåssa merkittävää toimintaa ja se päätti hiljattain investoida 4M tuotantokapasiteetin kasvattamiseen. Sattumalta Umeåssa sijaitsee myös Diamydin tehdas.

Mauski · Helmikuu 20, 2025, 5.12pm

Tänään saatiin myös patenttiuutisia.

Mauski · Helmikuu 21, 2025, 10.22am

Ei pidä myöskään katsoa pelkkää “insuliinihoidon vaihtoehtokustannusta”.

Tyypin 1 diabetes on huomattavasti vaikeampi kuin tyypin 2 diabetes. Tyypin 1 henkilö joutuu elämään täysin insuliinin injektoinnin ja hiilareiden laskennan ympärillä. Vaihtoehtoisesti joutuu käyttämään automaattista insuliinipumppua joka on 24/7 kiinnitetty kehoon ja maksaa sekin jotain 5000-10 000 $ vuodessa sensoreineen, valmistajan omine insuliineineen ja laitteineen.

Mietin tuotteen markkinapotentiaalia siis tuolla casella, että hoito lykkää taudin varsinaista insuliinihoitoa vaativaa puhkeamista mutta ei ole parannuskeino.

Tässä kohtaa pitää myös huomioida myös se, tutkimukset on tehty metodilla “3 kpl 4 nanogramman pistosta kuukauden välein ja seurantamittaukset 15 kuukauden päästä”. Tässä tapauksessa vaikutus oli taudin lykkääminen ja se oli myös koko tutkimuksen tarkoitus joka riittää markkinahyväksyntään. Se ei kuitenkaan tarkoita etteikö uudelleenannostelulla tai korkeammilla annoksilla olisi parempi hoitovaste. Pienissä kokeissahan on myös havaittu että uudelleenannostelu jälkikäteen on turvallista eikä aiheuta komplikaatioita, ja omaa edelleen hyvän positiivisen vasteen.

Mikään ei oikeastaan sulje pois sitä, etteikö lääkettä voisi tosiasiassa käyttää tulevaisuudessa esimerkiksi niin että sitä lääkettä piikitetään 6 kuukauden välein, isommilla annoksilla. Tai etteikö esimerkiksi vuoden intensiivinen pistoshoito voisi pysäyttää taudin etenemisen kokonaan. Käytäntö asettaa tälle rajoitteita:
-Jos Diamyd haluaisi hakea lupaa “diabeteksen pysäyttämiseen” tai “estämiseen” pitäisi myös tutkimukset phase 1-3 suunnitella tämä endpoint mielessä

Tulokset olisivat paitsi huomattavasti riskialtiimpia koska ne ovat vaikeampi saavuttaa, ja tutkimukset kestäisivät todnäk vuosia pidempään. Tälläinen tutkimus olisi merkittävästi kalliimpi
-Phase 3:ssa ei voi käyttää korkeampia annoksia tai enempää määrää pistoksia kuin mitä on phase 1-2 aikana todettu turvalliseksi

Käsitykseni mukaan on siis melko yleistä, että phase 3 määritetään ensin sellaiseen hoitoon ja tarkoitukseen että maksimoidaan markkinoillepääsyn todennäköisyys kustannustehokkaasti, eikä niin että maksimoidaan tulokset. Onnistuneen phase 3 jälkeen pitää sitten tehdä uudet tutkimukset jossa todistetaan hoitovaste lisäannoksilta. Yritys voi tässä vaiheessa rekrytä sama tutkimuksen aikana lääkettä saanutta populaatiota tai lääkkeettä jo markkinoilta saaneet jatkotutkimukseen, jonka käytännössä pitää vastata metodeiltaan phase 3-tutkimusta, minkä vuoksi se on aiempaa halvempi tehdä.

Mauski · Helmikuu 21, 2025, 10.35am

Ja itseasiassa juuri näin Diamyd näyttää tekevän.

Clinical Trials Register - Redosing with Intralymphatic GAD-Alum in the Treatment of Type 1 Diabetes: The DIAGNODE-B Pilot Trial

Diagnode-B on faasin 1-2 tason tutkimus jossa tutkitaan uudelleenannostelun turvallisuutta, ja potilaat rekryttiin jatkoon aiemmista DIAGNODE-tutkimuksista. Tässä tapauksessa uudelleenannostelu tarkoittaa vain yhden 4 nanogramman rokotteen antamista. Positiiviset tulokset julkistettiin pari kuukautta sitten.. Koska ensimmäisenä tutkitaan vain turvallisuutta ja koska jatkotutkimuksille on ilmeisesti lievemmät kriteerit, oli otos vain 6 henkilöä. Näin ollen, jos Diagnode-3 menee läpi, oletan että sen populaation pohjalta aloitetaan Diagnode-3B jossa keskitytään uudelleenannostelun kliinisen vasteen todistamiseen isolla otoskoolla.

Saattaa olla niin, että kun hoitovaste näytetään ensin kertahoidoilla Diagnode-3:ssa, sitten yksittäisen rokotteen uudelleenannostelu näytetään turvalliseksi ja toimivaksi Diagnode-3B:ssä, ne avaavat mahdollisuuden markkinaluvan jatkuvaan vuosittaiseen uudelleenannosteluun. Tälläisessä kohtaa tutkimuksia jatketaan yleensä ns phase 4:ssa, jossa markkinaluvan saanutta lääkettä, sen tehokkuutta ja turvallisuutta seurataan sen ollessa aktiivisessa hoitokäytössä.

Jursk · Helmikuu 21, 2025, 12.35pm

Itse pidän vaihtoehtokustannusta hyvinkin relevanttina business casen kannalta, siitä näkökulmasta kuka hoidon maksaa sekä ottaen huomioon riskin että onko hoidosta ylipäätään kaikille geenimarkkerin omaaville apua, kun nykyphaasi-tutkimukset nojaa tosiaan tuohon taudin puhkeamisen lykkäämiseen. On ihan ok spekuloida että onko tästä tuotteesta pysyvää taudin parantajaa, se olisi mahtavaa, mutta nykytiedon valossa en omalta kohdalta näe että tälle spekulaatiolle tietopohjaa.

Tutkiskelin pikaisesti tyypin 1 hoidon kustannuksia jenkkimarkkinoilla ja löysin pari eri lähdettä missä puhutaan keskimäärin 12k$-18k$ hoidon hinnasta sisältäen insuliinit, hoitovälineet ja taudin hoitoon liittyvät klinikkakäynnit. Esim. Estimation of Annual Health Care Costs for Adults with Type 1 Diabetes in the United States - PMC ja Insulin Cost and Pricing Trends - AAF

Insuliinipumppuhoitoa on tällä hetkellä kahta mallia, perinteisempi pumppu, joka on noin 10k$ kertainvestointi hoidon aloittamiseksi sekä tietysti jatkuvat kustannukset insuliineineen ja muine tarvikkeineen. Toinen uusi pumpputyyppi on kertakäyttöinen patch-pumppu, jota käyttäjä käyttää keskimäärin 3 päivää ja vaihtaa uuteen, tässä ei ole suurta alkuinvestointia mutta huomattavasti perinteistä pumppua korkeampi jatkuva käytön kustannus. Ja nämä kustannukset yleisesti katetaan jenkkilässä vakuutuksesta.

Mutta palatakseni siihen viestini ytimeen, mielestäni tämän lääkkeen tai firman business casen kannalta on olennaista että hoidolle löytyy maksaja ja olennainen hyöty verrattuna nykyisiin hoitomuotoihin ja -kustannuksiin. Näin maallikkona näkisin riskejä niin hoidon vaikuttavuudessa (mitä nyt tutkitaan ja validoidaan phaasi3:ssa), hoidon yleistettävyydessä ja hyödyssä potilaalle (markkinan suuruus tuotteelle ja maksavien asiakkaiden määrä ilmoitetulla hinnoittelulla → saavutettu hyöty versus kustannus ja vaihtoehtokustannus) Ja kaikki nojaten siihen, että kyseessä on insuliinihoidon aloituksen lykkääminen, ei se että taudin puhkeaminen estetään loppuelämäksi. Jos tuolla lykkäämisellä olisi pitkäaikaisia etuja, esim. todennettu diabeteksen lisäsairauksista koituvien kustannusten lasku, lisäisi varmasti kansantaloudellista hyötyä maksaa hoitoja mutta nykyisellään hoidon keskeinen hyöty vaikuttaa olevan “ainoastaan” potilaan elämänlaadun hetkellinen parannus.

Näiden lääkefirmojen kohdalla helposti hukkuu tuonne tekniseen lääketieteelliseen “hypeen” ja hienouksiin mitä kaikkea on keksitty, unohtaen välillä kokonaisuus ja muut näkökulmat.

Mauski · Helmikuu 25, 2025, 4.41pm

Tänään alkoi kolmipäiväinen pienen porukan konferenssi Bostonissa. Diamyd yksi pääpuhujista. Big Pharmat on edustettuna erittäin laajasti. Mukana isoja pamppuja mm. Yrityksistä kuten Pfizer, Eli Lilly, Astra Zeneca, Novartis, Abbvie, Moderna, GSK sekä pieni joukko pikkufirmoja. Hieno paikka neuvotella kumppanuuksia.

Ohjelman mukaan Diamyd julkaisi myös uutta dataa huomenna. Saapa nähdä mitä.