Miten otatte huomioon digitalisaation salkuissanne? Ovatko omat yhtiöt voittajien vai häviäjien leirissä?
Suomalaiset eivät taida ottaa tarpeeksi riskiä… Amerikkalaissijoittaja Vaynerchuk Suomen teknologiaa karsastavista johtajista: "Kyse on pelottomuuden ja typeryyden tasapainosta" | Kauppalehti
Mikaelilta hyvä esitys miten digitalisaatio vaikuttaa sijoittajiin Sijoitusmessut: Miksi sijoitusmantra "osta ja unohda" ei enää toimi? - YouTube
Mikaelin jutut digitalisaatiosta kolahtivat kyllä täydellisesti omaan sijoitusmentaliteettiin.
Ehkä itse en sanoisi että pelkästään digitalisaatio on se tie onneen, vaan että kaikenlainen innovaatio ja sen keskeinen asema on hyväksi yritykselle. Digi on tavallaan helppo tapa tehdä innovaatiota, koska se muuttuu päivästä toiseen, mutta täytyy muistaa että innovaatiot voivat olla toisenlaisiakin, ei-digitaalisia tuotteita ja palvelukonsepteja yms.
Kotipizza on oma lempiosake joka ei ole mikään digin keihäänkärki, mutta jolla on selkeä visio luoda se paras pizza. Jos yrityksellä ei ole pokkaa viestiä että se haluaa olla jossain paras, niin tuskin siltä onnistuu innovaatio. Toinen onnistunut poiminta omassa salkussa on ollut Finnair, jolla tuntuu olevan selkeät sävelet palveluiden ja digin parantamisessa. Ja Atlassian, jonka lappujen myyntiä kadun 
Tämä kuulostaa varmaan typerältä, mutta yksi oma sijoituskriteeri on että käyn sosiaalisessa mediassa “aistimassa” yrityksen ilmapiiriä. Jos sieltä ei löydy hyvää ilmapiiriä (tai pahimmassa tapauksessa toivonsa menettäneitä työntekijöitä!) niin en sijoita yritykseen.
Mielenkiintoinen ilmiö tämä digitalisaatio. Muistuu mieleen 90-luvun lopun teknokupla, jossa jokainen kynnelle kykenevä firma halusi olla netissä, koska netissä on rajaton markkinapotentiaali. Fundamentit kuitenkin tulivat vastaan ja ymmärrettiin, että maailmassa on sama määrä asiakkaita ja rahaa riippumatta siitä käytetäänkö nettiä vai ei. Mikäli teknofirma ei pysty tarjoamaan lisäarvoa vaihtoehtoihin nähden, sen olemassaolo on vaakalaudalla.
Teknofirmoilla on yleensä loistava pääoman tuotto, mikä perustuu siihen että ne käyttävät innovaatioita ja infrastruktuuria joka ei kuitenkaan ole niiden taseissa. Sosiaalisen median tuottava “pääoma” on käyttäjät, joilta urkittua dataa käytetään hyväksi mainonnassa. Asiakasvirrat ovat nopealiikkeisiä - yksi tuote voi tulla maailmankuuluksi hetkessä ja poistua suosiosta yhtä nopeasti. Tämä on sijoittajalle hankala ennustettava.
Digitalisaatiolla itsessään on kuitenkin arvoa. Olen kävellyt ostoskeskuksessa ja miettinyt että voisipa tässä painaa CTRL+F ja katsoa mistä liikkeestä löytyy kaipaamani asia. Sen sijaan yksittäisen PK-yrityksen data-analytiikan (“klikkaavatko he useammin sinistä vai vihreää nappia?”) arvo vaikuttaa olevan lähinnä kehnon verkkosivusuunnittelun paikkaaminen. Yrityksen tarjoaman pitäisi olla valtava jotta asiakaskunnan segmentoinnilla olisi merkitystä. Asiakkaat osaavat itsekin hakea tarvitsemansa. Profiloijan unelma olisi eristää asiakas sellaiseen kuplaan jossa hinnat on ankkuroitu vastaamaan suoraan maksukykyä ja -halukkuutta. Latte nyt vain maksaa 4,95 kuppi.
Digitalisaatio on tosiasia, mutta en pidä sitä minään Midaksen kosketuksena, jolla tuplataan yrityksen kuin yrityksen liikevaihto. Tällekin asialle on aikansa ja paikkansa. Liikeideaa on hyvä tarkastella silloin tällöin ja pohtia, voiko digitalisaatiolla tehostaa omaa tekemistä.
Mikaelin kertomat jutut tästä aiheesta on olleet itselle silmiä aukaisevia juttuja. Olen todella kiitollinen! Loistavaa kun saa olla sijoittamassa tällaisena aikakautena.
Fiksua pohdintaa ja mukailen ajatuksia! Vielä pari vuotta sitten yhtiöt puolustautuivat kehitystä vastaan mainitsemalla teknologiainvestoinneista ym… onneksi nykyään vaaditaan jo konkreettista ymmärrystä ja sopeutumista.
Muistan lukeneeni useamman yhtiön maininneen ja käsitelleen digitalisaatiota uhkana sen sijaan että olisi lähdetty uusin silmin edelläkävijöiksi suhtautuen siihen haasteena. Kun intohimo ja täten rohkeus uudistua katoaa, monet hyvät bisnekset taitaa uinua historiaan?
Meitsin päivän “editorial pick”: hyvä läpileikkaus SaaS-firmoista, kannattaa katsoa SaaS-yhtiöissä kurssiralli: villitys ei vielä tarttunut Suomeen | Inderes: Osakeanalyysit, mallisalkku, osakevertailu & aamukatsaus
Mä ajattelen tuota digitalisaatiota työn puolesta vähän suuremmassa mittakaavassa eli koko kansantalouden tasolla, ja kyllä sen tuoma potentiaali tuottavuusnäkökulmasta on valtava. Eri asia tietenkin on, miten potentiaali saadaan käytäntöön. Joillain BKT:n kannalta suurilla sektoreilla uusien teknologioiden käyttöönotto on hitaampaa (esim terveydenhuolto), joten en usko että sillä saa aikaan nopeita ihmeitä lyhyen aikavälin talouskasvuun. Olen kuitenkin luottavainen, että ajan mittaan digitalisaatio lyö läpi ja yritän omissa sijoituksissani keskittyä juuri näihin digitalisaation edelläkävijöihin.
Tietoturva on myös tärkeä tekijä digitalisaation mukana. Nixu ja F-secure kovia kohteita katsoa tarkkaan läpi.
Mariannelta haluaisin kysyä makrosta. Jos olen oikein ymmärtänyt, BKT voidaan jakaa sektoreittain. Eri sektorit voivat kasvaa tai supistua nopeammin kuin BKT. Yritys, joka kasvaa nopeammin kuin sektori jolla se toimii, kasvaa ainoastaan voittamalla markkinaosuuksia kilpailijoiltaan. Kaiken kasvun summa on kuitenkin lopulta yhtä suuri kuin BKT:n kasvu? Onko digitalisaatiolla, ymmärrettynä toiminnan tehostumisena, vaihdantaa kasvattava vai heikentävä vaikutus? Minulla on sellainen käsitys, että kaikki kustannukset ovat lopulta jonkun palkkaa tai pääomatuloa.
Miten ulkomaisten teknojättien (kuten Google) palveluiden käyttäminen näkyy Suomen vaihtotaseessa? Olen pitänyt viime vuosikymmenen aneemista BKT:n ja inflaation kasvua juuri digitalisaation ja tehokkaiden nettipalveluiden syynä - ne vähentävät tarvetta kotimaisten palveluiden ostolle.
Moikka! Itse ajattelen digitalisaation vaikutuksia tuottavuuteen sen kautta, kuinka paljon hyödykkeitä saadaan aikaan samoilla työtunneilla. Tällöin tuotettua kokonaisvolyymia voidaan lisätä koko sektorilla ilman, että (työvoima)kustannukset kasvavat. Luonnollisesti ne yhtiöt, jotka ottavat uudet teknologiat käyttöön nopeammin, voivat olla alussa näitä edelläkävijöitä ja markkinaosuuksien voittajia, mutta oletuksena on, että koko sektori lopulta kasvaa uusien teknologioiden myötä.
On totta, että digitalisaatio ja mm. verkkokaupan yleistyminen on laskenut jossain määrin esimerkiksi kodinelektroniikan hintatasoa ja vaikuttanut tätä kautta inflaatiolukuihin. En pidä tätä kuitenkaan vahingollisena talouskasvun kannalta, vaan nimenomaan sitä edistävänä tekijänä.
Digitaalisen toiminnan osuus yrityskentässä laajenee ja tuo lisäarvoa kaikille sektoreille. Digitalisaatio kiihdyttää bkt:n kasvua ja kiidyttää myös muiden sektoreiden kasvua, joten digitalisaatio ei syö muiden alojen osuuttaa vaan kasvaa vain suhteellisesti enemmän.
Teknojättien toiminan laajeneminen ei siis suoraan pois suomen bkt:sta vaan se antaa vain mahdollisuuden kasvaa nopeammin. Edellytyksenä on tietysti se, että suomi ja suomalaiset yritykset pysyvät kehityksessä mukana ja luovat tuotteita ja palveluita, joille on jatkossa kysyntää.
Olennainen kysymys talouden kasvun kannalta on myös työntekijöiden osaaminen muuttuvassa ympäristössä. Jos ei ole tarpeeksi päteviä työntekijöitä käyttämään digitaalisia työvälineitä, niin teoriassahan digitalisaatio vain korvaisi ihmisiä, jolloin talouden kasvun potentiaali ei tule käytetyksi. Kun saadaan enemmän soveltuvia työntekijöitä markkinoille, niin pitkällä aikavälillä digitalisaatio mahdollistaa kovemman kasvun.
