Joo, hätä apulaiseksi voi päästä lyhyellä perehdytyksellä, mutta ei tuollainen malli ole työntekijän tai varhaiskasvatuksen kriisin kannalta merkittävä tai kestävä ratkaisu. Uusien ja osamaattomien työntekijöiden perehdytys kuormittaa vakihenkilökuntaa entisestään.
Oletin, että tässä puhutaan oikeista lastenhoitajista, kun sanoit tuossa itse yllä, että “Lastenhoitaja ei tarvitse kuin puhtaan rikosrekisterin”. Tämä on faktuaalisesti väärin eikä riitä Lastenhoitajan virkaan. Suora lainaus varhaiskasvatuslaista: “Kelpoisuusvaatimuksena varhaiskasvatuksen lastenhoitajan tehtävään on kasvatus- ja ohjausalan perustutkinto, sosiaali- ja terveysalan perustutkinto tai muu vastaava soveltuva tutkinto, joihin sisältyy tai joita on täydennetty riittävän laajoilla lasten hoidon, kasvatuksen ja opetuksen tutkinnon osilla.”
Sinällään tässä keskustelussa ollaan kyllä suomalaisen järjestelmän peruspilarien äärellä. Onhan se totta, että on tyhmää kouluttaa puuseppiä, kun heistä suurin osa päätyy nostelemaan nippuja listatehtaalle tai kasaamaan kattotuoleja talotehtaalle. Vastaavia töitä, jotka ihan oikeasti eivät vaadi kuin hitusen yleiskuntoa on teollisuudessa paljon. Kyllä kai se silti on parempi, että suoraan peruskoulusta ei lähtökohtaisesti mennä linjalle seisomaan vaan haetaan oppia ja mahdollisesti päädytään parempiin töihin.
Tämä ei kyllä mielestäni pidä automaattisesti paikkaansa. On olemassa työtehtäviä, jotka pystyy hoitamaan ihan yleisellä maalaisjärjellä (tiedän, todella vaarallinen termi nykypäivänä) ja nämä tällaiset “apulaiset” ovat sellaisia. Perehdytys on yksi tai kaksi työpäivää ja sitten kyllä tietää jo mitä tehdään, ainakin päiväkodissa hoitoapulaisena. Vanhainkodissa en ole koskaan ollut ja sikäli en voi puhua kokemuksella, mutta ihan vain kun nyt miettii millainen laitos sekin on niin kyllähän sielläkin on ihan valtavasti hyvin tyypillisiä ihmisen elämään liittyviä työtehtäviä, jotka pitää vain tehdä. Vanha tai vastikään syntynyt ei kumpikaan osaa pukea vaatteita päälleen ja tarvitsee ihan jopa syöttämistä. Se on todella työvoimavaltaista hommaa. Sanoo laki mitä hyvänsä, niin ei se nyt voi olla mikään ammattitutkinto että osaisi syöttää ihmistä. Yksinkertaista hommaa, mutta jonkun sekin on tehtävä. En puhu nyt mistään haavojen hoitamisista enkä lääkkeiden annosteluista.
Jos se tuosta vaaditusta ammattipätevyydestä on kiinni Suomessa, niin minulla on loistavia uutisia. Ratkaistaan koko ongelma korjaamalla laista nämä typeryydet. Pääsevät työttömät töihin ja julkiset hoitolaitokset saavat kipeästi kaipaamiaan käsipareja.
Ottaen huomioon lasten allergiat, erityisherkkyydet, lääkitykset, wc- ja ruokailutottumukset, niin en sanoisi, että 1-2 päivän perehdytys riittää
Lapsia on niin erilaisia mm. noiden edellämainittujen osalta. Ja nuo edellämainitut olisi hyvä olla hanskassa ennenkuin edes pystyt lapsia hoitamaan. Sen jälkeen sitten aletaan miettimään niitä ihan varhaiskasvatussuunnitelman mukaisia pedagogisia asioita, joita tänä päivänä sysätään yhä enemmän sinne päiväkoteihin ja kouluihin, kun kodeissa niitä ei ehditä, jakseta tai viitsitä miettiä…
Noh, tämä nyt menee detail-tasolla ehkä jo vähän yli Eduskuntavaalit 2023 -aiheen, mutta näin työvoiman kohtaannon kannalta käytännössä esim. tuo päiväkoti homma menee siten, että aamulla ryhmän kahdesta työntekijästä (olkoon vaikka team opettaja+hoitaja) toinen ilmoittaa sairastuneensa viikonloppuna koronaan ja hän on pois koko viikon. Jos olisi vuosi 2007, soittaisi päiväkodin johtaja heti maanantaiaamuna Säästöpossulle ja kysyisi että pääsetkö apuun. Säästöpossu menisi sijaiseksi siihen ryhmään sairaan työntekijän tilalle. Säästöpossu saa ruokailussa ohjeet, että “Minnille, Mönnille ja Nönnille on oma ruoka tuossa toisessa kärryssä, annatko sinä siitä heille samalla kun minä jaan tästä toisesta?” Tai kun lapset menevät päiväunille, niin joko Säästöpossu lukee sadun ja vahtii ensimmäisen puolikkaan tai sitten tulee läpystä vaihdolla päästämään ensimmäisen nukuttajan tauolle loppuajaksi.
Näitä tämänkaltaisia päivän-14vrk sijaisia ei ilmeisesti löydy varhaiskasvatukseen oikeen kivienkään alta. Siellä joutuu sitten se yksi jäljelläollut työntekijä syöttämään ja pukemaan yksin kaikki lapset, mutta eipähän tarvitse perehdyttää ketään ruuan lautaselle laittamisessa auttamiseen. Samaan saikaan satoja tuhansia työttömiä odottelee kotona josko olisi töitä. On tuo nyt hölmöä hommaa.
Melkein voisin naapurini pään lyödä pantiksi että vanhustenhoidosta, joka myös kärsii valtavasta työvoimapulasta, löytyisi todella paljon työtehtäviä jotka voisi hoitaa ihan peruskoulututkinnolla, suomenkielen taidolla sekä puhtaalla rikosrekisterillä.
Juu, sen verran menee offtopic-keskusteluksi, että ei kannattane jatkaa. Kunnioitusta myös vaka-henkilöitä kohtaan kuitenkin toivoisin. Kasvattavat meidän tulevaisuuden toivoja, eikä siihen kyllä perehdytä 1-2 päivässä, ei edes “apulaiskasvattajaksi”. Pääpointista kuitenkin samaa mieltä, että apukäsiatä siellä ei olisi haittaa, ja niitä luulisi te-toimiston avulla löytyvän. Mutta ei löydy/ei etsitä. En tiedä miksi.
Tuon ajatuksesi voisi kiteyttää niin, että meillä 300 000 työtöntä työnhakijaa, jotka ihan vain “kunnioituksesta varhaiskasvatusalaa kohtaan” eivät tule auttamaan alan valtavan työvoimapulan kanssa kärvisteleviä vaka-ammattilaisia.
Mikä olisi oikea sosiaaliturvan taso, nythän se on kymmenille tuhansille työttömille työmarkkinatuki 560€/kk eikä ainuttakaan euroa mistään mitään tukea sen päälle. Onko se liian iso tuki elämiseen suomessa?
Kaikki muut ovat vain käymässä työttöminä, eli työllistyvät suht nopeasti, paitsi pitkäaikaistyöttömät. Niistä pääosa on erilaisia sairauksia, ikääntyneitä yms joita ei vaan päästetä eläkkeelle vaikka sinne kuuluisivat, tai ainakaan yksikään työnantaja ei palkkaa noita eläkettä odottavia 60v - 68v ikäistä missään tapauksessa vaikka olisi tervekin.
Ensinnäkin, sosiaaliturvaan kuuluu paljon muutakin kuin työmarkkinatuki. Siellä on äitiysavustusta, lapsilisää, elatustukea, sotilasavustusta, asumistukea, toimeentulotukea, vammaistukea jne. En puhunut vain työmarkkinatuesta.
Toiseksi, työmarkkinatuen lisäksi voi saada muita tukia, kuten lapsilisää, asumistukea, toimeentulotukea ja elatusapua. Eli tyypillinen Kelan asiakas saa työmarkkinatuen lisäksi asumistukea ja erilaisia lapsiin liittyviä tukia.
Kolmanneksi, minä kannatan höyläämistä, enkä sitä että joltain tietyltä ryhmältä otetaan isoja summia pois kertaheitolla. Erityisesti koskisin asumistukeen ja ansiosidonnaiseen. Kutistaisin niitä suurimpia tukia enemmän kuin niitä pienimpiä.
Neljänneksi, Suomessa on kalliimpia ja halvempia paikkoja asua. Kaikkien ei tarvitse voida tulla toimeen sosiaalituella Eirassa. Kannatan siis jossain määrin alueellista segregoitumista, sillä se mahdollistaa hieman matalamman sosiaaliturvan tason. Ja mielestäni on hyväksyttävää että jos tulotaso romahtaa, on ehkä muutettava asumaan halvemmalla.
Viidenneksi, erityisesti kohdistaisin leikkaukset niihin kaikkiin alle 3000e ansaitseviin suomalaisiin työntekijöihin, jotka kuulemma tekevät töitä aivan liikaa sosiaalitukien varassa. Päästään siitäkin ongelmasta eroon.
Tutkaisin nopeasti ja löysin tämän artikkelin vuodelta 2018. Tänä päivänä lapsilisä yhdestä lapsesta on n. 95 euroa. Toki keskiarvoinen lapsilisä on enemmän kun lapsia on keskimäärin 1,83 jokaisessa perheessä ja seuraavasta lapsesta maksetaan enemmän kuin ensimmäisestä.
Voidaan kuitenkin todeta, että valtio ei hirveästi köyhdy lapsilisien vuoksi tänä päivänä, kun lasten määrä on pienentynyt n. 65000 → 50000 lapseen vuodessa 90-luvun alun jälkeen.
Sanoisin, että ei olisi ehkä huono asia hieman kasvattaa lapsiperheiden tukea, erityisesti näinä kovan inflaation aikoina, mutta SOTE menot ovat hurjaa katsottavaa. Niistä nopeiten kasvaa erikoissairaanhoito ja vanhustenhoito. Vuosien 2000 ja 2019 välillä menot ovat kasvaneet 14 → 22 miljardia, eli n. 500 miljoonaa joka vuosi. Tämä voi olla vaikea paikka lisätä menoja lapsiperheille. Pitäisi sitä tulopuolta pystyä kasvattamaan jotenkin tai sitten karsia palveluista. Ei tämä muuten toimi.
IS:n tietojen mukaan kokoomuslaiset ovat laatineet pohjapaperit kaikkiin neuvottelupöytiin. Papereista käydään lähetekeskustelua ja kuullaan asiantuntijoita. Niiden pohjalta papereihin voidaan tehdä muutoksia. Esimerkiksi neljä vuotta sitten, kun demarit johtivat hallitusneuvotteluja, ei valmisteltuja papereita esitetty suoraan neuvottelujen pohjaksi.
Iltalehden puskaradion mukaan yksi syy tähän on se, että Kokoomus ei halua tilannetta, missä RKP ja PS joutuisivat keskustelemaan keskenään, vaan keskustelu tapahtuu puheenjohtajan välityksellä. Näiden pohjapareiden työstäminen oli myös syy neuvotteluiden hitaaseen tunnustelu-vaiheeseen.
Kuten ennakoitua, hyvin vaikeat neuvottelut tulossa ja mitä vaan voi sattua, nytkin Tynkkynen hermostui Orpon Yle-kommenttiin ja pyrki harjaamaan Orpoa. Toisaalla Peltokangas(PS) antaa ensioireita joko liiallisesta alkoholinkäytöstä ja PS:sta erkaantumisesta.
Lopputulos: PS:n puheenjohtaja Purra tukki Tynkkysen suun ja totesi, ettei tietenkään poliitikot ohjaile journalistista sisältöä. Itse jättäisin Tynkkysenä neuvottelut Säätytalolle, enkä someen tai iltapäivälehtien sivuille.
Jos tuosta hallitus syntyy, niin mielenkiintoista nähdä persujen “kansansuosikkien” asema. Jos ministeriryhmä koostuu persujen hieman vastuullisemmasta porukasta, voi se olla äänestäjäkunnalle pettymys. Jos taas ministeristöön marssitetaan jotain Tynkkysiä tai Huhtasaaria, on luvassa aika mielenkiintoisia aikoja…
