Sosiaalisissa tulonsiirroissa helpoiten saatava on asumistuki, yksinasuvalla bruttotuloraja siihen on noin 2430,- / kk brutto (kävin äsken uteliaisuudesta). Mistähän tuo ulkopuolinen kassavirta sitten tulee?
1 tykkäys
Yksinasuvan lapsettoman tuet eivät ole se järjestelmämme ongelma. Kannustinloukut koskevat etenkin lapsia omaavia yksinhuoltajia.
- Sisältäen myös työperäisen maahanmuuton 2. Onko laskelmia mitkä ovat olleet hyödyt?
Tässä taitaa Vahteran vuonna 2019 laskemat kustannukset olla.
Eikö vuoden 2019 talousarviossa esitetty maahanmuuton määrärahoiksi 188 miljoonaa? Tätä vasten Vahteran 865 miljoonaa näyttää hieman hassulta.
1 tykkäys
Mitä tarkoitat tuolla että kehitysapu on saman sarjan? Tarkoitatko että tuo jotenkin kohdentuu myös maahanmuuttoon? Tuon kehitysavun rinnastaminen maahanmuuton mahdollisiin kustannuksiin ei kyllä aukenen minulle.
4 tykkäystä
Riippumatta siihen mihin se luetellaan niin tuen järkevyyden voi kyseenalaistaa. Monet ulkoministeriön eläköityneen virkamiehet sen ovat jo haukkuneetkin
Tietenkin jos pitää järkevänä korruptoituneen ja/tai itsevaltaisen hallinnon elintason ylläpitämistä niin mikäs siinä
8 tykkäystä
Tulonsiirtoina:
Tai sitten lainataan lapsilta:
En ole nähnyt. Muista kuin taloudellisista hyödyistä keskustelu/arvioiminen on aika hankalaa. Taloudellisesti jos ajatellaan Suomen vastaanottavan 100 henkilöä ihan mistä tahansa maasta, niin siellä pitäisi olla muutama Nalle Wahlroos seassa jotta kokonaisuus jäisi plussan puolelle. Koko Suomi alkaa tämän järjestelmänsä kanssa olemaan helpoiten kuvaittavissa “Pitäisi olla muutama Nalle Wahlroos seassa jotta kokonaisuus jäisi plussan puolelle”. Meillä hyvin harva maksaa veroissaan hyvin monen elämisen joko kokonaan tai osittain.
Jos nyt mietitään nykyisenkaltaista muuttovirtaa EU:n ulkopuolelta Suomeen, olkoon sitten Aasiasta taikka Afrikasta, niin en jaksa uskoa että 100 henkilön keskiarvo olisi tulohaitarin ylimissä luokissa ns. nettoveronmaksajissa. Vaikka sieltä tulee yksi tai vaikka kaksikin lääkäriä taikka asianajajaa, niin heidän positiivinen verokertymänsä hukkuu neljän samassa erässä saapuneen lukutaidottoman sosiaaliturvaan. Keskimäärin maahanmuuttovirta kehittyvistä maista on ollut erittäin matalan koulutustason tulijaa, missä sinänsä ei ole mitään odotustenvastaista. Tästä kokonaisuutena muodostuu Suomelle kustannuksia, ei verotuloja.
Sitten on se hankala arvioitava osuus, että paljonko Suomessa toimivien yritysten tulokset paranevat sillä että maahanmuuttajat ovat tehneet niissä töitä. Varmasti jonkun verran, mutta toisaalta kun maassa on ~250 tuhatta työtöntä niin suurempi hyöty olisi saada joku työttömistä tarttumaan 2500€/kk työhön eikä ottaa ulkomailta uutta kaveria siihen. Koska jos suomalainen työtön siirtyy 100% kelan tuesta 2500€/kk palkalle ja siten vain muutaman satasen kelan tuen piiriin niin se on valtiolle parempi kuin että ensimmäinen kaveri jatkaa 100% työttömänä & tulottomana ja uusi kaveri tulee 2500€ + kelan asumistukea 300€/kk.
Sitten taas jos mennään vaikkapa tuohon sote-alaan, jota tässä nyt on aika paljon jo pyöritelty, niin alalle olisi kyllä suomalaisiakin osaajia tällä hetkellä maassa aika paljon, mutta alan huonon palkan ja työolojen vuoksi he eivät halua näitä töitä ymmärrettävästi tehdä. Tähän ongelmaan jos esitetään ratkaisuksi tuoda samoilla huonoilla työehdoilla ja palkalla hoitajia ulkomailta niin ei se kyllä tule toimimaan. Lähtee loputkin suomalaiset pois alalata, sekä samoin nämä ulkomaalaisetkin parin vuoden kuluttua. Ruotsissa on myös terveydenhoitoalalla työvoimapula, vaikka siellä maahanmuuttoa piisaa. Ajatus siitä että esim. thaimaalaiset olisivat synnynnäisesti halukkaita tekemään “huonoja töitä” siinä missä suomalaiset eivät ole on aika tunkkainen. Samat kannustinloukut kamppaavat myös uudet suomalaiset. Ihan kuten Ruotsissakin.
“Ulkomaalaiset tekevät ne työt joita suomalaiset eivät suostu tekemään” ei pidä paikkaansa. Yhdenkään ulkomaalaisryhmän työllisyys ei Suomessa ylitä kantaväestön työllisyyttä.
12 tykkäystä
En tiedä, onko näitä järkevää lähteä korjailemaan kun faktoilla tuskin ratkaisevaa merkitystä maahanmuuttoon liittyvissä keskusteluissa, mutta 2500 euron bruttopalkalla yksin asuvan henkilön asumistuki on 0 euroa. 2200 euroa bruttopalkkaa tienaavankin henkilön asumistuki Helsingissä on 0 euroa. Toki tässä vaiheessa voit sanoa tarkoittaneesi useampilapsista yksinhuoltajaa…
4 tykkäystä
Tässäkin ketjussa on moneen kertaan sanottu ja mainittu, että Suomen ne kannustinongelmat eivät juuri koske yksinasuvia lapsettomia. Mutta kun kotitaloudessa on lapsi, niin homma muuttuu.
Tää meidän järjestelmä on siinäkin mielessä sairas, että pariskuntien on taloudellisesti fiksumpaa asua paperilla erillään kuin yhdessä.
32v kahden lapsen yh:n tai “yh:n” ei kannata 2500 bruttopalkalla mennä töihin, koska tuet ovat suuremmat kuin ne nettotulot.
En tiedä, että mistä työperäisen maahamuuton sinkkuristeilyltä, niitä osaajia haluttaisiin haalia, mutta jos lähtökohtana on palkata osaava henkilö töihin, niin ikä on todennäköistä lähempänä kolmosta kuin kakkosta ja ihmisillä on perheitä ja lapsia.
11 tykkäystä
Jos nyt vaikka 2500€ palkkaa tarkastellaan, eli 30k€ vuosipalkkaa, niin pylväs näyttää tältä:
Onko tuo punainen X sitten asumistukea vai mitä, ei sillä ole väliä. Karkeasti voisi todeta kuvasta, että 2500€/kk palkalla keskivertoihminen tienaa töistä 30 000 euroa vuodessa ja kelasta noin 6 000 euroa = 500€/kk.
Mitä tuossa taulukossa esitetään? Olen itse tehnyt töitä 2500 euron liksalla aikanaan, enkä kyllä saanut Kelasta penniäkään ja väität että Kelasta olisi pitänyt tulla 500 €/kk. Ovatko tuossa esimerkiksi lapsilisät mukana?
3 tykkäystä
Luin alkuperäisen artikkelin. Sain käsityksen, että tuohon on laskettu tilastolliset keskiarvot. Tällöin esimerkiksi 2500 e/kk tienaava eläkeläinen tai ansiosidonnaisella oleva työtön lasketaan 100 % yhteiskunnalta saaviksi. Mutta 2500 e/kk tienaava palkollinen ei välttämättä mitään ( tai mahdolliset lapsilisät, osa-aikaeläkkeet jne). Eli päätelmä, että 2500 e/kk saava palkollinen saisi yhteiskunnalta enemmän tukea kuin maksaisi ei tuosta tutkimuksesta voi päätellä.
Se mikä on kunkin yksilön koko elinkaaren huoltosuhde on toinen asia. Oletettavasti sen täytyy olla tuossa 2500 euroa/kk vielä positiivinen, koska yhteiskunnassa on paljon tehottomuutta joka syö sisääntulevia tuotoksia ja toimintoja joiden kohdistaminen yksilöön on vaikea ( esim. Poliisitoimi, oikeustoimi, puolustus, ympäristönsuojelu).
7 tykkäystä
Tilastokeskuksen määritelmän mukaan kotitalouden ja henkilöiden saamat tulonsiirrot muodostuvat ansio- ja kansaneläkkeistä ja muista sosiaaliturvaetuuksista, sosiaaliavustuksista sekä muista saaduista tulonsiirroista, jotka rahoitetaan verovaroin.
Tuo on keskimääräisen ihmisen taulukko. Joku saa enemmän avustusta kuin toinen. Yksi ei saa juuri mitään ja kolmas saa valtavasti. Yksilöillä ei ole sinänsä merkitystä, keksiarvo on käyttökelpoinen.
Kotitalous, jossa on pelkästään yksi aikuinen ei saa mitään.
Sen sijaan aikuinen, jolla on kaksi lasta saa 2500e bruttotuloilla Helsingissä 900e vuokra-asuntoon asumistukea sen reilut 500e. Voit itse kokeilla tätä laskuria, jos et usko.
Sinulta löytyy varmaan tähän lista noista monista ulkoministeriön eläköityneistä virkamiehistä?
Itse löysin vain Matti Kääriäisen kritiikin kirjassaan vuodelta 2015. Ja tuostahan on jo liki 10v. kirjan julkaisusta ja kyseiset tapahtumat tuskin ovat ajalta juuri ennen kirjan julkaisua? Julkaisuhetkellä ainakin oli kommentteja tietojen vanhentuneisuudesta. Ja jos siis jonkin tyyppinen hanke ei anna tavoiteltuja tuloksia, sitä toki tulee muuttaakin ja näin käsittääkseni tapahtuukin.
Hyvä myös muistaa ettei nykyään tuota kehitysapua siirretä rahana kohdemaan hallitukselle. Monesti mukana on hankkeita joissa Suomalaiset yritykset tai kansalaisjärjestöt tuottavat kohdemaahan edellytyksiä kehitykselle. Osittain kehitysyhteistyörahan pienentäminen johtaa siis verotulojen laskuun.
Olisi siis kiinnostavaa nähdä tarkempia laskelmia miten tuo “säästö” oikeasti vaikuttaisi talouteen.
Alla kuva miten tuo kehitysyhteistyö rahat jakaantuu ja hyvä huomata tuon kakun sisältävä Suomen kontribuution YK:lle. Ja oletan myös ettei esimerkiksi Suomen osuutta EU:n kehitysapu budjetista voi pienentää yksipuolisella ilmoituksella. Eli mikä osuus tuosta on siis sellaista joka voidaan eduskunnan päätöksellä pienentää?
Sama toki pätee sitten tuohon maahanmuuton kustannuksiin, joka @sambadi kommentin perusteella vaikuttaa myös hyvin optimistiselta.
Täsmennetään lopuksi etten suinkaan ole valtion säästöjä vastaan. Itse tosin suuntaisi katseeni toisiin suuntiin etenkin hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän rahoitus on hyvin mittava potti sekä ansiosidonnainen järjestelmä on myös mielestäni kyseenalainen (tuon järjestelmän ainakin osittainen purkaminen näkyisi suoraan efektiivisenä tulojen nousuna ja/tai työvoimakustannusten laskuna).
Tosin en osaa itse näistä saavutettavia säästöjä määritellä tai miten lainsäädäntöä näiden osalta tulisi muuttaa ja siksi tyydyn nykytilanteeseen ja vaikutan vain äänestämällä ehdokkaita, joiden uskon kykenevän arvioimaan minua paremmin mistä kannattaa säästää.
4 tykkäystä
Nostan väliin budjetin kiinnostuneille:
https://budjetti.vm.fi/indox/tae/frame_year.jsp?year=2023&lang=fi
Hieman havainnollisempi paikka tarkastella:
Varsinkin menopuoli:
3 tykkäystä
Itse asiassa on. Kuten itsekin lainasit:
Noista tulonsiirroista erittäin iso osa on siis eläkkeitä. Väestötason tulonjakotaulukoita ei pitäisi ottaa argumentiksi työperäisen maahanmuuton edullisuutta arvioidessa. Samassa tulodesiilissä on siis henkilöitä, jotka saavat tulonsa palkkana ja sitten niitä, joiden tulot ovat kokonaan tulonsiirroista. Joku 25-v työntekijä ei saa eläkettä samaan aikaan, vaikka tulot jäisivätkin alle sen 3100/kk, vai mikä se raja nyt olikaan.
7 tykkäystä
Olet täysin oikeassa. Mutta samalla pitäisi hyväksyä se fakta, että maahantulijalla pitäisi olla noin 3000 euron kuukausittainen bruttotulo, että hänen nettovaikutuksensa yhteiskunnalle on positiivinen.
Sama kuin eläkeläisten eläkkeitä ei pitäisi ottaa huomioon työperäisestä maahanmuutosta puhuttaessa, niin myöskään Tohmajärven asuvan asuinkustannukset eivät ole relevantteja asioita. Tulijat nimityäin asuvat lähinnä pääkaupunkiseudulla ja muutamassa muussa suuressa kaupungissa, jossa asuinkustannukset ovat korkeat ja näin ollen palkkatason, jolla tulee toimeen ilman sosiaaliturvaa on oltava korkeampi kuin pienemmän asuinkustannuksien paikkakunnilla.
Vaikka nimimerkki Paapaa ansiokkaasti väittää, niin Suomessa ei pärjää 1600 nettotuloilla ilman sosiaaliturvaa. Ellei asu jossain Imatran ja Lappeenrannan välissä olevalla pikkupaikkakunnalla, jossa vuokra on 200e kuukaudessa.
3 tykkäystä
Miksi et laske nettovaikutukseen mukaan tulijan työpanosta? Työnteolla on yhteiskunnalle muutakin tuottavuutta kuin vain rahan liikkuminen ja veron maksu. Jos ei esimerkiksi alle 3000 euroa tienaava hoitaja hoitele sitä mummelia vanhainkodissa, niin se vaihtoehtoisesti ne mummelit ovat sitten esimerkiksi lastensa nurkissa pyörimässä ja estävät näitä tekemästä täydellä tuottavuudella töitä.
Tämä työpanos ja muun työvoiman ajan vapauttaminen siihen, missä se on kaikkein tuottavinta on koko homman idea.
9 tykkäystä
Ruotsissa on huutava hoitajapula, vaikka maassa on työperäisiä maahanmuuttajia moninkertainen määrä. Työperäinen maahanmuutto ei siis ole ollut ratkaisu maan hoitajapulaan. Mielelläni kuulen miksi luulet, että Suomessa tilanne olisi eri.
Missä on tämä mystinen hoitajapooli, mikä ratkaisee Suomen hoitajaongelman? Totuus on, että niitä ulkomaalaisia hoitajia ei ole olemassakaan ja tulossakaan.
Tää hoitoalakortti on perinteinen savuverho, jolla yritetään argumentoida muun halpatyövoiman puolesta. Puhutaan hoitajista, mutta totuus on, että tulijat työllistyvät lähinnä rakennusalalle tai palvelualalle, jossa on todistettevia ongelmia.
7 tykkäystä