Tarkoititko siis, että tuo Sannan tyyli saa sappesi kiehumaan, vai se että asiasta kritisoidaan? Tarkennuksena, että minähän en edes ole mikään selkeä “oikeistolainen”. Olen monestakin asiasta esim. Kokoomuksen kanssa eri mieltä, mutta valitettavasti SDP on entistä kauempana.
Ja se on ihan totta, että tuohan on toki ihan peruspolitiikkaa että etenkin ikävältä suoraan kuulostavia vastauksia ei sanota suoraan, koska keskiverto ihminen ajattelee äärimmäisen yksinkertaisesti.
Ajatuskulku on tämänkaltainen:
- Toteamus: Kokoomus haluaa jarruttaa sosiaalietuuksien indeksikorotuksia.
- Marin: Keskeyttää ja huutaa päälle vedoten ihmisten tunteisiin ja ensimmäisen tason ajatteluuun, että tuo on epäoikeudenmukaista ja väärin, jopa kylmää!
- Sosiaalietuuksia nauttivat: “Paska uudistus, siinä ne porvarit haluaa omia etuja vain lisätä meidän köyhien kustannuksella”
Tosiasiassa meidän pitäisi miettiä tuon kokonaisvaltaisia vaikutuksia, hieman “toisen asteen ajattelun” -tyyliin. Nyt kiistatta Suomessa on valtavasti kannustinloukkuja matalapalkka-alojen työn vastaanottamisessa. Lääkärin työtä tk:ssa tehneenä näen aivan liikaa ihmisiä, jotka elelevät pelkillä sosiaalietuuksilla vailla haluakaan mennä töihin. Kysyttäessä töistä, monien kohdalla tulee ilmi että työt EIVÄT KIINNOSTA. "Tulen ihan hyvin tälläkin toimeen, en mä tuosta työpaikasta oikein mitään hyödy. On toki niitäkin jotka töihin haluaisi, mutta eivät eri syistä johtuen pysty. Näistä ihmisistä en puhu missään nimessä.
Nyt viimeisen kriisin aikana sosiaalietuuksien (ainakin jotkut?) indeksikorotukset ovat olleet 7,5 % luokkaa. Tuo on ihan liikaa, kun miettii että valtaosin työntekijöillä tuo korotus on ollut pienempi. Kannustinloukut vain pahenevat.
Entäs terveysnäkökulma? Meillä on oikeasti hyvää tutkimusdataa siitä, että työ on loistavaa hoitoa erilaisten sairauksien hoitoon. Kotona oleminen passivoittaa, nostaa riskejä lukuisille sairauksille niin somaattisille kuin psyykkisillekin. Tälle ei anneta yhtään painoarvoa keskusteluissa sosiaalietuuksista. Mielestäni SDP / vasemmiston politiikka tällä saralla on äärimmäisen lyhytnäköistä, vaikka sitä markkinoidaan “pienempien etuja ajavana”.
Kolmas näkökulma voisi olla maahanmuuttoon liittyen. Maahanmuuttajat kokevat nämä samat kannustinloukut sen jälkeen kun ovat saaneet jäädä maahan. Miksi tehdä töitä kun sosiaalietuudet riittävät ja ero on häviävän pieni. Tehdä nyt 160h/kk töitä että saat hikisesti lisää rahaa siitä.
Neljäs näkökulma voisi liittyä rahoitukseen, mistä ne rahat korotuksiin saadaan ja mikä sen rahoituksen hinta on? Jos velka, niin hinta näkyy korkomarkkinoilla. Jos “tulorahoitus” (verot), niin mitkä sen lieveilmiöt ovat?
Mutta ei näitä asioita mietitä vaalikeskusteluissa (formaatinkaan vuoksi), kun ääniä kalastellaan. Kaikki pohjautuu tunnereaktioiden synnyttämiseen ja ensimmäisen tason laiskaan argumentointiin.
Mutta näitä asioita kun itse yritän miettiä kokonaisvaltaisesti, en näe SDP:n poliitiikassa kovin paljon mieltä, vaikka jaan käytännössä täysin samat arvot SDP:n kanssa. Olenhan itsekin köyhästä perheestä lähtöisin. Paljon on toki kehitettävää mielestäni myös Kokoomuksen vaaliohjelmassakin. Olen käynyt siis molempien vaaliohjelmat läpi. Kokoomuksella on sentään enemmän numeroita ja konkretiaa, SDP:llä laveaa kaunista kirjoittelua vähäisemmällä konkretialla ja väitteisiin ei luonnollisesti löytynyt yhden yhtä lähdettä koko vaaliohjelmassa (Kokoomuksella sentään tämä löytyy). Miten voit luottaa tällaiseen puolueeseen?
Ei ole mikään “huippuargumentti” ja vaikutus todennäköisesti kaikkea muuta kuin “voimakas”, mutta rehellisesti sanottuna harvoja konkreettisia toimia mitä tuossakaan paneelissa ehdotettiin. Tottahan se on että moni nauttii tuon ajan “loppuun asti” ottaen hyödyn irti ja työhommat kiinnostaa siinä vaiheessa kun ansiosidonnaisen työttömyysturva loppuu. Tähän piikkiinhän Orpokin viittaa ja se on näkyvissä kyllä jos sen haluaa nähdä.
Marin kommentoi talouskasvun moottoreiksi vain laveasti “Vahvistetaan koulutusta”, “Lisätään T&K -panostuksia” ja “maahanmuuttoa lisää”, niin aika laiskaksi jää itse argumentointi. Ei senkään vertaa konkretiaa jos vertaa tuohon Orpo-esimerkkiisi. Toki nämä keskusteluohjelmat on oikeasti formaatiltaan todella hankalia, sillä keskustelu jää ajanpuutteen (ja muiden päälle puhumisen vuoksi) herkästi ylätason keskusteluksi.