Olin aluks vähän hukassa mikä tämän ketjun idea oli, mutta tässähän on aika kovaa ja ajatuksia herättävää tekstiä…
Teknoyhtiöön sijoittaessa on yleensä muutama juttu mikä vaikeuttaa yhtiön analysoimista tai tulevaisuuden voittajan löytämistä; mm. lähes aina raju kilpailu koska tuote on todennäköisesti haluttu, vaikea määrittää oikeaa valuaatiota (ja helposti aivan suuren hinnan maksaminen) ja kaikinpuolin vaikeahko hahmottaa tulevaisuutta, kuka voittaa kuka häviää pelin, riippuen toki yhtiöstä.
Tämän takia on mukava sijoittaa johonkin Harviaan. Tuskin mikään kodinkonejätti mm. LG tai Electrolux on kiinnostunut tämmösestä parin kolmen miljardin kokoisesta, hitaasti kasvavasta sauna&kiuas -markkinasta.
Efecten taseesta näkee että sijoittajat ovat antaneet firman käyttöön 10,6 miljoonaa euroa pääomaa. Tästä sijoitetusta pääomasta on jäljellä enää 3,4 miljoonaa euroa jatkuvien tappioiden takia. Efecte ei ole turvallinen sijoitus, se on usko siihen että firma kääntyy voitolliseksi ennen maksuvaikeuksia ja konkurssia. Samaan aikaan sijoittajat maksavat yhtiöstä 27,5 miljoonaa euroa. Perinteiset yhtiöt Stockmann ja HKScan tekevät myös tappiota, mutta sijoittajat ovat valmiita ostamaan osaketta ainoastaan reilulla tasealennuksella. Kannattavuuden rajoilla keikkuvat, mutta kassavirtapositiiviset kiinteistösijoitusyhtiöt arvostetaan nekin tasealennuksella.
Teknofirmojen arvostuksessa ei ole päätä eikä häntää. Minkälainen pitää tuon Efecten 3,4 miljoonan euron pääoman tuoton olla jotta siitä tulee 27,5 miljoonaa? Mahtavan Googlen, jossa maailman etevimmät insinöörit työskentelevät, oman pääoman tuotto on 18,6%.
Niinpä. Massen sijoituskoulun 3 luku alkaa: “On fundamentit, joita on kovin vaikea manipuloida ja sitten on se kuuluisa sentimentti, joka joissain firmoissa määrää ainakin hetkellisesti kurssitason”. Kun pysyy fundissa, ei voi köyhtyä, mutta jos menee sentin mukana, on vaara, että samalla katoavat omat rahat.
Toki voi yrittää ratsastaa teknofirman hype-sentimentin nousukiidossa tyhmempiä kolleegoitaan ja myydä ajoissa, mutta riski on silloin itsellekin aika iso.
Masse, FA, salkku aika vahvalla fundapohjalla (pl. Lehto)
Efecte on tosiaan tehnyt yli 7 miljoona tappiota historiansa aikana. Vuoden -18 tilikauden tappio oli yli -2,4 meur, joka oli aika paljon. Ei viime vuosi anna aihetta juhlaan.
Efecte on kuitenkin pystynyt kasvamaan tasaisesti, suunn.17% vuodessa tulorahoituksen turvin ennen 2017 lopun listautumista. SaaS kasvu on ollut kovaa heti alussa mutta kertalisenssien raju lasku on pitänyt kokonaisliikevaihdon maltillisena. Tällä hetkellä tarkastelen yhtiön nykyistä tuloskuntoa ja lv kasvua, enkä niinkään tuijottele paljon yhtiö teki tappiota vuonna 2013.
Yhtiö keräsi annista 5,1 meur, rahaa paloi jo 2018 -2,4 meur. Viime kvartaalilla liikevoitto oli -0,5 meur. Jos mennään esim Petrin ennusteen mukaan, on tämän vuoden eps -0.22, ens vuonna -0.15 jonka jälkeen antirahoja olisi joku puoli miljoonaa jäljellä, ja 2021 tämän strategiakauden jälkeen pitäisi tehdä jo tulosta.
Eli liikaa rahaa yhtiöllä ei ole. Yhtiöllä oli kuitenkin viime q1:llä likvidejä varoja 5,7 meur, ja vertailukaudella 6 meur. Velkaa ei ole tarvinnut ottaa ikinä. Asiakkaat ovat ruvenneet makseleen jo SaaS palveluista hyvin, joten luulisin, että pahin pohja on jo takana. Toivon (ja uskon), että yhtiö pärjää näillä rahoilla. Yhtiöhän pitää tod.näk kasvuvaihteen samana myös tulevaisuudessa mutta jossain kohtaahan tämän kasvun pitäisi ruokkia itse itseään ja sitä myöten kannattavuus nousee.
Olin itsekin huolissani jossain kohtaa yhtiön kassasta ja kasvupanostusten suuruudesta suhteessa liikevaihdon kasvuun ja tulokseen. Taisi olla yhtiö itsekin. Tällä hetkellä olen
vähän hepottuneempi. Vaikka sanoinkin pitäväni tätä melko turvallisena sijoituskohteena pitkällä aikavälillä, on yhtiöllä näytettävää silti. Rahoitus on se mikä itseäkin vielä eniten pelottaa, sitten arveluttaa yhtiön tuotteiden kilpailukyky. Luulen kyllä että yhtiö on hyvän markkinaraon löytänyt, (esim suuri toimija Servicenow ei ole kiinnostunut käsittääkseni pienemmistä yrityksistä), omaa vahvat kasvunäkymät ja kilpailukykyisen tuotteen. Kunhan Saas kasvu pysyy siinä yli 20%ssa ja tulos nousee edes lähelle ennusteen mukaan niin ei pitäisi olla hätää. Isoja kauppoja vaan toivon yhtiön voittavan.
En tiedä onko päätä tai häntää, mutta tässä kiteytettynä se miksi vaikea nähdä omaan salkkuun pieniä teknoja. Siinä vaiheessa, kun alkaa näyttöjä olemaan tuloksen teosta edes vähää alusta on arvostustasot jo niin kovat etten itselleni pysty ostoa perustelemaan. Pitäisi ostaa siis ennen näyttöjä liiketoiminnan kannattavuudesta, mikä sekin tuntuu itselleni vaikealta. Poimikoot siis joku muu kermat kakun päältä, jos vatsa kestää riskit ja osaamista tämän alan osakepoimintaan riittää.
Toveri @Aston_Livingstone totesi Sammon tuotto-odotuksen liian heikoksi ja päätyi ostamaan QT Groupia paremman tuotto-odotuksen toivossa.
Kurssikehityksestä en osaa sanoa mitään, joten keskityn fundamentteihin. Jos oletetaan ettei Sammon tulos tai osinko parane viime vuodesta vaan yhtiö tekee samanlaisen tuloksen kuin vuonna 2018, osakkeen tuotto olisi 3,04 / 39,10 = 7,77 %. Yltääkseen samaan QT Groupin pitäisi tehdä osakekohtaista tulosta Astonin keskihinnalla laskettuna 10,6 * 0,0777 = 0,824 €. Siihen nähden että yhtiöllä oli viimeisimmässä osavuosikatsauksessa osakekohtaista omaa pääomaa 0,75 €, tämä tarkoittaisi hulppeaa 110 % oman pääoman tuottoa. Viimeisen 12kk oman pääoman tuotto oli -10,7 %, joten kirittävää riittää. Tai ehkä ilmapalloon menee vielä vähän ilmaa ennen poksahtamistaan ja tämä erotus on parempi kuin Sammon tuotto-odotus.
Haluan kuitenkin sanoa, ettei järjettömät arvostukset ole yhtiön vika. Voi olla ihan validi bisnesajatus periä liikevaihtoon perustuvia lisenssimaksuja ohjelmointikielen käytöstä. Toisella puolella pöytää on kuitenkin yhtiöitä jotka miettivät kannattavuuttaan. Kuluttajatavarayhtiöt ovat suuren volyymin ja matalien marginaalien ala. Esimerkiksi Electroluxin liikevoittomarginaalin keskiarvo on noin 4,3 %. Antaisiko Electrolux prosentin ohjelmointikielestä? Onko QT:n ohjelmointikieli parempi kuin muut ja voiko yksinkertaisia sensoreita ja käyttöliittymiä ohjelmoida myös muuten? Muistakaa, että B2B alalla yhden firman liikevaihto on toisen kustannus.
Katsotaan @Juippi 2-3v. sisällä miten kävi, tuliko Qt:stä enemmän tuottoa kuin Samposta. ymmärrän huolesi, minä kuitenkin yritän jatkuvasti tarkastella omaa toimintaa kriittisesti sekä tarvittaessa muuttaa sitä parhaaksi katsomaani suuntaan. Otan omista tekemisistäni täyden vastuun
Ongelmahan tässä ajattelussa on se, että osakkeen fundamenttiarvo ei ole tämän tai seuraavan vuoden tuotossa vaan yhtiön elinkaaren diskontatussa kassavirrassa, jota yritetään parhaan kyvyn mukaan arvioida. Nykyisen tuloskunnon perusteella arvioitaessa Qt:nkin arvo olisi negatiivinen, koska firma tekee tappiota!
Firman omana tavoitteenahan on tehdä suunnilleen yli 0.625€ EPS vuonna 2021. Sijoittana tällaisessa firmassa homman suola on luonnollisesti siinä, että tuossa kohtaa 15% liikevaihdon kasvu voi tuplata tuloksen.
Tällä hetkellä kuitenkin luonnollisesti tämänkin firman kohdalla on kyse siitä, kuinka uskottavana johdon tarinoita pidetään, ja sen takia tulevat kassavirrat diskontataan suuremmalla korolla ja toteutuessaan tuottokin on huomattavasti suurempi. Ongelma monissa teknofirmoissa onkin juuri se, että joko johdon tarina on epäuskottava; miksi yhtiö 10 vuoden jälkeen yhtäkkiä lähtisi kukoistamaan, tai johdolla ei oikein edes ole tarinaa.
Alkuvaiheen (tai maailman mittakaavassa “aloittelevat”) teknofirmat on minusta vähän niinkuin alkuvaiheen kaivosyhtiöt.
Eli jos maan alta löytyy se mitä arvioidaan ja se on kohtuu kustannuksilla ylös tuotavissa ja hyvällä hinnalla myytävissä, niin sitten tehdään paljon rahaa. Tässä 3x “jos”.
Neljäs “jos” (mikä voi jäädä helposti huomaamatta eikä firmat näitä yleensä selkeästi avaa) on se, että päästäänkö maaliin ilman merkittävää nykyisten osakkeenomistajien omistuksen laimentamista.
Kaivossektorilla tämä pahimmillaan on ollut sitä (enkä puhu vain Talvivaarasta), että annin ja muiden järjestelyiden jälkeen uudet osakkeenomistajat ottaa luokkaa 99% yhtiön uusista osakkeista ja vanhoilla lapuilla saa sitten 1% siivun.
Ns. exploration stage -kaivosyhtiöä arvottaessa pitää ottaa huomioon, että se kuka rahoittaa sen kaivoksen rakentamisen tullee ottamaan suurimman osan tulevaisuuden tuotoista - ei ne ketkä istuu pelkän luvituksen ja kaivoslisenssin päällä.
Teknoissa ei onneksi ole tällaisia singulariteetteja, mutta tuotekehitys, M&M jne. nielee silti tasaisesti rahaa ja kuten aikaisemmin sanottua, niin jos ei kasva isoksi pian, niin joko jää paikalleen polkemaan tai kuolee pois.
Esim. Basware alkaa jo vaikuttaa minusta vähän ikuiselta lupaukselta. On ollut nyt n. 20v aikaa nousta pörssiyhtiönäkin markkinan kingiksi…
Olisi omistajien kannattanut ehkä kaupitella narikka jonkun muun syliin (osaksi jotain isompaa kokonaisuutta) jo aikaa sitten.
ymmärrän huolesi, minä kuitenkin yritän jatkuvasti tarkastella omaa toimintaa kriittisesti sekä tarvittaessa muuttaa sitä parhaaksi katsomaani suuntaan. Otan omista tekemisistäni täyden vastuun 