Osakesijoittaminen

En ymmärrä teknofirmoihin sijoittamista

Vastasin tuohon etusivulla olevaan Inderes-kyselyyn teknoista ja pitihän vastauksia varten kaivella vähän avainlukuja yhtiöistä. Lähes kaikki kyselyissä olleet yhtiöt olivat joko tappiollisia tai listautuneet pörssiin kurssihuipuilla. Joukossa oli pari vanhempaa firmaa: F-Secure oli ainoa joka oli pysynyt voitollisena pitkällä aikavälillä, kun taas Baswarella oli näyttöä siitä ettei liiketoiminta ole kannattavaa.

Teknofirmat näyttävät olevan jossain kuplassa. Kun Admicom tekee 3,2 miljoonaa euroa tulosta, markkinat arvostavat tämän tuloksen 190 miljoonaan. Entä tappiolliset firmat? Jos tappiollisuus tulkitaan suopeasti panostuksena kasvuun, minkälainen investoinnin luonne on alalla? Onko teknofirman investointi monopolin saavuttamiseen tähtäävää, vai pitääkö firman pysyä vain alati muuttuvan teknologian perässä? Tietokoneeni softa päivittyy koko ajan eikä minulle ole koskaan auennut, mikä merkitys jollain Microsoftin päivityspaketilla on elämässäni. Netistä saa sitten haeskella kun ennen toiminut ominaisuus ei enää toimikaan.

Teknologia ei ole tulevaisuutta, se on jo täällä kaiken aikaa. Verkkokaupat ja maksujärjestelmät eivät enää ole uusi juttu. Jokaisen yrityksen kohdalla pitää kysyä, mitä arvoa firma luo sidosryhmilleen. En minä välitä tavoitteestasi luoda Steamin tai Youtuben kanssa kilpaileva platformi, vaan kuluttajana haluan yhteensopivia standardeja, pienet hakukustannukset ja vaivattomuutta. Sijoittajat, kuullessaan sanan ‘platformi’, laittavat hyväksyttävään valuaatioon nollan perään.

Onko firmasi paras tarjolla oleva vaihtoehto? Jos ei, jatka kehittämistä, toivo parasta ja sijoittajien kärsivällisyyttä. Jos olet paras vaihtoehto, kuinka paljon parempi olet kuin kilpailijasi? Tästä muodostuu marginaali. Globaali kilpailu on armotonta ja sattumilla on myös merkitystä. Voitko rakentaa brändiä millään geneerisellä vaihtoehdolla? Kymmenen vuoden päästä maailma näyttää kuitenkin ihan erilaiselta.

5 tykkäystä

Muodista maksetaan, vaikkei siinä mitään järkeä aina olekkaan. Kaikki Saas-pohjasesti tuotteitaan myyvät voidaan hinnoitella sen mukaan, että kaikki onnistuu. Sama se on ollut monen peliyhtiön kohdallakin. Muiden yhtiöiden kohdalla edellytetään näyttöä tuloksentekokyvystä, mutta näiden teknojen kohdalla riittää pelkät puheet ja lupaukset. Ei se vuosien kasvukaan auta mitään, jos ei tulosta pystytä tekemään.

1 tykkäys

Itse en ole vielä sitä kyselyä tehnyt (kiitos muistutuksesta). Kyselyssä taisi olla minulle tuttuja firmoja vain Admicom ja Efecte.

En osaa sanoa onko teknofirmat johonkin kuplaan puhallettu, mutta Efecten kohdalla tähän en voi samaistua. Admicom voi olla vähän hinnoiteltu, mutta se on jokaisen siihen sijoittavan oma tehtävä arvioida, mitkä kertoimet sille hyväksyy.

Ylipäätänsä en tiedä, sijoittaako ihmiset teknofrimoihin sen hypen takia. Minulla on ainakin näitä kahta yhtiötä sen takia, koska haluan yksinkertaisesti omistaa niitä ja uskon niiden olevan tulevaisuudessa hyviä sijoituksia ja uskon niiden tuotteisiin ja tarjontaan.

Monet yhtiöistä tosiaan on tappiollisia. Efecten tapauksessa kaikki rahat investointiin hyväksyn/jopa vaadin tässä vaiheessa. On kumma, jos ihmetellän että ihmiset jotka juoksee osinkojen perässä, eivät toimi rationaalisesti mutta jos sijoitat yhtiöön joka investoi kasvuun, niin sekin on väärin? Onko niinkun oikeaa tapaa enää edes sijoittaa?

Eihän siinä kyselyssä olevia firmoja voi edes verrata toisiinsa. Muutenkin täällä olisi ollut jo faangeille ja muille teknoille ketju, missä puhutaan isommista platformeista ja näistä todellisista teknoyhtiöistä.

Uskossa on hyvä elää :smiley:

Osingothan on verotuksellisesti täysin typerä keksintö. Yritysten investoinneissa ei ole sinällään mitää väärin. Kyse on lähinnä siitä, että yhtiö ei voi loputtomasti vain satsata kasvuun. Samanlaisia panostuksia pitää tehdä myös jatkossa, jotta pysyvät kilpailussa mukana. Lisäks investointien luonne ratkasee paljon sen miten asiaan pitäisi suhtautua. Pelkästään myyntiin ja mainontaan panostaminen ei ole järkevää kuin ihan hetkellisesti. Esim verkkiksen mainontaan panostaminen tuloksen kustannuksella ei ole mitenkään investointi vaan välttämömyys, jotta pysyvät kilpailukykyisinä. Monet kuitenkin näkee ne investointipanostuksina.

Efecten kohdallakin taitaa olla vähän se, ettei sielläkään ihan hirveesti panosteta itse tuotteeseen ja pitkään jo menty kovilla markkinointi ja “kasvupanostuksilla”, jotka eivät itsessään lisää tuotteen kilpailukykyä pidemmällä aikavälillä. Myyntiä saa aina kun panostaa myyntiin. Kyse on lähinnä siitä millä hinnalla myyntiä saadaan. Jos ei ylletä panostuksilla edes kasvutavotteeseen, niin silloin on kyllä markkinointi mennyt osittain hukkaan ja ei voida puhua kovinkaan hyvästä investoinnista.

2 tykkäystä

Mutta onhan se parempi kuin pelkästään toivossa eläminen =D

Joo, Efectessä taitanee suurimmat panostukset mennä myyntiin ja markkinointiin nimenomaan. Tuotekehitykseen taisi mennä ~20% vuoden -18 liikevaihdosta, luultavasti nykyisten tuotteiden kehittelyä. Henkilöstökulut on suurin menoerä ja myyntihenkilöitä yhtiö on rekrytoinut viime aikoina.

Tuo on totta, jos jotain tuotetta myydään kovasti ja se tuote ei myy, niin rahan hukkaamistahan se siis on. Kaikinpuolin vaikeaahan tässä on arvioida, miten sitä rahaa on palanut “turhuuksiin” ja kuinka kilpailukykyisiä tuotteet on loppupeleissä ja miten rahaa on mennyt käyttöönottokustannuksiin jne. Aika lopulta taitanee näyttää kilpailukyvyn. Hölmöä se olisi Efecten olla panostamatta tässä kohtaa aggressiivisesti myyntiin ja markkinointiin.

Jäin miettimään tämän ketjun pohjimmaista tarkoitusta? Onko täällä tarkoitus puhua a) nimenomaan siinä kyselyssä olevista yhtiöistä b) suomalaisista ohjelmistoyhtiöistä c) ylipäätänsä teknoista d) kaikkea tältä väliltä + kaikesta häröstä. Onhan tässä jo toki jotain keskustelua saatu aikaan…

Mutta, hyvät viikonloput G:lle ja muillekin :sunglasses:

2 tykkäystä

Mulla on Talenom (tuottaa vuolasta kassavirtaa tosin kurssi on noussut 200% reippaassa vuodessa, mutta 11 euron kohdalla tekemäni ensimmäinen sijoitus tuotti viimeksi jo 5% pelkkää osinkoa. pari vuotta kasvua ja viimeisimmät n. 31-32,1 eur hinnalla ostetut tuottavat nekin kohtuullisesti kassavirtaa.
Saatatte sanoa, että kyseessähän on tilitoimisto, mutta minusta oikeastaan ohjelmistoyritys, joka voisi varmaan periaatteessa ruveta myös erikseen ohjelmistofirmaksikin pitkällä aikavälillä…

Qt group, asiat edenneet hyvin, ala vähän spesiaali, lisenssituottoja jo firmalla 12 milj. vaikka on kerrottu, että vasta 2020 ne lisenssi tuotot alkaa oikeasti virrata. Oletan, että jos homma edelleen etenee, niin lienee parin vuoden päästä tulee osinkovirtaakin, mutta alkuperäiset 6,6 ja 6 eur hinnalla tehdyt sijoitukset n. 100% nousseet samalla (joskus vois vaikka myydä jos haluaa sitä kassavirtaa?!

F-Secure, jos katsoo historiallista kannattavuutta ja nyt yrityspuolelle panostusta, joka näyttäisi periaatteessa etenevän ja ajattelee datan määrän lisäystä yms. niin voisin kuvitella, että kun ei enää nähdä kannattavana kasvaa niin kovaa tulee sitä kannattavuutta kyllä läpi. Siis nykyhinnalla jos on hankkinut osakkeensa kuten minä.

Edit: kevyemmin myös mulla Efecte (viimeisin kvartaali jo lupaavampi… seurataan.

Tykkään kyllä jos rahaa saa mielummin biteistä kuin huonekaluista tai teräksestä, niistä ei taida niinkään hyvin saada.

Tavallaan nuo Talenom n. 200% tuotto ja Qt n. 100% tuotto kyllä jo kattaa Efecten n. 10% tappion ihan mukavasti?

2 tykkäystä

ehkäpä katsanta kanta riippuu myös ostohinnasta?

Onko Revenio ohjelmistoyhtiö? kiva kun ne alkaa myymään sitä home dataa niistä HOME laitteista, niin saa ilmasta tuottoa :slight_smile:

Admicom (omistin sitä ja otin elämäni surkeimman 30% tuoton), sitäkin sai hetki sitten vielä n. 10-11 euron hinnalla. Nyt se hinta on 40 euroa.

Tuntusko se halvalta se 11 euroa vaikka, nyky numeroilla ja ennusteilla?

Efecteäkin ois muuten saanu joulukuussa reippaasti alle 4 euron hinnalla.

ps en ole katsonut kyselyä, milloinen se oli ja anteeksi jos provokatiivinen ilmaisu nyt. Nälkä kurnii.

Nyt täytin sen. esim Basware, onhan sillä hyvät tuloskasvunäkymät? Tuloshan on nyt ihan miinuksella ja uusi toimari pistää porukkaa pihalle ja lupas laittaa sen firman 2020 loppuun mennessä kassavirtapositiiviseksi? tulos kasvaa siis, mutta ei varmaan ole absoluuttisesti hyvä?

Itse ymmärrän teknofirmoihin sijoittamisen hyvänä perustana sen että käytännössä yksi firma voi hyvin tulevaisuudessa dominoida koko toimintaympäristöään. Tämä puolestaan käytännössä tarkoittaa hyvin pysyvää vallihautaa siihen saakka kun tulevaisuuden teknologia tekee samaa tehtävää nopeammin tai paremmin kuin olemassa oleva ratkaisu, toisaalta monesssa tapauksessa dominoiva firma pääsee tähän uuteen teknologiaan jo koonsa puolesta myös ensimmäiseksi käsiksi. Toki suurimmasta osasta ei tule Salesforcen tai Intuitin kaltaisia menestystarinoita, jotka dominoivat omaa toimialaansa täysin.

Lisäksi, teknofirmojen äärimmäisen hyvästä skaalautumisesta johtuen sijoittajat ovat valmiita hyväksymään tietyn aikaa ruman näköisiä tappioitakin.

Omassa salkussa varsinaisia täysiä teknofirmoja ei ole, lähinnä sen takia että en koe ymmärtäväni välttämättä teknologiaa ja teknologian kehitystä tarpeeksi hyvin ja sen takia että kilpailu teknofirmojen välillä on äärimäisen kovaa. Ehkäpä sitten tulevaisuudessa.

1 tykkäys

Talenom ei ollut kyselyssä ohjelmistoyritys :smiley: ? Ilmeisesti se on tilitoimisto?

Tuottava sijoitus keskittyy tuleviin kassavirtapohjaisiin tuottoihin sijoittajalle. Loppu on spekulointia, mutta en sano etteikö spekuloinnillakin voisi päästä rikkauksiin. Tarkastelen sijoituksiani fundamenttipohjaisesti, mutta havaitsen joka kerta että teknoyhtiöt kategorisesti näyttävät huonoilta sijoituksilta. Siinä missä kuluttajatavarayhtiöiden arvonluonti on helppo ymmärtää - miten saksalaiset laatuautojen valmistajat käyttävät rahaa brändin luomiseen - on vaikeampi hahmottaa ohjelmointikielen tai erikoistarkoitukseen suunnitellun applikaation arvoa.

Kovasti yritetään kertoa, että kyllä näiden kuluttajien tekemisten nuuskimisessa on arvoa. Se tuottaa dataa, aineetonta omaisuutta, joka on kultaakin arvokkaampaa. Pääomien perään kyselijöitä pidetään menneisyyteen jämähtäneinä. Sijoittajan pitäisi hyväksyä vakuudeton luotto yhtiön tarinaan. Riskisijoituksissa ei toki ole mitään vikaa jos löytyy rautaiset hermot. Mitä jos (muiden) sijoittajien usko loppuu? Olen aivan varma että Nokian Renkaat jatkaa renkaiden myymistä oli pörssikurssi mitä tahansa, mutta teknofirmalla voi olla vaikeaa kun osakeantina maksetut johdon palkkiot dilutoivat kaikkien omistajien osuuksia enemmän. Tämä on mahtavan Amazoninkin kasvun salaisuus.

Onhan mahdollista etten vain ymmärrä teknoyhtiöiden tuloksentekoa. En olisi osannut arvata Outokummun tai Finnairin euron ylittävää osakekohtaista tulostakaan. Tein tämän ketjun jotta voisin oppia teknoista niistä enemmän tietäviltä.

1 tykkäys

Minusta pitää hyvin tutustua kohteisiin ja jatkuvasti tarkkailla etenemistä. Itse olen lisännyt panoksia, kun hommat on menneet oikeaan suuntaan.

Ihan mihin tahansa en kyllä sijoittaisi. Pakkohan näissä on mielestäni katsoa 2-3 vuotta ainakin eteenpäin.

Mutta ei minusta vaikka suosikkini Talenomin Pe voi olla mitään samaa tasoa kuin nokian renkaiden tai outokummun.

Ps. on mullakin Nokian renkaita ja minusta hyvä firma. toki kannattavuus tulee olemaan vaikeuksissa vielä jonkin aikaa.

Erinomainen aloitus. En aina ymmärrä oikein minäkään.
Yritin kovasti ymmärtää joskus 4-5 vuotta sitten, kun kauppalehden keskustelupalstalla hehkutettiin SSH nimistä firmaa ja sen tajunnat räjäyttävää tulevaisuutta.

Katsoin lukuja. Firma tahkoaa tappiota vuodesta seuraavaan tai kärvistelee nollakannattavuudessa. Silti kurssi hillittömässä nousukiidossa ja kertoimet katossa.
En tajunnut. Tai tajusinhan minä: hype. Sijoittajat näkevät tässä suuren loikan mahdollisuuden, mutta eivät uhkaa siitä, että sama totuttu meno jatkuu edelleen.

Kirjoitin palstalle, että firma on tappiontekokykyynsä nähden käsittämättömissä hinnoissa ja että sijoitan mielummin varojani yrityksiin, joiden tulevaisuuden tuottojen muodostuksella ja osakkeen markkinahinnalla on joku käsitettävissä oleva yhteys.

Sain hypen pauloissa olevilta sijoittajilta sellaisen kuraryöpyn niskaani, että ei paremmasta väliä. Viestien pääsisältö oli, että minä olen tässä se joka ei tajua. Ja että SSH tekee kaikista muutamassa vuodessa ”miljonäärejä”. Osake raketoi hetkessä kahteen kymppiin ja ylikin.
Selväpä se.

SSH:n osake maksoi pörssissä tuolloin reilusti yli 4 euroa.
Tänään näkyy maksavan vähän yli 1 euroa.

Tekisi mieli käydä kysymässä, että jos minä olin se joka ei tajunnut,
niin minkä se tekee niistä kaikista, jotka ”tajusivat”.

Minulla on tuohonkin vastaus.
Se kuuluu ”köyhemmän”.

4 tykkäystä

Hyvä avaus. Täytyy nyt alkuun todeta, että jos koette, että teknofirmojen hinnoittelu on väärä ja niissä on perusteettomasti massiivinen hypelisä, niin tehän tulette lisäämään todennäköisyyttänne voittaa markkina pitkällä aikavälillä luopumalla teknofirmoihin sijoittamisesta. Onnistuneet vastavirran uimarithan tekevät suurimman ylituoton (ja epäonnistuneet sitten taas maksavat suuresti kovapäisyydestään.)

Seuraavassa nopeasti VeHi -menetelmällä muutamia erityispiirteitä, joita teknoyhtiöillä on verrattuna perinteisempiin yhtiöihin:

  1. Matalat rajakustannukset
  2. Rajoittamaton tai lähes rajoittamaton kapasiteetti levittää tuotteitaan markkinalla
  3. Varsinkin SaaS -yhtiöillä: palvelumallinen laskutus (Netflix myy saman tilin kuukausittain)
  4. Useilla toimialoilla Winner Takes it All -tilanne

Esim. Juipin alussa mainitsema Admicom on hyvä esimerkki näistä jokaisesta. En omista Admicomia.

  • Uuden asiakkaan kustannukset ovat minimaaliset: web -pohjainen ERP on kevyesti toimitettavissa yhtiöille.
  • Käytännössä jokainen potentiaalinen asiakas voidaan palvella, sillä mitään tuotetta ei valmisteta tehtaassa, jonka kapasiteetti loppuisi kesken. Jos internetpohjainen tuote meinaa tökkiä, niin käydään hakemassa kaupasta vähän lisää kapasiteettia.
  • Admicom tekee sopimuksia muutaman vuoden päähän, jolloin näkyvyys on erinomainen. Tämä laskee yhtiön riskitasoa merkittävästi.
  • Admicom on järkevästi valinnut markkinarakonsa, jossa se nousee jatkuvasti hallitsevammaksi. Yhtiöstä on tulossa valitsemiensa toimialojen ainoa hallitsija.

Admicomin tapauksessa näkee helposti, miksi teknoyhtiöistä voidaan maksaa paljon, sillä yhtiö voi parhaassa tilanteessa kasvaa ilman lisäinvestointeja äärimmäisen kannattavasti moninkertaiseksi. Toisaalta yhtiön riskisyys on rajattu jo olemassa olevan kannattavuuden perusteella. Näistä syistä yhtiöistä maksetaan paljon.

Mitä tulee Pika-Sissin esimerkkiin SSH:sta, täytyy kompata siinä mielessä, että onhan teknoyhtiöissä valtavat riskit. Erityisesti jos yhtiö tekee tappiota, tulee todennäköisen skenaarion tuotto-odotuksen olla äärimmäisen positiivinen, jotta siihen on rationaalista sijoittaa. Teknoyhtiöt harvoin ovat mitään all-in -tapauksia. Monen näpit ovat palaneet ja näitä sijoittajatarinoita on aina opettavaista lukea foorumeilta. Muistakaa siis aina kohtuus ja hajauttamisen kultainen sääntö.

Tässä vähän tajunnanvirtaa ja perusteluja omalle teknoyhtiösijoittamiselleni. Sharevillestä voi ihmetellä oman salkkuni koostumusta.

3 tykkäystä

Vastaisin kans tuohon kyselyyn. Näistä kyselysä olevista firmoista tosiaan vain Admicom & Efecte olivat minulle tutuimpia.

Ymmärrän Juipin pointin näihin teknoihin liittyen. Sijoitan itsekin fundamenttien perusteella, ja jokaista kyselyssäkin olevaa yhtiötä kannattaa analysoida tapauskohtaisesti. Halusin Efectestä sanoa oman kannanoton tappiollisuuteen liittyen, eikä yhtiön arvotuskaan ole kohtuuton liikevaihtokertoimella tarkastettuna (ev/s ≈1,6). Pidän Efecteä pitkässä juoksussa melko turvallisena sijoituksena loppupeleissä, koska yhtiöllä asiakasvaihtuvuus on todennäköisesti hyvin vähäistä, tuotot ovat jatkuvia (niinkuin SaaS-yhtiöissä yleensäkin) ja tuotteilla on jo näyttöjä kilpailukyvyn suhteen, mm. vahva jalansija jo Suomessa, positiiviset tyytyväisyyskyselyt ja isojen asiakkuuksien voittaminen itselleen Saksassa jne. Efecte käytännössä pystyisi varmasti myös tekemään jo tulosta tällä hetkellä ilman suuria myyntipanostuksia. LV kasvu on jäänyt tosin vähän liian vaisuksi. Mutta ei siinä. Kokonaisuutena kun vilkaisee kyselyssä olevia yhtiöitä, on niissä yhdenvertaisuutta jonkinverran, esim juuri tuo tappiollisuus ja/tai juuri listautunut pörssiin. Tuo Pika-Sissin mainitsema SSH voisi juuri olla tuommoinen keissi, missä on mukavasti teknolisää leivottu kurssiin. En ole yhtiöön perehtynyt, enkä juuri nyt ole ajatellutkaan.

Tämä ketju voisi olla tämmöinen, missä otettaisiin esille just esim suomalaisia ohjelmistoyhtiöitä/teknoja (ja ammutaan alas niitä sitä mukaa :smiley: ) niin voisi olla helpompi päästä kärryille milloin mistäkin firmasta :thinking: itsellekin monet teknoyhtiöt semi tuntemattomia kuitenkin.

PS. Sait Niklas uuden seuraajan sharevillessä :+1:

1 tykkäys

SSH:n arvostus tuolloin perustui patentteihin. Lopulta kuitenkin patentit mitätöitiin oikeudessa. Jos patenteista olisi saatua kääriä rahat, niin ylihintaa ei tuolloin olisikaan ollut. Tapaus ei ollut mitenkään selvä, joten patenteille piti antaa joku hinta, joka perustu oletusarvoihin. Nyt kun patentteilla ei voida rahastaa, niin hinta on jatkuvasti painunut alaspäin kohti sitä arvoa, joka liiketoiminnalla on. SSH:n aiempaa arvostusta ei ole järkevää verrata tämänhetkiseen SSH:n.

1 tykkäys

Efectellä minusta viimeisin kvartaali oli kyllä valoa tunnelin päässä vahvasti, mutta pientä uskon vahvistusta vielä kaivataan. Se uus Saksan asiakas joka samalla itse toimii jälleenmyyjänä vaikutti erittäin kivalta!

2 tykkäystä

Minulla on yli kolmannes salkusta teknoissa, mutta ilmeisesti tässä ketjussa käsitellään pääasiassa ohjelmistotuoteyrityksiä, joita minulla on tällä hetkellä hyvin niukasti. En ole niitä mitenkään tarkoituksellisesti vältellyt, vaan tarjolla on ollut mielestäni parempia sijoituskohteita teknologiasektorilla (pääasiassa USA:n pörsseissä).

F-Secure on tällä hetkellä ainoa ohjelmistotuoteyhtiö, jonka olen kelpuuttanut salkkuun Helsingin pörssistä. Uskon sektorin kasvuun pitkälle tulevaisuuteen, koska kohta on vaikea löytää tuotetta, jossa ei ole vähintään yksi tietokone upotettuna sisään (siinä softaa ja softassa tietoturvaongelmia). F-Secure on riittävän iso toimija alallaan, sillä on aina ollut kilpailukykyiset tuotteet ja yleisesti ottaen hyvä pitkä hyvä track record. Se on myös riittävän likvidi (pelkästään tällä ehdolla voi hylätä suuren osan Helsingin pikkuteknoista).

Teknofirmojen keskiössä on tuotekehitys, joka on jatkuvaa kilpajuoksua muita vastaan. Samaten myynti- ja markkinointi on jatkuvaa toimintaa. En ymmärrä näitä tarinoita, joissa jompaa kumpaa näistä kohdellaan jonain väliaikaisena panostuksena. Jos vauhtia hidastaa, niin muut menee ohi.

Vaikka olisit ensimmäisenä markkinalla, niin se ei tarkoita välttämättä mitään. Edes se ei tarkoita välttämättä mitään että dominoit markkinoita alkuvaiheessa. Esimerkiksi Netscape teki ensimmäisen todella hyvän nettiselaimen. Netscape saavutti 90-luvun puolivälissä yli 90% markkinaosuuden. Sen markkinaosuus 2006 oli 1%, kun Microsoft ja monta muuta tuli ohi heittämällä.

Yleensä porukka muistaa vain voittajat. Jokaista voittajaa kohti on kuitenkin teknoyhtiöiden hautausmaalla pitkät rivit epäonnistujia.

Aika monta 1. julkaisua tuotteesta nähneenä voin sanoa, että melkein aina se 1. julkaisu vaatii huomattavaa paikkailua myöhemmin. Mitä enemmän rinnakkaisia ylläpidettäviä julkaisuita/tuotteita, niin sitä suurempi osa henkilöstöstä menee vanhan ylläpitoon ja on pois uuden kehittämisestä. Sitten kaiken kukkuraksi voi lisätä asiakkaat, jotka vaativat räätälöintiä.

Teknoyritykset helposti lukittautuvat myös johonkin alustaan / teknologiaan, niinkuin Nokian matkapuhelinpuolelle kävi Symbianin kanssa. Ei Apple älypuhelinta keksinyt, vaan aikansa tutki markkinoilla olevia ja teki moninkertaisesti paremman. Heillä ei ollut menneisyyden painolastia ja olivat tehneet kotiläksynsä aivan erinomaisen hyvin (heidän 1. julkaisu ei tunnetusti ole rapaa - poikkeus vahvistaa säännön).

Erityisesti suurilla yrityksillä on tällainen optio mitä Apple käytti älypuhelimissa ja Microsoft nettiselaimissa. Annetaan pienten tunkata jotain teknologiaa ja sitten joko ostetaan pois, litigoidaan pois tai kehitetään oma paljon parempi tuote samalle markkinalle.

Pienten yritysten ongelma on se, että niillä on hyvin pienet tuotekehitys (ja myynti/markkinointi) organisaatiot. Iso yritys voi laittaa 10-100 kertaa saman verran osaavaa porukkaa hommiin ja saavuttaa melko nopeasti saman tason. Samaten isolta yritykseltä löytyy helposti tukku patentteja, jolla voi lähteä kampitaamaan pienempää toimijaa (Motorolahan tuli Nokian kimppuun heti kun Nokian markkinaosuus matkapuhelimissa alkoi olla “merkittävä”). Pienten yritysten kanssa litigaatiota ei tarvitse edes voittaa - riittää, että se syö vuosikausia rahaa ja resuja (joita isolla firmalla löytyy, mutta pieneltä ei välttämättä).

Teknoyritys voi saavuttaa minun mielestä kestävän vallihaudan vain suuren koon kautta. Tällöin heillä on yleensä hyvä brändi, iso patenttisalkku, iso tuotekehitysosasto, iso myynti/markkinointiosasto, useita menestyviä tuotteita. Ts. vastaavan replikointi alkaa olla vaikeaa.

En usko, että kaikki nyt keulilla olevat uuden ajan yhtiöt ovat enää keskuudessamme itsenäisinä toimijoina 20v päästä. Aivan samalla tavalla on käynyt useimmille niille, jotka olivat v.1999-2002 keulilla ja selvisivät kuplasta (esim. Yahoo ei ole enää itsenäinen toimija ja ennen Verizonin omistukseen päätymistä alkoi olla vain varjo siitä mahdista, mikä Yahoo oli v.2000).

Näiden lisäksi esimerkiksi puolijohdeteknologian alalla vallihautaa syventää tuotantotekninen osaaminen sekä se, että jokaisen sukupolven tuotantolinja maksaa enemmän kuin edeltäjänsä. Tällä hetkellä ollaan tasolla, jossa edes jättimäiset yritykset eivät välttämättä lähde yksin rakentamaan tehdasta.

Kyllä hyviä teknoja löytyy, mutta ainakaan itse en enää usko tarinoita.
Pitää löytyä näyttöjä, kokoa ja likviditeettiä.

4 tykkäystä

Jos tällainen “liikevaihtoa ilman lisäinvestointeja” tarina toimii, se todellakin mullistaa liiketoiminnan. Tarinan toimivuutta voi tarkastella yhtiökohtaisesti Asset Turnover -luvun avulla. Se saadaan kun tilikauden liikevaihto jaetaan tilikauden alun ja lopun taseen loppusumman keskiarvolla. Hypoteesin pitäessä paikkansa luvun tulisi kohota tasaisesti ajan kuluessa. Monilla perinteisilläkin yhtiöillä luku vaihtelee suhdanteiden ja kysynnän vaihdellessa. Liikevaihto on kuitenkin paljon vähemmän volatiili kuin tuloslaskelman alemmat rivit, eikä sitä ole helppo manipuloida. Lisäsin muutamien ketjussa mainittujen yhtiöiden luvut taulukkolaskentaan. En siis väitä että yhtiöt olisivat ohjeistaneet liikevaihdon kasvua ilman lisäpanostuksia. Asset Turnover -luku ei myöskään kerro mitään kannattavuudesta.

asset%20turnover

Jos liikevaihto ei kasvakaan automaattisesti, ollaan tavallisten kuolevaisten joukossa. Kasvu edellyttää lisäpanostuksia kuten kaikilla muillakin aloilla. Lisäpanostukset taas riippuvat voitollisesta liiketoiminnasta tai sijoittajien löysistä kukkaron nyöreistä.

3 tykkäystä