Päivitin aloituskirjoituksen kierrätysosiota. Tässä sama (jatkan kohta)
Kierrätysmarkkinat
Arvokkaampien, ja miksei vähemmän arvokkaiden, mineraalien ja metallien kierrätykseen vaikuttaa isoiten kustannustekijät. Tämä määrittää aika pitkälle tällä hetkellä (ja aiemmin) mitä kannattaa kierrättää ja missä määrin.
Jos mineraaleja on halvempi saada muualla kuin kierrättämällä, niin tällöin ei ole tarvetta ja “driveria” kalliille kierrätysprosesseille. Politiikka on se toinen suuri tekijä tässä yhtälössä. Politiikoilla saadaan kannustetta kierrätyksille, mutta kuten tiedetään, on politiikka monesti riskitekijä markkinoilla, etenkin kun kyseessä on maailmanlaajuinen asia.
Kustannusten ja politiikan ohella tietenkin saatavuus / kysyntä vaikuttaa suuresti ja on pohjalla. Kuten akkuteollisuudessakin on jo ollut paljon esillä, ei joitain mineraaleja välttämättä ole saatavilla siinä määrin kuin ennusteiden mukaan kysyntä tulee kasvamaan.
Pari keskeistä termiä näihin kierrätyksiin liittyen:
End of life (EOL): prosentuaalinen osuus joka saadaan talteen kierrätettävästä tuotteesta uuden tuotteen valmistamiseen.
Recycled content (RC): prosentuaalinen osuus kierrätetystä materiaalista valmistetuista tuotteista
Recycling Rate (RR): kierrätysaste, esimerkiksi mikä osuus akuista / litiumista kierrätetään
Alla peruskenaariot joita peilattu 2050-luvulle saakka (lähteinä mm. IEC, IAE, IRENA).
Eri raporttien mukaan, vaikka kierrätystä lisättäisiin dramaattisesti, jopa 100% EOL, tulee tarve tietyille mineraaleille olemaan siitä huolimatta kriittinen. Aiemmista kuvista ja ketjun kuvaajista voi näitä mineraaleja päätellä. Tämä laajamittainen kierrätys vaatii myös todella paljon eri mailta, etenkin yhteisiä liittoutumia edellänäyttäjäksi, jotta isoihin EOL-lukuihin päästäisi. Businesstä silti voi laajamittaisesti olla, sillä näillä näkymin vihreä talous tuskin tulee tästä tahtotilasta laskemaan näillä näkymin.
Näiden seoikkojen pohjalta on yrityksiä toki markkinoilla, jotka ovat tuoneet tätä alaa liikesuunnitelmatasolle isostikin. Suomessa muunmuassa, tammikuussa 2020, Fortum tiedotti ostaneensa arvokkaiden akkumetallien kierrätykseen erikoistuneen Crisolteqin. Harjavallassa teollisen mittakaavan hydrometallurginen kierrätyslaitoksessa saadaan jo yli 80 prosentin kierrätysaste litium-ion akuille. Prosessissa mm. koboltti, mangaani ja nikkeli otetaan talteen akustoista.
Sääntelyllä on iso rooli, Suomen etu olisi että EU:ssa olisi tiukat vaatimukset vastuulliselle tuotannolle ja kierrätykselle. EU voisi kieltää likaisten akkujen tuonnin ja myynnin. Akuilta vaaditaan 50 prosentin kierrätysastetta. Tähän piti tulla uusi direktiivi hiljattain, en ole kerennyt sitä tutkailemaan (pitääpi tehdä se).
Maaliskuussa 2020 Fortum, BASF ja Nornickel allekirjoittivat aiesopimuksen sähköajoneuvomarkkinoita palvelevan akkukierrätysklusterin rakentumisesta Harjavaltaan. (Linkki tiedotteeseen)
Marraskuussa 2020 Fortum julkaisi tiedotteen uudesta teknologiasta kierrättää ladattavien litiumioniakkujen sisältämä litium. (Linkki tiedotteeseen )
Yksi tunnettu iso tekijä on Umicore. Poimin tähän muutamat kalvot heidän sijoittajamateriaalista. HUOM: Umicorella siis muutakin toimintaa kuin kierrätys, toimivat muutenkin tällä mineraalialalla.
Presentaatio kokonaisuudessaan (2021): https://www.umicore.com/storage/group/investor-presentation-february-2021.pdf
Tässä muutama nimeltä litiumakkujen kierrätyksessä mukana oleva yritys maailmalta:
Umicore (Belgium), Glencore International AG (Switzerland), Retriev Technologies Inc. (US), Raw Materials Company Inc. (RMC) (Canada), American Manganese Inc. (Canada), Fortum (Suomi), Jiangxi Ganfeng Lithium Co.,Ltd (kiina). Listaa voi täydentää myöhemmin.