Osakesijoittaminen

Energia-alan mineraalimarkkinat

HUOM: ketjun tarkoitus ja intro tarkentuu muutamien päivien sisällä.

Tarkoitus on avata hieman ketjun haaraa ja aloitusta ajan myötä…

Yleisesti mineraaleista, jotka liittyvät energiateollisuuteen tai muutoin ilmastollisista näkökohdista (päästöjen vähennyt ym ym.)

Aihealue on laaja, esimerkkinä akkuteollisuus, aurinkovoiman paneeliteollisuus ja muut komponentit, polttokennojen teollisuus, sähkövoimatekniikka yleisesti ja sähköistyminen (esim kupari…)

Pähkinänkuoressa päämineraaleja eri haaroissa:

Energiamarkkinoihin liittyviä mineraaleja ja niiden hinntahistoriaa:

Koboltti


Koboltin hinnan räjähdys 2016 liepeillä johtui EV-hypen tuomasta supernopeasta kysynnän kasvusta, tai sen visiosta. Kuitenkin tämä aiheutti markkinoilla tuotantopuolella dollarinkuvia silmiin ja myös tuotanto innostui ja lähti mukaan. Kongossa jokainen peräviidakon pertti perusti oman kaivoksen ja yhdessä tuhannet “yksityiset” kaivokset aiheutti muun Kongon tuotannon kanssa ylituotantonäkymiä, joka aiheutti Koboltin hinnan dramaattisen laskun 2019 mentäessä. Tätä laskua pahensi Teslan puheet Koboltin poisjäämisestä sähköautojen akuista. Osansa sopassa oli Kiinalla, joka oli hamstrannut Kobolttia varastoihin ja ilmoitti, että kysyntä ei todellisuudessa vastannut menekkiä.

Sittemmin on taas alettu puhumaan räjähdysmäisestä kasvusta ja se onkin tuudittanut taas Koboltin kovaan nousuun viime vuonna. Litiumilla sama juttu.

Litium

Kupari

Grafiitti

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Akkuihin liittyviä mineraaleja:

Koboltti
Litium
Nikkeli
Grafiitti
Mangaani


Kennomateriaaleja (es. katodi)

Alumiini
Lithium Cobalt Oxide (LCO)
Lithium Nickel Manganese Cobalt Oxide (NMC)
Lithium Nickel Cobalt Aluminium Oxide (NCA)
Lithium Manganese Oxide (LMO)
Lithium Iron Phosphate (LFP)

Kennon osa ja osuus materiaalikustannuksista (%) (2019)
Esimerkkinä Litiumioniakun kennomateriaalien kustannusjakauma NMC kennolla

Katodi (aktiivimateriaali, virrankeräin ja sidosaine) 39
Anodi (aktiivimateriaali, virrankeräin ja sidosaine) 18
Elektrolyytti 13
Erottaja 19
Kotelo ja johtimet 11

Vanhaa tietoa:


----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Aurinkovoimaan liittyviä materiaaleja

Pii (Kiteinen piikarbidi (crystal Si) n. 85% PV markkinoista ja amorfinen piidioksidi)
Indium (CIGS)
Gallium (CIGS)
Kupari
Alumiini
Kadmium (CdTe)
Telluri (CdTe)
Hopea (CSP)

image


image

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Tuulivoimaan liittyvät mineraalit

Rauta
Kupari
Alumiini
Chromium
Nikkeli
Lyijy

image


image

-----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Mistä mineraaleja saadaan

Taannoin 2018 raportoitujen tietojen mukaan yhtä sähköautoa varten tarvitaan 12 kiloa kobolttia, seitsemän kiloa litiumia ja 36 kiloa nikkeliä.

Lähes 60 prosenttia koboltista on tullut Kongon demokraattisesta tasavallasta.
Reilu puolet litiumtuotannosta tuli Etelä-Amerikasta, pääasiassa Argentiinasta ja Chilestä.
Grafiitista kaksi kolmasosaa tuli Kiinasta

Suomessa Kokkolassa jalostettiin 15 prosenttia kaikesta maailman koboltista. FreeportCobalt jalostamoon kobolttia tuotiin pääosin Kongosta

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Yrityksiä mineraalien tuotannossa/ hankinnassa

Boliden
Bolidenin Kevitsan kaivoksessa tuotetaan mm. nikkeliä. Vuonna 2016 avatun kaivoksen vuosituotantomäärä oli vuonna 2017 noin 14 000 tonnia.
Boliden Harjavallan nikkelisulatolla tuotetaan mm. nikkelisulfaattia. Nikkelin tuotanto kokonaisuudessaan on noin 25 000 tonnia vuodessa ja tästä määrästä noin 1000-2000 tonnia on nikkelisulfaatin tuotantoa

FennoscandianResources
Fennoscandian Resources hallitsee korkealaatuista grafiittiesiintymää Viialassa

Freeport Cobalt
Freeport Cobalt tuottaa erilaisia kobolttijalosteita, mm. kobolttihydroksidia akkuteollisuudelle. Yhtiön osuus maailman kobolttimarkkinoista on noin 15 prosenttia (2018)

GTK
GTK tuntee Suomen koko malmipotentiaalin ja siten myös meiltä löytyvät akkumineraaliresurssit. Kaikki Suomeen syntyvä kaivosteollisuus kulkee GTK:n kautta. Ajallisesti prosessit ovat pitkiä: aikaväli kaivoksen perustamispäätöksestä rikasteen/jalosteen saamiseen markkinoille on jopa kymmenen vuotta. Kaivosrekisterin karttapalvelussa voi tarkastella kaivosteollisuuden varauksia, valtauksia, malminetsintälupia ja olemassa olevaa kaivostoimintaa päällekkäisinä tasoina

Keliber
Keliber on perustamassa litiumkaivosta ja litiumkarbonaattitehdasta Kaustinen-Kokkola alueelle. Litiumkarbonaatin puhtausaste on min. 99.5% ja sitä voidaan käyttää litiumioniakkujen valmistukseen.
2018 selvityksen mukaan tuotantoon päästessään Kaustisen litiumkemikaalituotanto vastaisi 5 %:a maailman tuotannosta ja olisi Euroopan suurin tuotannossa oleva litiumkaivos, jonka malmivarat riittäisivät 13 vuoden tuotantoon.

Mondo Minerals, Sweco
Mondo Mineralsilla on Suomessa kaivostoimintaa Sotkamossa ja Vuonoksella. Päätuote, talkkimineraali, sisältää myös nikkeliä, jonka talteenottoa ja jatkojalostusta tutkitaan parhaillaan yhteistyössä Swecon kanssa.

Terrafame
Terrafame tuottaa nikkeliä, kobolttia, sinkkiä ja kuparia Sotkamossa sijaitsevilla kaivoksellaan ja metallitehtaallaan. 2018 raporttien mukaan vuonna 2020 Terrafamen oli tarkoitus aloittaa nikkeli- ja kobolttisulfaatin tuotanto. Arvio vuosituotantomääristä oli 150 000 tonnia nikkelisulfaatille ja 5 000 tonnia kobolttisulfaatille. Erityisesti nikkelisulfaatin odotettu tuotantomäärä on huomattava: vuonna 2017 nikkelisulfaatin tuotantomäärä maailmassa oli noin 116 000 tonnia. Ennusteiden mukaan nikkelisulfaatin menekki kasvaa tulevaisuudessa mm. sen vuoksi, että nikkelin osuus sähköautojen litiumioniakuissa lisääntyy. Vaikka akkuteknologiat kehittyvät ja uusia materiaaliyhdistelmiä kehitetään, on odotettavissa, että nikkeliä käytetään vielä ainakin 5-10 vuoden kuluttua markkinoille tulevissa akuissa. (HUOM nämä tiedot päivitettävä, käytössä oli 2017 ja 2018 raportteja josta nämä poimittu)

Muita yrityksiä:

European Battery Technologies
Fortum (kierrätys)
Unicum (kierrätys ja mineraalit/metallit)
Valmet Automotive
Centria
Reshine
L&F
ShanShanTech
Nichia
Sumitomo
BASF
LG Chem

Vanhaa tietoa, haetaan päivitettyä… (tässä 2018 raporteista ja tutkimustuloksista)

image

image

image

image

image

image

-------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------
Kierrätysmarkkinat

Arvokkaampien, ja miksei vähemmän arvokkaiden, mineraalien ja metallien kierrätykseen vaikuttaa isoiten kustannustekijät. Tämä määrittää aika pitkälle tällä hetkellä (ja aiemmin) mitä kannattaa kierrättää ja missä määrin.

Jos mineraaleja on halvempi saada muualla kuin kierrättämällä, niin tällöin ei ole tarvetta ja “driveria” kalliille kierrätysprosesseille. Politiikka on se toinen suuri tekijä tässä yhtälössä. Politiikoilla saadaan kannustetta kierrätyksille, mutta kuten tiedetään, on politiikka monesti riskitekijä markkinoilla, etenkin kun kyseessä on maailmanlaajuinen asia.

Kustannusten ja politiikan ohella tietenkin saatavuus / kysyntä vaikuttaa suuresti ja on pohjalla. Kuten akkuteollisuudessakin on jo ollut paljon esillä, ei joitain mineraaleja välttämättä ole saatavilla siinä määrin kuin ennusteiden mukaan kysyntä tulee kasvamaan.

Pari keskeistä termiä näihin kierrätyksiin liittyen:

End of life (EOL): prosentuaalinen osuus joka saadaan talteen kierrätettävästä tuotteesta uuden tuotteen valmistamiseen.

Recycled content (RC): prosentuaalinen osuus kierrätetystä materiaalista valmistetuista tuotteista

Recycling Rate (RR): kierrätysaste, esimerkiksi mikä osuus akuista / litiumista kierrätetään

Alla peruskenaariot joita peilattu 2050-luvulle saakka (lähteinä mm. IEC, IAE, IRENA).

Eri raporttien mukaan, vaikka kierrätystä lisättäisiin dramaattisesti, jopa 100% EOL, tulee tarve tietyille mineraaleille olemaan siitä huolimatta kriittinen. Aiemmista kuvista ja ketjun kuvaajista voi näitä mineraaleja päätellä. Tämä laajamittainen kierrätys vaatii myös todella paljon eri mailta, etenkin yhteisiä liittoutumia edellänäyttäjäksi, jotta isoihin EOL-lukuihin päästäisi. Businesstä silti voi laajamittaisesti olla, sillä näillä näkymin vihreä talous tuskin tulee tästä tahtotilasta laskemaan näillä näkymin.

Näiden seoikkojen pohjalta on yrityksiä toki markkinoilla, jotka ovat tuoneet tätä alaa liikesuunnitelmatasolle isostikin. Suomessa muunmuassa, tammikuussa 2020, Fortum tiedotti ostaneensa arvokkaiden akkumetallien kierrätykseen erikoistuneen Crisolteqin. Harjavallassa teollisen mittakaavan hydrometallurginen kierrätyslaitoksessa saadaan jo yli 80 prosentin kierrätysaste litium-ion akuille. Prosessissa mm. koboltti, mangaani ja nikkeli otetaan talteen akustoista.

Sääntelyllä on iso rooli, Suomen etu olisi että EU:ssa olisi tiukat vaatimukset vastuulliselle tuotannolle ja kierrätykselle. EU voisi kieltää likaisten akkujen tuonnin ja myynnin. Akuilta vaaditaan 50 prosentin kierrätysastetta. Tähän piti tulla uusi direktiivi hiljattain, en ole kerennyt sitä tutkailemaan (pitääpi tehdä se).

Maaliskuussa 2020 Fortum, BASF ja Nornickel allekirjoittivat aiesopimuksen sähköajoneuvomarkkinoita palvelevan akkukierrätysklusterin rakentumisesta Harjavaltaan. (Linkki tiedotteeseen)
Marraskuussa 2020 Fortum julkaisi tiedotteen uudesta teknologiasta kierrättää ladattavien litiumioniakkujen sisältämä litium. (Linkki tiedotteeseen )

Yksi tunnettu iso tekijä on Umicore. Poimin tähän muutamat kalvot heidän sijoittajamateriaalista. HUOM: Umicorella siis muutakin toimintaa kuin kierrätys, toimivat muutenkin tällä mineraalialalla.

Presentaatio kokonaisuudessaan (2021): https://www.umicore.com/storage/group/investor-presentation-february-2021.pdf

Tässä muutama nimeltä litiumakkujen kierrätyksessä mukana oleva yritys maailmalta:

Umicore (Belgium), Glencore International AG (Switzerland), Retriev Technologies Inc. (US), Raw Materials Company Inc. (RMC) (Canada), American Manganese Inc. (Canada), Fortum (Suomi), Jiangxi Ganfeng Lithium Co.,Ltd (kiina). Listaa voi täydentää myöhemmin.

----------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

59 tykkäystä

Kiitos tästä ketjusta!

Jos tykkää enemmän videoista kuin lukemisesta, niin muistutan tästä klassikosta:

( The Raw Material Challenges Facing the Energy Transition from Oil to Minerals, Michaux, GTK)

Eurobattery minerals tuppaa ihmisillä (ei kohdistu ketjun aloittajaan, vaan yleisesti) unohtumaan (Ni, Cu, Co). Ruotsalainen kaivos-start-up, ja semmoiset on perinteisesti hermoja koettelevia kohteita. Hankkimassa suomalaista FinnCobaltia pikkuhiljaa osissa.

Umicoresta varmaan joku mainitsee kohta kuitenkin, niin sanonpahan nyt jo, ehhehe. Kierrätystä myös.

Joskus, kun on kiire, niin tykkään rahastosta W1TA. Saan sillä exposurea myös semmoisille markkinoille, minne en välittäjäni kautta muuten pääsisi. Nordnetissä on tällä korkea lainoitusaste, niin voi vivuttaakin.

3 tykkäystä

Cruxilla on litiumviikko menossa. Allaolevien firmojen haastattelu ulkona/tulossa.

Gordonilla on omaan korvaan miellyttävä no-bullshit-tyyli, eli ei pelkkää ilmaista mainosta firmoille, vaan haastateltavat joutuvat välillä aika koville.

2 tykkäystä

Ei nyt ihan tämän päivän juttu, mutta kuuluu tänne:

Keliberin litiumhankkeen rahoitus edistyy

1 tykkäys
1 tykkäys

Boliden lisää uusia kuparituotteita. Aloitukseen voisi heidän kohdallaan mainita myös kuparin, sinkin, lyijyn, kullan ja hopean. Alkaa olemaan todella mielenkiintoinen sijoituskohde, lonkerot ulottuu moneen tärkeään metalliin.

As the first company in the world, Boliden now offer two separate green copper products, produced with drastically lower carbon footprint than the global average. One product, Low-Carbon Copper, is produced from concentrate from Boliden’s own copper mines. The other product, Recycled Copper, has the same emission standards as Low-Carbon Copper, but is produced from secondary raw material such as used electronics and other applications.

edit: En tiedä näkyykö tuo postaus jos ei ole tunnuksia linkkariin. Tässä heidän omilta sivuilta, josta näkee videon ja tiedotteen. https://www.boliden.com/green-copper

3 tykkäystä

Päivitin aloituskirjoituksen kierrätysosiota. Tässä sama (jatkan kohta)

Kierrätysmarkkinat

Arvokkaampien, ja miksei vähemmän arvokkaiden, mineraalien ja metallien kierrätykseen vaikuttaa isoiten kustannustekijät. Tämä määrittää aika pitkälle tällä hetkellä (ja aiemmin) mitä kannattaa kierrättää ja missä määrin.

Jos mineraaleja on halvempi saada muualla kuin kierrättämällä, niin tällöin ei ole tarvetta ja “driveria” kalliille kierrätysprosesseille. Politiikka on se toinen suuri tekijä tässä yhtälössä. Politiikoilla saadaan kannustetta kierrätyksille, mutta kuten tiedetään, on politiikka monesti riskitekijä markkinoilla, etenkin kun kyseessä on maailmanlaajuinen asia.

Kustannusten ja politiikan ohella tietenkin saatavuus / kysyntä vaikuttaa suuresti ja on pohjalla. Kuten akkuteollisuudessakin on jo ollut paljon esillä, ei joitain mineraaleja välttämättä ole saatavilla siinä määrin kuin ennusteiden mukaan kysyntä tulee kasvamaan.

Pari keskeistä termiä näihin kierrätyksiin liittyen:

End of life (EOL): prosentuaalinen osuus joka saadaan talteen kierrätettävästä tuotteesta uuden tuotteen valmistamiseen.

Recycled content (RC): prosentuaalinen osuus kierrätetystä materiaalista valmistetuista tuotteista

Recycling Rate (RR): kierrätysaste, esimerkiksi mikä osuus akuista / litiumista kierrätetään

Alla peruskenaariot joita peilattu 2050-luvulle saakka (lähteinä mm. IEC, IAE, IRENA).

Eri raporttien mukaan, vaikka kierrätystä lisättäisiin dramaattisesti, jopa 100% EOL, tulee tarve tietyille mineraaleille olemaan siitä huolimatta kriittinen. Aiemmista kuvista ja ketjun kuvaajista voi näitä mineraaleja päätellä. Tämä laajamittainen kierrätys vaatii myös todella paljon eri mailta, etenkin yhteisiä liittoutumia edellänäyttäjäksi, jotta isoihin EOL-lukuihin päästäisi. Businesstä silti voi laajamittaisesti olla, sillä näillä näkymin vihreä talous tuskin tulee tästä tahtotilasta laskemaan näillä näkymin.

Näiden seoikkojen pohjalta on yrityksiä toki markkinoilla, jotka ovat tuoneet tätä alaa liikesuunnitelmatasolle isostikin. Suomessa muunmuassa, tammikuussa 2020, Fortum tiedotti ostaneensa arvokkaiden akkumetallien kierrätykseen erikoistuneen Crisolteqin. Harjavallassa teollisen mittakaavan hydrometallurginen kierrätyslaitoksessa saadaan jo yli 80 prosentin kierrätysaste litium-ion akuille. Prosessissa mm. koboltti, mangaani ja nikkeli otetaan talteen akustoista.

Sääntelyllä on iso rooli, Suomen etu olisi että EU:ssa olisi tiukat vaatimukset vastuulliselle tuotannolle ja kierrätykselle. EU voisi kieltää likaisten akkujen tuonnin ja myynnin. Akuilta vaaditaan 50 prosentin kierrätysastetta. Tähän piti tulla uusi direktiivi hiljattain, en ole kerennyt sitä tutkailemaan (pitääpi tehdä se).

Maaliskuussa 2020 Fortum, BASF ja Nornickel allekirjoittivat aiesopimuksen sähköajoneuvomarkkinoita palvelevan akkukierrätysklusterin rakentumisesta Harjavaltaan. (Linkki tiedotteeseen)
Marraskuussa 2020 Fortum julkaisi tiedotteen uudesta teknologiasta kierrättää ladattavien litiumioniakkujen sisältämä litium. (Linkki tiedotteeseen )

Yksi tunnettu iso tekijä on Umicore. Poimin tähän muutamat kalvot heidän sijoittajamateriaalista. HUOM: Umicorella siis muutakin toimintaa kuin kierrätys, toimivat muutenkin tällä mineraalialalla.

Presentaatio kokonaisuudessaan (2021): https://www.umicore.com/storage/group/investor-presentation-february-2021.pdf

Tässä muutama nimeltä litiumakkujen kierrätyksessä mukana oleva yritys maailmalta:

Umicore (Belgium), Glencore International AG (Switzerland), Retriev Technologies Inc. (US), Raw Materials Company Inc. (RMC) (Canada), American Manganese Inc. (Canada), Fortum (Suomi), Jiangxi Ganfeng Lithium Co.,Ltd (kiina). Listaa voi täydentää myöhemmin.

10 tykkäystä

Umicorelta posari :partying_face:

Edit. Täysin kiertotalouden megatrendille rakentava firma, ilmoittaa tekevänsä tänä vuonna miljardin EBIT-tuloksen ja markkina-arvo 12 miljardia? Mitä en ymmärrä tässä.

6 tykkäystä

Moni on viime aikoina vaan työnnelly kassaa kaivosstockeihin laput silmillä. Tässä ois nyt tämä tutoriaali mining stocks for dummies. Jos nuo perusteet sisäistää, voi kyl sanoa itseään jo aika promainariksi. :cowboy_hat_face:

7 tykkäystä

Joo tämä hyvänä muistutuksena ja erittäin kattavana koontina :+1:ei olis pahitteeksi linkata pariin muuhunkin ketjuun.

1 tykkäys

Crux Investorilla on ensi viikolla tulossa parin päivän nikkelipläjäys. Uskallan suositella, mikäli metalliin löytyy kiinnostusta.

Nickel: ‘Everything I wish I knew before investing in Nickel companies’ Session

We’ve been saying for the last year that you can make money investing in nickel projects. You can also lose money if you don’t understand it. So we’ve put together about 8hrs of conversation from the best ‘experts’ in the Nickel space on the 19th & 20th May (next week!) with the help of MetSoc. These are the experts that nickel companies goto if they needs solutions, experts that banking analysts and fund managers talk to before they invest and experts that only focus on nickel and have done for decades.

We will try to answer the question ‘how you make money from nickel?’ by giving you a fundamental run through the moving parts. The Macro; hype v reality; why nickel processing is hard and expensive (important point); environmental concerns; where is the new nickel coming from?: geology & exploration; can nickel processing get cheaper and the role of HPAL; demand: end use of nickel in the future; Recycling!

Ask the Experts: We have Q&Q with all these experts after each session. We’ve attempted to give a balanced panel. What struck me after speaking to one of the experts when talking about the supply data. He said something along the lines of, "‘Of course half the companies on this list will never produce any nickel’. Yikes. Which ones you may ask. I did. And you could too, by joining us online.

Register to attend. And if you can’t attend because you are busy or in the wrong time zone, register anyway so that we can share information with you post the event.

BlueJeans Events | Attendee RegistrationApp Register here

We will be doing similar events across a variety of other commodities going forward. We do not make money from this and have allocated $10,000 to cover the cost to put this event on. There will be 3 sponsors who are being asked to make a payment directly to MetSoc to help with their work in the industry.

1 tykkäys

Jervois Mining on tutustumisen arvoinen yhtiö. Omistan, ei sijoitussuositus.

1 tykkäys

https://yle.fi/uutiset/3-11929342

Yleisjuttua, yllätys yllätys haasteita horisontissa tarjonnan puolella

Sitaatti

Metallipula saattaa energiajärjestön mukaan alkaa hidastaa ilmastotoimia – geologi jakaa huolen: “2030- ja 2040-luvut ovat jo hyvin lähellä”

Sähköautojen akkuihin, tuulivoimaloihin, aurinkopaneeleihin ja esimerkiksi uusiutuvan energian akkuvarastoihin tarvitaan metalleja. Niiden nykyinen tuotanto on Kansainvälisen energiajärjestön IEA:n mukaan aivan liian pientä, jotta se riittäisi ilmaston lämpenemisen hidastamiseen.

4 tykkäystä

Kongo kieltää kobaltin ja kuparin viennin päivä Ivanhoen Jättikaivoksen avaamisen jälkeen.

Hallitus kaiketi kalastelee paksumpaa siivua tuotoista. Sinänsä perusteltu veto, maalla mahtavat luonnonvarat, mutta silti yksi maailman köyhimmistä mestoista.

Jännä nähdä miten pitkäksi ajaksi bänni jää ja mitkä sen vaikutukset koboltin, kuparin ja kaivosyhtiöiden hintoihin. Tilanne muistuttaa toimitusketjujen epävarmuudesta ja otaksun, että tällä on positiivinen vaikutus luotettavampien maiden projekteille. Esim. Jervois Mining (omistan), jolla kobolttiprojekti jenkeissä >15% yöllä Sydneyn pörssissä.

https://www.metalbulletin.com/Article/3991544/NEWSBREAK-DRC-bans-export-of-cobalt-copper-concs-after-mega-mine-Kamoa-Kakulas-debut.html

EDIT: Ööö kielto nyt sitten ilmeisesti peruttu :man_facepalming: :man_shrugging:

1 tykkäys

Hieman mietityttää miten meidän kansallisomaisuutta hoidetaan. Onko tosiaan niin että Suomesta ei löydy varallisuutta sijottaa Keliberiin vai halutaanko tämän vain huolimattomuutta tai “huvikseen” lahjoittaa Etelä-Afrikkalaisille? Kyllähän tästä tulee ihan järkyttävä fiilis mutta varmaan tämä on vain vajaata käsitystä/informaatiota ja tulevat suuremmat investoinnit tulevat muuttamaan “voimatasapainon” oikeampaan suuntaan…?? tämähän on vain luokkaa 10% seuraavasta vaiheesta… About us | Sibanye-Stillwater Keliber | Sibanye-Stillwater

2 tykkäystä

Tuohon ylläolevaan kommenttiin liittyen, onko miten porukalla tuota Sibaney-Stillwaterin lappua salkussa? Löytyy tikkerillä SBSW ainakin Nordnetista ja OP:sta

Jonkun aikaa tuota seuraillut ja tarkoitus olisi ottaa avauspositio ennen 26.8 tulevaa H1-julkistusta. Lukujen puolesta “näyttää” olevan kaikki olevan ok, mutta jos jollain tästä syvällisempää tietoa niin kaikki info on tervetullutta.

Sibanye Stillwater H1 ulkona ja on aika jäätävän hyvä.

Keliber pitäisi olla käynnissä / tuotannossa 2024.

2 tykkäystä

Katsoin samaa kun rapsa tuli ulos että eihän tässä ole mitään naputtamista? Pidän erityisesti velan lyhentämisestä ja omien ostoista kun kassavirta on hyvässä kunnossa ja arvostuskertoimet maltilliset suhteessa tuloksentekokykyyn.

Ainoa lievä miinus on, että maksavat suhteellisen paljon osinkoina ulos jonka saisi jättää väliin (verotehotonta), mutta tuo taitaa olla SA:ssa maan tapa että osinkoja pitää valua.

Itse lasken tässä casessa enemmän potentiaalia tuolle hyvälle asemalle PGM skenessä kuin mahdolliselle Keliberin onnistumiselle ja litiumin kysynnälle tai kullan hinnan pysymiselle korkealla, mutta onhan ne lisäbonuksia.

Toivon edelleen pientä väliaikaista metallien hintojen tasaantumista ja sitä kautta mehukkaampia ostopaikkoja, mutta varmaan taas turhaa hifistelyä.

Tuplasin eilen pienen aloituspositioni, koska luotto lisääntyi lähiaikojen näkymiin ja pidän osaketta jossain määrin aliarvostettuna jos oletetaan että PGM hintojen kehitys ei nyt aivan romahda lähivuosina.

2 tykkäystä

Ketjussa on käsitelty mineraaleja tuottavia yrityksiä, mutta mitä mieltä ETC-tuotteista? Itse harkitsen salkun inflaatiosuojaamista ja renewable energy megatrendin ratsastamista sijoittamalla mineraaleihin ETC-tuotteilla. Se ei liiku vivulla tuotteen hintojen mukaan toisin kuin esim. kaivosyritykset, mutta riskit ovat pienemmät (tai ei ainakaan sisällä yrityskohtaisia riskejä). Ainakin Wisdomtree tarjoaa suomalaisillekin useampaa metalli ETCtä kuten kupari, sinkki, metalli, nikkeli ja kulta.

4 tykkäystä