OROCO - Kuparia Mexicosta

Osakkeet
175

Veikkaisin, että pitoisuudet ovat olleet liian pieniä ja houkuttelevampia kohteita on ollut saatavilla. Kuparin hinta ennen vuotta 2000 oli pääsääntöisesti/keskimäärin kuitenkin alle yhden dollarin. Kuparista ja junior-hankkeista on varmaan ollut muutenkin paljon ylitarjontaaa 1980-luvun lopun raaka-ainebuumin jälkeen. Vasta nyt nuo lähes sukupolvi sitten löydetyt ja perustetut kaivokset ehtyvät ja ruvetaan tarvitsemaan uusia. Oroconkin historia ulottuu tuonne 1980-luvun raaka-ainebuumiin.

2000-luvulla projekti on varmaan pitkälti maannut omistajariitojen yms. vuoksi (jotka nyt ratkaistu oikeudessa Santo Tomasin Orocolle myyneiden tahojen hyväksi eli Oroco on todettu lailliseksi omistajaksi). Kaikki omistajat eivät varmaan myöskään ole olleet yhtä kompetentteja kehittämään hanketta kuin nyt Oroco tai alue on ollut tarkoituksena vain flipata hieman kovempaan hintaan jollekin halukkalle ostajalle eikä varsinaisesti kehittää sitä. Siihen, että homma on päätynyt oikeisiin käsiin on mennyt aika kauan kun jokainen toimija yrittää aina muutaman vuoden. Vuosien kuluessa myös regulaatio on muuttunut minkä takia nuo vanhat tutkimukset ovat vanhentuneet kun eivät täytä enää nykyaikaisia standardeja. Monen asian pitää osua kohdalleen, että projekti lähtee liikkelle.

Joo kultaa, hopeaa ym. metalleja löytyy yleensä. Niistä saadaan usein n. 10-20% ekstratuloa pelkän kuparin päälle. Usein käytetään Copper equivalent (CuEq-%) nimistä lukua, eli plussataan kuparipitoisuuteen kaavalla muiden arvokkaiden metallien arvo jotta saadaan yksi simppeli luku ulos.

Esim tässä:

7 tykkäystä
176

Bullero-tulkinta:

3DIP:ssä on ilmennyt että alueet jatkuu selvästi nykyisten zonejen ulkopuolelle ja nyt halutaan vähän osviittaa että mihin asti ja kerta tuota tehdään niin samalla on hyvä kartoittaa koko omistusta alue ja vähän enemmänkin

4 tykkäystä
177

@lee2sos vastasi hyvin kuparin kysynnän osalta, lisäksi historiatietoa (uutisia sekä analyysejä) löytyy muun muassa artikkelista Ancient History of Santo Tomas, Before Oroco Resource $OCO, by @Newton

Artikkelissa käsitellään 25v sitten (1992-10-06, “Exall acquires major copper assets in Mexico”) alkanutta edellisen junior mining company (Exall Resources) omistajuuden aikajanaa, jonka analyysi huipentuu kappaleeseen:

Exall did careful work on Santo Tomas under leadership of CEO Steve Roman, son of a Mining Hall of Famer, but the wind went out of their sails with weakness in copper markets following the 1995 Sumitomo scandal and then the Bre-X scandal in 1997. They did a good job, but the project was lost to public markets after ownership shifted to a private company around 2001.

//OFFTOPIC (epäsuorasti liittyy)
Exall Resources Ltd myöhemmistä vaiheista puolestaan kertoo artikkeli yrityksen toimarista (Steve Roman), vaikkei suoraan liity topiciin Stephen Roman digging up his own success | The Star

And his original exploration firm Exall Resources Ltd. suffered through an industry downturn so deep during the dot-com craze 10 years ago that he was forced to sell off his furniture and artwork to keep it afloat as metals prices tanked.

7 tykkäystä
178

Insider trade:
Hallituksen jäsen Roope Yrjö Friesen osti eilen +25’000 osaketta (aiempaan 400’000 omistukseensa)

image
image1094×208 16.8 KB

https://ceo.ca/api/sedi?insider=&symbol=OCO&date=&transaction=&amount=&undefined[company_symbol]=OCO

22 tykkäystä
179

Taas tullut tämmöinen:

5 tykkäystä
180

Moikka,

Uutisvirta soljuu niin kovalla tahdilla, että raaka-ainekatsaus odottaa vielä julkaisuaan. Laitan tähän kuitenkin huomioita raaka-aineista yleisellä tasolla makrotalouden näkökulmasta, vaikka hintoja on käsitelty täällä foorumilla varsin hyvin.

Raaka-aineiden hintasykli on tosiaan saanut hyvin myötätuulta osakseen. Bloombergin raaka-ainehintoja kuvaava indeksi on noussut lähes 50 % koronakriisin pohjilta, öljyn hintaa ovat siivittäneet marraskuun jälkeen uutiset koronarokotteesta ja kuparin kaltaisten perusmetallien hintojen elpyminen tapahtui jo huhti-lokakuussa Kiinan kysynnän vahvistuttua.

Kuvio: Bloombergin raaka-aineindeksi (valkoinen viiva) ja kuparin hinta (sininen viiva)

image
image905×487 82.3 KB

Markkinoiden likviditeettijuhlat ovat hyödyttäneet myös hyödykemarkkinaa, ja odotukset patoutuneesta kysynnästä reaalitaloudessa voivat aiheuttaa hintapiikkejä tarjonnan vastatessa muutoksiin hitaasti, sillä koronapandemia lisäsi tuotantohäiriöitä osalla yhtiöitä.

Pitkien korkojen nousu on kuitenkin saanut ottamaan pientä takapakkia myös hyödykemarkkinalla viime päivinä ja katseet ovatkin pitkälti Federal Reservessä, jossa pyritään kaikin tavoin välttämään takavuosien ”taper tantrum” eli pitkien korkojen nousu vuonna 2013, joka sai alkunsa Fedin signaloitua velkakirjaostojen lopettamisesta.

image
image897×482 104 KB

Yksi raaka-ainehintoihin heijastuva tekijä on dollari-indeksi. Dollari on viime aikoina heikentynyt muita päävaluuttoja vastaan, mikä tyypillisesti antaa tukea raaka-ainehinnoille.

Bloombergin raaka-aineindeksi ja dollari-indeksi

image
image902×481 96.4 KB

Isommassa kuvassa voidaan kysyä, olemmeko raaka-aineiden supersyklin alussa. Esimerkiksi Kiinan kaupungistuminen 2000-luvulla on oiva esimerkki supersyklistä. Syklin merkkeinä tuolloin oli (lähteenä tässä TS Lombard) 1) niukka tarjonta sekä öljyssä (OPEC päätoimijana markkinalla) ja kuparissa (varastojen tyhjeneminen), 2) pitkäaikainen dollarin heikentyminen (+ juanin vahvistuminen 2005-2008) ja 3) raaka-ainehintojen nousu osakeindeksejä nopeammin.

Metalleissa näkymä on lupaava, jos maailmantalouden kysyntäfundamentit pysyvät suotuisina: talouden elpyminen jatkuu odotetusti, Fed elvyttää rajoittaen korkojen ja dollarin nousua ja likviditeettiä riittää markkinalla. Hiilineutraalisuus on varteenotettava seuraava supersyklin lähde raaka-ainemarkkinalla, mutta vielä on vaikea arvioida, millä kulmakertoimella se hintoihin vaikuttaa.

Tämä olikin nyt varsinaista ajatuksenvirtaa. toivottavasti se antoi hieman tukea näkemyksillenne näin ekonomistin näkökulmasta :slight_smile:

41 tykkäystä
181

Tuossa viimeisimmässä videossa mainitaan, että 1994 porauksissa ilmeni kuparia, hopeaa, kultaa ja molybdeniumia.

In fact, only 20 percent of the core that was assayed showed the gold and silver contribute between 10 and 15 percent of the of the value of contained copper. The south zone has higher grades of Molybdenum.

Ilmeisesti positiivista, mutta en osaa arvioida miten vaikuttaa maapläntin arvoon. En oikein saanut seuraavasta laskutoimituksesta kiinni, mutta reaktio oli positiivinen:

Fincance Director Adam Smith: The 0.3 grade shell was in the range of .44 % copper and take the 20 % of the core that was assayed as a representative, then you get up to .5 plus percent.
Kysyjä: That’s a huge lift, 60 percent lift that’s fantastic!

3 tykkäystä
182

Kiitos Marianne! Mukava katsaus totisesti!

7 tykkäystä
183

Tässä varmaan on kyse siitä, että tuon >0,3% grade shellin kuparipitoisuus oli korkeampi kuin 0,3% eli 0,44%

Tähän 10-15% ekstraa kullasta ja hopeasta tarkoittaa, että CuEq-% olisi n. 0,5%

0,5% on n. 60% korkeampi kuin 0,3%. Tästä varmaan tulee tuo kysyjän “60% ekstraa”

Nämä luvut on aikalailla kommunikoitu firman puolesta aikaisemmin ja ovat lähellä tyypillisiä lukuja muista kaivoksista. Ei siis mitään uutta tai yllättävää vaikkakin tärkeä yksityiskohta.

10-15% rojaltteja on aika konservatiivinen arvio jos se tulee täyteen jo pelkästä hopeasta ja kullasta. Molybdeeni näyttelee usein merkittävää osaa rojalteista. Se voisi nostaa Santo Tomasin CuEq-% pitoisuuksia parhaimmillaan toiset 10% >0,55% CuEq-% tasoille, mutta parempi olla konservatiivinen ihan jo siksi että näistä olevaa mittausdataa on niin paljon vähemmän mitä kuparista.

Huom. Esim tuossa paljon linkatussa ja puhutussa Caesar Reportin NPV-laskelmassa CuEq-% on laitettu grade shellille 0,5% eli ne miljardivaluaatiot projektille ottaa jo huomioon kullan ja hopean rojaltit.

5 tykkäystä
184

Insiderit taas ostoksilla

19 tykkäystä
185

Kiitos keisari! Hyvää kaivelua. Sulla taitaa ollakin jo intressi suuri!

5 tykkäystä
186

Muutama kuukausi niin saavat kuvauksista tulokset .

16 tykkäystä
187
15 tykkäystä
188

Tässä hieman informaatiota muista esiintymistä, aikaperiodista hyödyntämiseen liittyen sekä tulevaisuuden näkymistä.

3 tykkäystä
189

To be sure, copper projects are in the pipeline. But producers are wary of repeating oversupply mistakes of past cycles by accelerating plans at a time that mines are getting a lot trickier and pricier to build – one reason why copper prices are near decade highs at above $4 a pound.

“Increasing technical complexity and approval delays could lead to a dearth of shovel-ready projects in 2025-30,” Bloomberg Intelligence analysts Grant Sporre and Andrew Cosgrove wrote this week in a [report]"

Poiminta uutisesta. Jutussa mainitaan siis että minerit ovat varuillaan jonkun aiemman syklin ylitarjonnan vuoksi ( taisi Orocollakin liittyä jotenkin tähän ne historialliset aiemmat kaivaukset kun kupari oli reilusti edullisempaa ) niin nyt hinta noussut tarjonnan puutteesta koska louhoksista tullut samalla mutkikkaampia ja louhiminen kustantaa aiempaa enemmän, ja että shovel ready kaivoksista voisi olla pulaa 2025-2030 vuosina koska kysyntä on vain kasvussa. Joku junior mining tietäjä voisi avustaa ja kertoa kustannuksista siihen asti kun Oroco toimii vielä Santo tomasissa ennenkuin majori ostaa ne ulos. Tai yleisesti milloin S Tomasin voisi kuvitella olevan tollainen shovelready kaivos tai kun puhutaan myyntikuntoon laittamisesta niin kuinka valmiina nää yleinsä kaupataan? Sori jos erittäin alkeellisia kaivoskysymyksia alan tietäjille.

2 tykkäystä
190

Ihan aiheellisia kysymyksiä. Santo Tomasin kohdalla ei tarvitse miettiå kaivoksen toiminnasta sen suurempia, Orocolle riittää että saavat malmivarat määriteltyä luotettavasti ja sen jälkeen myyvät kaivoksen majorille, tämä on myös Orocoon sijoittaville hyvä juttu koska case on ns. straight forward. Kustannuksia tulee arviolta 30-50m usd siihen asti kunnes kaivos on myyntivalmis (oma arvio), haarukka aika iso sen takia että malmiesiintymien kokoa ei tiedetä eli rajat ei ole tullut vastaan, mitä isompi alue niin sitä enemmän pitää porata jotta saa luotettavat arviot malmin määrästä. Itse lasken kaiken 250m osakkeen määrällä (nykyään 208m muistaakseni optioineen) tästä syystä eli uskon että vielä tulee PP jolla haetaan loput rahat.

Aika mielenkiintoinen juttu (ei liity artikkeliin) on tieto Grasbergin kulta/kupari kaivos joka on mallia jättimäinen, maailman suurin kultakaivos ja toiseksi suurin kuparikaivos mutta sielläkin on jo open pit toimintamalli tullut päätökseen ja pitää siirtyä underground kaivantaan joka on selvästi kalliimpaa toiminnaltaan.

4 tykkäystä
191

Grasberg on siirtynyt maan alle 2019 alkaen, eli tässä pitää myös huomata että prosessi on pitkä eikä todellakaan mikään ilmainen.

1 tykkäys
192

Ai se olikin jo pari vuotta sitten tapahtunut, mennyt itseltä ohi.

Noh, Orocolta pitäisi tulla nyt uutta tietoa parin viikon sisään 3DIP tuloksista, näitä on tullut odotettua kuin joulua, samaten porausluvat pitäisi olla tuloillaan piakkoin.

3 tykkäystä
193

Vielä tarkennus, että prosessi aloitettiin jo 2019 ja toiminta ei vieläkään ole täydessä kapasiteetissa.
Tässä pitää kuitenkin muistaa kuinka iso Grasberg on - ja kuinka tuottava.

" Ore extraction from the GBC underground mine averaged 10,600 tonnes per day (tpd) during the third quarter of 2019, which is expected to be ramped up to 16,000tpd in 2020.

Ore production from the mine is further expected to be increased to 130,000tpd in 2023 with the development of a total of five production blocks covering 335,000m2.

The Grasberg Block Cave is expected to produce a total of 17 billion pounds of copper and 14Moz of gold during its mine life until 2041."

Pahoittelut aiheesta poikkeamisesta, mutta kaivoksissa tapahtuu kaikkea mielenkiintoista näin yleisestikin.

3 tykkäystä
194

Tuore haastis

8 tykkäystä