Jätän vain nämä tähän…
3 tykkäystä
Mariusz puhelee Orocosta uudella videolla. Laitan koosteen myöhemmin jahka ehdin kuunnella.
Edit. Komento takaisin. Ei tossa puhuta Orocosta eikä kyseisten kaverien mielipiteistä. Kumpikaan ei ilmeisesti kuullut koko lafkasta ja videon tarkoitus on kertoa sijoittajille että älkää kyselkö lafkasta sijoitusmaailman guruilta vain koska ne on guruja vaan kysykää mielipiteitä sijoittajilta jotka ovat käyttäneet lukemattomia tunteja kyseisen lafkan tutkimiseen.
Tulee mieleen Mad Moneyn Jim Cramer joka kommentoi jokaista lafkaa vaikka huomaa ettei se edes tiedä lafkasta mitään.
5 tykkäystä
Mariusz kertoilee videolla “Oroco and Santo Tomas: What’s next” kommenteista mitä saanut keissiin liittyen kohdassa 11:30-20:30. Tämä liittyen linkittämääsi videoon. Paljon saanut kuulla paskaa ja mennyt silti tuulimyllyjä vastaan.
1 tykkäys
Oisko jollain aikaa selittää maallikolle tämä tosta muutaman viestin päässä olevasta linkistä. Eli miksi tai mitä tarkoittaa että toi helikopteri magneetti tutkimusalue on noin paljon isompi? Saattaako esim toi brasiles venähtää tosta ip survey alueelta lisää koilliseen. Vai oonko mä nyt edes käsittänyt oikein että toi heli mag tutkii myös mahdollisen esiintymän jatkumista ton punaisen alueen ulkopuolelle.
3 tykkäystä
Tummennettu alue on Orocon omistamaa aluetta. Tuo magneettimittaus on vissiin sen verran nopea tehdä että kannattaa sitten tehdä koko alueelle samalla kun kerran tehdään. Keltaisella on merkattu ne alueet missä tiedetään varmaksi malmia olevan historiallisien mittauksien perusteella.
Maita on ostettu noin isolta alueelta juuri siksi, että malmia saattaa olla myös muualla eli joo, varmaankin halutaan kartoittaa nyt että missä sitä malmia on tuon heli magin perusteella jotta tiedetään pitääkö 3DIP-mittauksia jatkaa vielä muuallla.
Nostan vielä tämän
Tuon neljän voimakkaamman pisteen perusteella saattaisi olla, että jossain on vielä ns. neljäs malmivaranto nykyisien kolmen (brasiles, north, south) alueen lisäksi.
Tuosta meksikon viranomaisen tutkimuksesta ei ole vissiin mitään virallisia papereita eli koko homma on ns. kuulopuhetta joka elänyt kaivoksen omistajalta seuraavalle vuosikymmenten mittaan.
4 tykkäystä
Asiaan varmaan vaikuttaa myös se, että 3DIP-mittaukset näyttävät suht hyvien mineraalipitoisuuksien (ei kuitenkaan malmiksi kelpaavaa, mutta esim 0,1% kuparipitoisuutta indikoivien) jatkuvan vähän joka suuntaan niin todennäköisyys sille, että jostain löydetään korkeampipitoista malmiksi kelpaavaa (>0,3%) tavaraa lienee suht suuri. Helpompi kartoittaa magneettisuusmittauksilla pitääkö tämä paikkaansa ja laajentaa sitten tarvittaessa 3DIP:t sen mukaan.
2 tykkäystä
Olen ketjua lukenut mielenkiinnolla mutta en nähnyt tähän suoraan vastausta. Santo Tomasin kuparikaivosvaltaus on ilmeisesti vanha ja ollut usean omistajan hallussa vuosien varrella. Minkä takia sitä ei ole vielä täysimääräisesti hyödynnetty vaan se on siirtynyt omistajalta toiselle? Miksi Oroco nyt onnistuisi tässä prosessissa kun se on muilta jäänyt kesken?
EDIT: Kiitos @lee2sos ja @mew vastauksesta.
5 tykkäystä
Kiitoksia paljon🤝.
Offtopicin ja liputuksen uhallakin pakko sanoa että tulee kyllä aika pikkuskidi fiilikset tästä. Täähän on kun skidinä kun tuli luettua jotain Aarresaarta. Melkein tekis mieli alkaa itsekkin juniormaineriksi.
Vielä yksi rookie kysymys ja sitten lopetan ketjun floodamisen. Eli olen käsittänyt että eri mineraaleja esiintyy samoissa esiintymissä. Tai ainakin lienee hyvin todennäköistä että esim hopeakaivoksesta löytyy myös kultaa? Onko siis koskaan tapahtunut sellaista että kuparilouhoksesta löytyisikin kultaa sen verran että sillä olisi mitään rahallista merkitystä?
1 tykkäys
Veikkaisin, että pitoisuudet ovat olleet liian pieniä ja houkuttelevampia kohteita on ollut saatavilla. Kuparin hinta ennen vuotta 2000 oli pääsääntöisesti/keskimäärin kuitenkin alle yhden dollarin. Kuparista ja junior-hankkeista on varmaan ollut muutenkin paljon ylitarjontaaa 1980-luvun lopun raaka-ainebuumin jälkeen. Vasta nyt nuo lähes sukupolvi sitten löydetyt ja perustetut kaivokset ehtyvät ja ruvetaan tarvitsemaan uusia. Oroconkin historia ulottuu tuonne 1980-luvun raaka-ainebuumiin.
2000-luvulla projekti on varmaan pitkälti maannut omistajariitojen yms. vuoksi (jotka nyt ratkaistu oikeudessa Santo Tomasin Orocolle myyneiden tahojen hyväksi eli Oroco on todettu lailliseksi omistajaksi). Kaikki omistajat eivät varmaan myöskään ole olleet yhtä kompetentteja kehittämään hanketta kuin nyt Oroco tai alue on ollut tarkoituksena vain flipata hieman kovempaan hintaan jollekin halukkalle ostajalle eikä varsinaisesti kehittää sitä. Siihen, että homma on päätynyt oikeisiin käsiin on mennyt aika kauan kun jokainen toimija yrittää aina muutaman vuoden. Vuosien kuluessa myös regulaatio on muuttunut minkä takia nuo vanhat tutkimukset ovat vanhentuneet kun eivät täytä enää nykyaikaisia standardeja. Monen asian pitää osua kohdalleen, että projekti lähtee liikkelle.
Joo kultaa, hopeaa ym. metalleja löytyy yleensä. Niistä saadaan usein n. 10-20% ekstratuloa pelkän kuparin päälle. Usein käytetään Copper equivalent (CuEq-%) nimistä lukua, eli plussataan kuparipitoisuuteen kaavalla muiden arvokkaiden metallien arvo jotta saadaan yksi simppeli luku ulos.
Esim tässä:
7 tykkäystä
Bullero-tulkinta:
3DIP:ssä on ilmennyt että alueet jatkuu selvästi nykyisten zonejen ulkopuolelle ja nyt halutaan vähän osviittaa että mihin asti ja kerta tuota tehdään niin samalla on hyvä kartoittaa koko omistusta alue ja vähän enemmänkin
4 tykkäystä
@lee2sos vastasi hyvin kuparin kysynnän osalta, lisäksi historiatietoa (uutisia sekä analyysejä) löytyy muun muassa artikkelista Ancient History of Santo Tomas, Before Oroco Resource $OCO, by @Newton
Artikkelissa käsitellään 25v sitten (1992-10-06, “Exall acquires major copper assets in Mexico”) alkanutta edellisen junior mining company (Exall Resources) omistajuuden aikajanaa, jonka analyysi huipentuu kappaleeseen:
Exall did careful work on Santo Tomas under leadership of CEO Steve Roman, son of a Mining Hall of Famer, but the wind went out of their sails with weakness in copper markets following the 1995 Sumitomo scandal and then the Bre-X scandal in 1997. They did a good job, but the project was lost to public markets after ownership shifted to a private company around 2001.
//OFFTOPIC (epäsuorasti liittyy)
Exall Resources Ltd myöhemmistä vaiheista puolestaan kertoo artikkeli yrityksen toimarista (Steve Roman), vaikkei suoraan liity topiciin Stephen Roman digging up his own success | The Star
And his original exploration firm Exall Resources Ltd. suffered through an industry downturn so deep during the dot-com craze 10 years ago that he was forced to sell off his furniture and artwork to keep it afloat as metals prices tanked.
7 tykkäystä
Insider trade:
Hallituksen jäsen Roope Yrjö Friesen osti eilen +25’000 osaketta (aiempaan 400’000 omistukseensa)
https://ceo.ca/api/sedi?insider=&symbol=OCO&date=&transaction=&amount=&undefined[company_symbol]=OCO
22 tykkäystä
Taas tullut tämmöinen:
5 tykkäystä
Moikka,
Uutisvirta soljuu niin kovalla tahdilla, että raaka-ainekatsaus odottaa vielä julkaisuaan. Laitan tähän kuitenkin huomioita raaka-aineista yleisellä tasolla makrotalouden näkökulmasta, vaikka hintoja on käsitelty täällä foorumilla varsin hyvin.
Raaka-aineiden hintasykli on tosiaan saanut hyvin myötätuulta osakseen. Bloombergin raaka-ainehintoja kuvaava indeksi on noussut lähes 50 % koronakriisin pohjilta, öljyn hintaa ovat siivittäneet marraskuun jälkeen uutiset koronarokotteesta ja kuparin kaltaisten perusmetallien hintojen elpyminen tapahtui jo huhti-lokakuussa Kiinan kysynnän vahvistuttua.
Kuvio: Bloombergin raaka-aineindeksi (valkoinen viiva) ja kuparin hinta (sininen viiva)
Markkinoiden likviditeettijuhlat ovat hyödyttäneet myös hyödykemarkkinaa, ja odotukset patoutuneesta kysynnästä reaalitaloudessa voivat aiheuttaa hintapiikkejä tarjonnan vastatessa muutoksiin hitaasti, sillä koronapandemia lisäsi tuotantohäiriöitä osalla yhtiöitä.
Pitkien korkojen nousu on kuitenkin saanut ottamaan pientä takapakkia myös hyödykemarkkinalla viime päivinä ja katseet ovatkin pitkälti Federal Reservessä, jossa pyritään kaikin tavoin välttämään takavuosien ”taper tantrum” eli pitkien korkojen nousu vuonna 2013, joka sai alkunsa Fedin signaloitua velkakirjaostojen lopettamisesta.
Yksi raaka-ainehintoihin heijastuva tekijä on dollari-indeksi. Dollari on viime aikoina heikentynyt muita päävaluuttoja vastaan, mikä tyypillisesti antaa tukea raaka-ainehinnoille.
Bloombergin raaka-aineindeksi ja dollari-indeksi
Isommassa kuvassa voidaan kysyä, olemmeko raaka-aineiden supersyklin alussa. Esimerkiksi Kiinan kaupungistuminen 2000-luvulla on oiva esimerkki supersyklistä. Syklin merkkeinä tuolloin oli (lähteenä tässä TS Lombard) 1) niukka tarjonta sekä öljyssä (OPEC päätoimijana markkinalla) ja kuparissa (varastojen tyhjeneminen), 2) pitkäaikainen dollarin heikentyminen (+ juanin vahvistuminen 2005-2008) ja 3) raaka-ainehintojen nousu osakeindeksejä nopeammin.
Metalleissa näkymä on lupaava, jos maailmantalouden kysyntäfundamentit pysyvät suotuisina: talouden elpyminen jatkuu odotetusti, Fed elvyttää rajoittaen korkojen ja dollarin nousua ja likviditeettiä riittää markkinalla. Hiilineutraalisuus on varteenotettava seuraava supersyklin lähde raaka-ainemarkkinalla, mutta vielä on vaikea arvioida, millä kulmakertoimella se hintoihin vaikuttaa.
Tämä olikin nyt varsinaista ajatuksenvirtaa. toivottavasti se antoi hieman tukea näkemyksillenne näin ekonomistin näkökulmasta 
41 tykkäystä
Tuossa viimeisimmässä videossa mainitaan, että 1994 porauksissa ilmeni kuparia, hopeaa, kultaa ja molybdeniumia.
In fact, only 20 percent of the core that was assayed showed the gold and silver contribute between 10 and 15 percent of the of the value of contained copper. The south zone has higher grades of Molybdenum.
Ilmeisesti positiivista, mutta en osaa arvioida miten vaikuttaa maapläntin arvoon. En oikein saanut seuraavasta laskutoimituksesta kiinni, mutta reaktio oli positiivinen:
Fincance Director Adam Smith: The 0.3 grade shell was in the range of .44 % copper and take the 20 % of the core that was assayed as a representative, then you get up to .5 plus percent.
Kysyjä: That’s a huge lift, 60 percent lift that’s fantastic!
3 tykkäystä
Kiitos Marianne! Mukava katsaus totisesti!
7 tykkäystä
Tässä varmaan on kyse siitä, että tuon >0,3% grade shellin kuparipitoisuus oli korkeampi kuin 0,3% eli 0,44%
Tähän 10-15% ekstraa kullasta ja hopeasta tarkoittaa, että CuEq-% olisi n. 0,5%
0,5% on n. 60% korkeampi kuin 0,3%. Tästä varmaan tulee tuo kysyjän “60% ekstraa”
Nämä luvut on aikalailla kommunikoitu firman puolesta aikaisemmin ja ovat lähellä tyypillisiä lukuja muista kaivoksista. Ei siis mitään uutta tai yllättävää vaikkakin tärkeä yksityiskohta.
10-15% rojaltteja on aika konservatiivinen arvio jos se tulee täyteen jo pelkästä hopeasta ja kullasta. Molybdeeni näyttelee usein merkittävää osaa rojalteista. Se voisi nostaa Santo Tomasin CuEq-% pitoisuuksia parhaimmillaan toiset 10% >0,55% CuEq-% tasoille, mutta parempi olla konservatiivinen ihan jo siksi että näistä olevaa mittausdataa on niin paljon vähemmän mitä kuparista.
Huom. Esim tuossa paljon linkatussa ja puhutussa Caesar Reportin NPV-laskelmassa CuEq-% on laitettu grade shellille 0,5% eli ne miljardivaluaatiot projektille ottaa jo huomioon kullan ja hopean rojaltit.
5 tykkäystä
Insiderit taas ostoksilla
19 tykkäystä
Kiitos keisari! Hyvää kaivelua. Sulla taitaa ollakin jo intressi suuri!
5 tykkäystä
Muutama kuukausi niin saavat kuvauksista tulokset .
16 tykkäystä