Todella ”jos” faktaa, jotain ihan konkreettisia summia heittää?
0-5000 € / latauspiste
1 tykkäys
Tarkkuutta, puhuin aikaisemmin asemayksiköstä, niitä voi olla asemalla useampia. Yhden auton tankkaus kestää noin 5min, tällä hetkellä rajoitteet vety-yksikön tuotossa ja nämä nousevat koko ajan kovaa tahtia.
Rekkarallista en tiedä, yksi säiliöauto pystyy nykyään parhaimmillaan tuomaan sen 1200-1300kg vetyä kerralla, siitä kun jakaa 5:llä niin saadaan sellainen 200-250 autoa päivässä tankattua täyteen.
2 tykkäystä
Voihan niitä latauspisteitäkin olla useampia? Skaalautuu vähintään yhtä helposti kuin “vetyasemayksiköt”. Latausasemienkin tehot nousevan jatkuvasti. En vaan ymmärrä miksi se energia pitää väkisin muuttaa ensin kalliisti vedyksi ja takaisin sähköksi? Sähkön siirtäminenkin on niin paljon yksinkertaisempaa kuin vedyn.
2 tykkäystä
Pääpiirteittäin pointti ja teoria lienee, että tulevaisuudessa energia ei olisi enää niukkuushyödyke, vaan vihreää vetyä kyetään tuottamaan todella kilpailukykyisesti. Nyt energian hintaan vaikuttavat mm. globaalisti öljyn vähentynyt tuotanto, mutta kasvava kulutus sekä negatiivinen suhtautuminen ydinvoimaan joka on onneksi hieman kääntymässä.
Jos meillä on tulevaisuudessa ylijäämää energiantuotannossa, niin tottahan se kannattaa esimerkiksi muuntaa eri energian muotoihin joita mm. teollisuus ja liikenne voivat hyödyntää siellä missä sähköllä liikuttaminen ei ole paras vaihtoehto (latausajat, kuormat, etäisyydet jne). Paino sanalla JOS. Tähän kuitenkin pyritään vuosikymmenten aikajänteellä.
7 tykkäystä
Muutama nosto NEL:n CMD:n kalvoilta aiheeseen liittyen.
Loppuun voinee todeta, että molemmilla on tarpeensa ja aika näyttää mihin ratkaisuun markkinat päätyy ja mikä on lopullinen markkinaosuus. Epäilen vahvasti, että infrankaan osalta olisi vain yksi voittaja joka kelpaa kaikille. Pitää nyt vielä tämäkin todeta ennen kuin menee (taas) juupas/eipäs väittelyksi tämän aiheen osalta tässä ketjussa.
18 tykkäystä
Latausasemien lisääminen tarkoittaa yhä paksumpien kaapelien kaivamista, ei ihan yksinkertaista touhua. Vetyasemayksiköt skaalautuu paljon paremmin.
Tuosta sähkön muuttamisesta vedyksi ja sen järkevyydestä on keskusteltu varovaisesti noin tuhannen viestin verran, en lähde toistamaan taas kerran.
Todettakoon nyt vain että meillä on joskus (onko se 5, 10 tai 15v päästä, en tiedä) tilanne että vihreää sähköä on niin paljon ettei tuolla muuntohäviöllä ole enään merkitystä.
2 tykkäystä
Hyvin näyttävät latausasemat tälläkin hetkellä lisääntyvän. Ja se vihreä sähkö kannattaa ladata suoraan autoihin ja käyttää vetynä teollisuudessa missä se on järkevää.
2 tykkäystä
Ehkä tähän on tosiaan hyvä lopettaa. Suosittelen että luet tätä ketjua niin saattaa tulla jotain uusia ajatuksia.
9 tykkäystä
Joo lopetetaan vaan. Olen kyllä ketjun lukenut. Sinullekin voisi tehdä hyvää tutustua sähköautoilun nykypäivään ja autojen kehitykseen, niin saattaisit saada joitain uusia ajatuksia, mitä välttämättä ei saa lukemalla näitä vetyhypeketjuja.
1 tykkäys
Kiitos neuvosta, olen kaikella todennäköisyydellä tutustunut sähköautoilun nykypäivään paremmin kuin sinä, erona meillä on se että sinä katsot nykyhetkeä, minä katson tulevaisuutta.
Hyviä sijoituksia!
14 tykkäystä
Oho. Onpas kovat oletukset. Kyllä minä katson tulevaisuuteen.
Hyviä sijoituksia.
1 tykkäys
Osuikin sitten tottakai Suomeen JM:n päätös lopettaa alkutuotanto….
3 tykkäystä
Keskiarvojen kanssa joutuu tässä harhaan.
Jotkut ajaa päivittäin ja muutenkin vähän, jotkut paljon.
Itsellä voi olla muutamana päivänä auton käyttö vähäistä tai ei ollenkaan, mutta peräkkäisinä päivinä voi tulla usein satojen kilometrien päiväajoja. Eli ei todellakaan lataus voisi olla keskiarvon mukaan mitoitettua, vaan oman maksimin.
1 tykkäys
Ei muuten riitä, kun sähköautoja tulee suhteellisesti enemmän, johonkin 10% voi pärjätä.
Sähkökiukaat kyllä, mutta koska keskiarvo käyttö lienee 1 h per 1 vko, niin ei vastaa sähköauton latauksen tarpeisiin. Kiukaista ei ole kuin osa yhtä aikaa päällä, autojen lataus olisi todennäköisesti arkisin aina päällä illalla ja yöllä, siksi mitään ei ole mitoitettu 100% jatkuvalle ja yhtäaikaiselle kuormalle aiemmin.
Omassa taloyhtiössä tuo tarkoittaa että asunnoissa on 3x25A sulakkeet, mutta taloyhtiön pääsulakkeista asuntokohtaisesti jyvittäen jääkin vain 3x8A (sisältää autojen lämmitykset), vastaava on tehty myös alueen sähkönjakelussa, sitäkään ei ole mitoitettu 100% talojen pääsulakkeiden mukaan.
Pysäköintialueiden kaapelointi on melko pienellä kaapelilla, eikä ole putkitettu, menee osin asfaltin alla. Pakkaskeleillä lämmityssyöttöjen kapasiteetista on 100% käytössä aamuisin, muuhun aikaan olisi jotain latauskapasiteettia käytettävissä.
Eräässä uudessakin taloyhtiössä on otettu erillinen uusi sähköliittymä, mikä on mitoitettu kaikkien 11kW latauspaikoille, mutta liittymäkokoa ja sulakekokoa (ja maksua) kasvatetaan tarpeen mukaan lataajien määrän mukaan.
4 tykkäystä
Kyse käsittääkseni siitä, että JM totesi heidän eLNO katodimateriaalin taloudellisesti kilpailukyvyttömäksi. Tämä on näitä yritystoiminnan riskejä. Mutta kyllä Vaasaan saadaan jokin toinen alan toimija ilman muuta. Tuo alue on erittäin houkutteleva, koska siellä on Wärtsilä ja ABB vieressä asiakkaina.
3 tykkäystä
“Keisari perkele, ymmärrä jo nyt jumalauta!”, sanoi jo Hippotalamus antiikin aikoina.
Aluksi ajattelin että en puutu tähän enempää, mutta sitten totesin että paskat. Tämä on sijoitusfoorumi ja sijoittaminen on tulevaisuuteen katsomista.
Kyllähän tuo vedyn nopea tankkaus on valtava etu vetyautoille. Sen lisäksi vedyn tuottaminen, varastointi ja kuljetus on mahdollista tehdä kustannustehokkaasti. Uusien jakeluasemien potentiaali on valtava:
"Element 2 has unveiled a new plan to open its first Scottish hydrogen refuelling station through an investment of £2m ($2.77m).
The company are seeking a two-acre site in Bridge of Don in Aberdeen which will support four to six pumps which would be capable of dispensing up to three tonnes of hydrogen fuel per day."
Element 2 to build a £2m Scottish hydrogen refuelling station (h2-view.com)
Aiemmin linkkaamani Hypen asema on samaa kokoluokkaa ja se palvelee kaikkia rekoista henkilöautoihin ja veneisiin. Niitä tulee 20 Pariisiin. Eli kyllä yhden aseman voi jonnekkin Mäntsälän ihmisvilinään asentaa.
Akkuautojen kotilataus on ± asia, riippuen voitko kotona ladata vai et. Huonoa on se, että sinulla pitäisi olla kotilataus käytössäsi jos meinaat auton ominaisuuksista hyötyä täysimääräisesti. Maksullisilla latureilla lataaminen on kallista.
Nyt päästään niihin oikeisiin ongelmiin, eli akkujen hinnannousuihin ja materiaalien vähyyteen. Olen aiemmin linkannut tänne useamman artikkelin jossa kerrotaan akkumateriaalien hintojen noususta. Sillä on jo nyt suoranaisia vaikutuksia autojen hintoihin, sillä Kiinalaiset akkuvalmistajat nostavat hintojaan jo nyt. Korotukset ovat luokkaa 20%. Ongelma on iso, sillä tälläkin hetkellä akkuautojen hintataso on liian korkea ja ympäri maailmaa markkinoita elätellään valtion tuilla.
Akkumateriaalien riittämättömyys on jo ensi vuonna käsillä. Sekin selviää aiemmin linkkamastani artikkelista. Liimatukat kyllä tekee höpö höpö -kasvuennusteitaan, mutta ne ei perustu mihinkään konkretiaan. Markkinat eivät voi kasvaa tuotantoa nopeammin…
Kolmas monesti unholaan jäävä asia on vetyautojen nopea kehitys. Ne on motarilla ohituskaistalla tällä hetkellä, mutta sitä ei monissakaan piireissä tunnusteta. Vuonna 2023 Toyota tuo markkinoille h2-polttomoottorisen Corollan jolla on zero emission leima ja arvioituna 25 tonnin hintaluokka. Esimerkiksi saman segmentin Volkkari id3:n hinnat alkaen on noin 40t€. Tämän on jäätävä hintaero ja aiheuttaa kyllä ongelmia halvemmille beveille. Muutenkin Corollan merkitys automarkkinoilla on valtava.
Polttokennoautot tekee saman jipon kalliimmissa autoissa. Tällä hetkellä Mirai tarjoaa halvimman Teslan hinnalla sellaiset käyttöominaisuudet joihin ei pysty edes kalleimmat akkuautot. Eikä siinä ole harrastettu mitään cost cuttingia, vaan se on Lexuksen alustalle tehty premium tuote. Tällä hetkellä tuotanto on vielä rajoittunutta, joten tilastollisesti se ei näytä seksikkäältä mutta pinnan alla kuohuu. Vuonna 2023 Hyundai julkaisee uuden Nexon ja väitän että siitä tulee ensimmäinen mainstream polttokennoauto. (Nexo tarjoaa 5 hengen SUV-korin tilat, noin 800km rangen ja nykyistä mallia yli 10t€ pienemmän hintalapun.) Samana vuonna polttokennojen tuotantokapasiteetti nousee satoihin tuhansiin ja maailman vedynjakeluverkostot on nykyistä huomattavasti laajemmat. Julistan täten juhlallisesti, että vuosi 2023 on se vuosi, jolloin valtaväestökin herää vetyyn henkilöliikenteessä.
BEV-valmistajat on valtavassa kuplassa. Se päättyy kyyneliin. Itse olen kokenut kerran tuollaisen crässin, eikä siitä kerkeä poistumaan kyydistä. Minun tapauksessa yhtiöllä oli sentään hyvät perusteet, joten lasku pysähtyi ja kurssi pikkuhiljaa toipuu. Nämä BEV-valmistajat eivät pysty vastaavaa selkänojaa tarjoamaan koska tuhat autoa ja 100 jaardia käppiä…
Tulipa pitkä ja varmasti turha postaus. Mutta olen @Seinakadun_Keisari kanssa samoilla linjoilla.
21 tykkäystä
Uskon että henkilöautoissa akut valtaavat alan nopeasti, se mikä unohtuu monelta BEV intoilijalta on että vetyinfra tulee autoista riippumatta, energian varastointiin, raskaaseen liikenteeseen ja muihin.
Eli se iso kysymys on että jos meillä on puhdasta vetyä kaikkialla muualla niin millä todennäköisyydellä henkilöautoilu jää kokonaan pois tästä vetyekosysteemistä?
Minä en osaa tähän vastata mutta en myöskään usko että em. todennäköisyys on 100%.
13 tykkäystä
En minäkään usko että mikään voimalinja ottaa 100% markkinoista. Esimerkiksi tietyt ajoprofiilit sopivat BEVeille paremmin kuin muille. Mutten toisaalta usko siihenkään, että tavallinen autonostaja-Paavo maksaa autosta enempää kuin on tarvis. Eli uskon että kokonaisuutena halvin voimalinja tulee olemaan vahvoilla.
8 tykkäystä
Olen yrittänyt järkeillä sähköauton käytännöllisyyttä omista lähtökohdista ja tavoista auton käytön suhteen.
Liikumme paljon mökillä ja Lapissa. Saatamme ajaa pitkiä matkoja pysähtymättä, noin 600-800 saattaa mennä pelkällä vessatauolla ja jaloittelulla. Sähköautolla tilanne muuttuisi tältä osin täysin.
Jos ajatellaan, että autoista vaikkapa 30% olisi sähköisiä, tarkottaisi se niin massiivisia muutoksia huoltoasemien yms. latausinfraan. Ollaanko sellaisia muutoksia valmis tekemään ja kuinka paljon lataus tulee maksamaan?
Pääsetkö aina lataamaan autosi, vai onko latauspisteet varattuna? kuinka kauan sinulla on aikaa ladata sitä, jos sinulla on vaikkapa aikataulu, johon täytyy keretä?
Tällä hetkellä ja näillä tiedoilla sähköauto tuntuu minusta perheellemme mahdottomuudelta.
Edit. Sitten taas perheen kakkosautoksi sähköauto voisi olla ihan ok juttu.
9 tykkäystä