Osakesijoittaminen

Energia-alan teknologinen kehitys ja sijoitusmahdollisuudet

Ihan hyvää pohdintaa mielestäni. Sininen vety voi mahdollisesti olla pakollinen paha infran ylösajossa sekä sinä väliaikana, jolloin vihreän vedyn kapasiteetti paranee. Eiköhän kaikille ole selvää sinisen vedyn aiheuttamat päästöt ja tämän käyttö ei varmaankaan kellään ole se lopullinen ratkaisu.

Pidempää aikaväliä kun katsoo, niin vihreän vedyn tuotanto on olennainen osa ratkaisua ilmastonmuutoksen kitkemiseks/pysäyttämiseksi.

Mikäli/kun näin käy, on useat alueet jo tuota ennen sellaisessa tilanteessa, että heikkoina sähkön kulutushetkinä kannattaa suunnata sähköntuotanto vedyntuotantoon.

2 tykkäystä

Tuollaiseen tuli törmättyä. Onhan siinä kerrakseen korvattavaa

Kun auringon/tuulen ajoittaisen ylijäämäenergian tehokas varastointi on hoidossa niin sen jälkeen hintaerot alkavat varmasti tasoittumaan. LNG, öljy ym. siirtyvät tehokkaasti sinne missä on tarvetta, mutta puhtaalle sähkölle ei ole globaalia kantaverkkoa olemassa

6 tykkäystä

Noin 1800 tonnia jos siis vapaana, ei paineistettuna

1 tykkäys

Maa-alueet tuskin ihan heti ovat loppumassa. Tuulivoimaloissakin koot ja tehokkuus ovat kasvaneet huomattavasti viime vuosien aikana. Tällä hetkellä ollaan polkaisemassa käyntiin suuremmassa mittakaavassa myös vanhojen tuulipuistojen modernisointeja. Vanhoille omistajille näiden projektien pitäisi olla erityisen tuottoisia, joten uutta kapasiteettia tulee reilusti myös tätä kautta

2 tykkäystä

Toki näin. Mitenkäs sitten ne elektrolyyserit, ja niihin investoimisen kannattavuus? Tuleeko tapahtumaan niin, että osa aurinko- ja tuulipuistoista paahtavat kaiken tuottamansa sähkön vedyksi, jotta elektrolyserit toimivat maksimaalisella käyttöasteella? (Toim. huom. Ydinvoimalan kyljessähän elektrolyyserit laulaisivat 100% käyttöasteella.)

Tämän lisäksi sitten osaan muista uusiutuvista asennetaan elektrolyysiä kylkeen “varmuuden vuoksi”, ja ne ovat toiminnassa vain silloin kun sähkön tarjonta ylittää kysynnän. Tästähän Vesa Ahoniemikin puhui podissa, ei tule kovin kannattavaksi pitää lyysereitä vaan silloin tällöin -käyttöä varten omistuksessa, ellei siitä vedystä saada oikeasti hyvää hintaa.

Toistaiseksi, kun katsoo näiden elektrolyysereiden, akkujen, tuulivoimaloiden, jne jne tilauskantoja maailmalla, niin ei tällä menolla kyllä tulla pääsemaan ollenkaan niihin ilmastotavoitteisiin, mitä on asetettu. Näitä hienoja skenaarioita voidaan maalailla vaikka kuinka paljon, mutta jos ei löydy investointi-intoa niin ei tästä valmista tule ennen kuin on liian myöhäistä.

3 tykkäystä

Aika halpaa lyysiä kehitetty ja myyty

1 tykkäys

https://ir.q4europe.com/Tools/newsArticleHTML.aspx?solutionID=3512&customerKey=itmpower&storyID=15217136&language=en

ITM Power plc (AIM: ITM), the energy storage and clean fuel company, is pleased to announce its intention to carry out a non-pre-emptive placing (the “Placing”) of ordinary shares of £0.05 each (“Shares”) in the capital of the Company (the “Placing Shares”). The Company intends to raise total proceeds of approximately £250 million (before expenses) through the Placing and the Subscription (as defined below).

2 tykkäystä

Tuossa yksi ajatus siitä miten koko energia sektori saataisiin net zero 2050 mennessä.

image

Hivenen toisella tavalla kuvattuna sektoreittain:

Ja tosiaankin vedyn todellinen tuleminen ajoittuisi tuossa NZE skenaariossa vasta 2030 luvun jälkeen ja siihen asti vety olisi sinistä.

Tuo IEA raportti (IEA NetZeroBy2050) ja muut vastaavat ovat hyvin mielenkiintoisia ja monet tässäkin esiityneistä kysymyksistä on kyllä noissa ihan perusteellisesti pohdittu ja mallinnettu mukaan lukien kustannukset.

Myös jenkkien Energy Information Agency (EIA.gov) on hyvä lähde jos haluaa hahmotella näihin kysymyksiin liittyviä haasteita ja tietoa (esim. kustannuksista tänään ja miten ne mahdollisesti kehittyvät ajan funktiona).

Tuossa IEA raportissa viesti olikin vahvasti että tuon NZE toteuttaminen vaatii ennen kaikkea poliittisia päätöksiä.

Itse en osaa mieltää investointi intoa isoimpana ongelmana, jos säännöt on vain kohdallaan - rahoituslaitokset ovat hyvin kiinnostuneita portfolioidensa vaikutuksista jo nyt kasvavassa määrin (puhtaasti liiketaloudellisin perustein - hyvä muistaa myös vaihtoehtoiskustannukset, jos ei reagoida mitenkään).

Poliittisen päätöksenteon suhteen näen paljon toivomisen varaa…

4 tykkäystä

Takapakkia kursseihin ehkä tiedossa?

1 tykkäys

Mä kerkesin kyllä ensin…

Saat kuitenkin vaihtarina tän:
(Bosch ja kiinalaiset Kiinassa ja Australiassa JV FC)

5 tykkäystä

Mitenköhän tuo uutinen peilautuu Boschin ja Powercellin yhteistyöhön? Jos se vielä on hengissä. Uutisesta sai käsityksen, että Bosch-Qinling kehittäisi itse fc tekniikkaa. Tietysti voihan bosch tehdä moneen suuntaan yhteistyötä.

2 tykkäystä

Niin kauan kun Bosch omistaa Powercell niin varmasti yhteistyö jatkuu. Riskinä tässä on se että powercell ei ole onnistunut luomaan tarpeeksi tehokasta polttokennoa kilpailijoihin nähden. Tästä oli aikaisemmin täällä ja HYZON ketjussa juttua.

Edit:
Laitetaan se linkki tänne

3 tykkäystä

Itse näen kehityksen niin, että käytännössä tarkoittaa huonoa sekä halvoille akkuautoille että isoakkuisille ajoneuvoille (esim. SUVit jne). Jälkimmäisille on polttokennoautot uhka ja ensin mainittujen ostajaryhmän ostovoima ei riitä kattamaan nousevat kustannukset. Akkupula ja hintojen nousu tulee todennäköisesti olemaan pitkäaikainen trendi.

1 tykkäys

Pari uutista Stellantiksen akkukuvioista, ensimmäinen tältä päivältä:

https://www.stellantis.com/en/news/press-releases/2021/october/stellantis-and-lg-energy-solution-to-form-joint-venture

https://www.stellantis.com/en/news/press-releases/2021/september/stellantis-and-totalenergies-welcome-mercedes-benz-as-new-partner-of-acc

1 tykkäys

Tämä se juttu juuri on, mitä esim GTKn Michaux on saarnannut jo pari vuotta: (akku)mineraalit tuskin tulevat riittämään edes maailman maantieliikenteen (rekat/logistiikka, henkilöautot, pienemmät kulkimet) sähköistämiseen. Ja nythän autojen lisäksi halutaan sähköistää myös junat, laivat, lentokoneet, ylipäänsä kaikki liikkuva. Tuon kaiken lisäksi halutaan rakentaa akkuvarastoja kiinteistöihin, sähköverkkoihin jne.
Kupariketjun (Oroco) lukijat tietävät useiden sinne linkattujen raporttien perusteella, mitä tämä tarkoittaa kuparin hinnalle. Sama koskee monia muita vihreän siirtymän mineraaleja, joita siis kuluu paljon muuallakin ketjussa kuin vain sähkön käytössä. Esim uusiutuvan energian tuotanto on varsinainen kuparisyöppö.

Tässä on yksi suuri syy, miksi vety tulee olemaan erittäin tärkeässä roolissa siirryttäessä fossiilittomaan tulevaisuuteen. Mitä enemmän vetyä voidaan käyttää energian varastointiin, sitä vähemmän tarvitaan mineraaleja sekä niihin liittyvää kaivostoimintaa. Eli yleisimmällä alkuaineella voidaan korvata harvinaisempia aineita.

Muita vetytalouden kulmakiviä ovat geopolitiikka sekä vedyn käyttö energiakaupan välineenä. Uusiutuva energia mahdollistaa lopultakin energiaomavaraisuuden (eikä ainoastaan valtioille, vaan myös monille kuluttajille). Monet korruptoituneet öljymaat saavat jäädä nuolemaan rasvaisia näppejään. Tosin aikaa se ottaa ennenkuin vety on käytännössä uusi öljy.

Suosittelen kyllä lämpimästi kaikkia, jotka eivät vielä ole sitä tehneet, perehtymään vetytalouteen ja sen luomiin mahdollisuuksiin. Parisenkymmentä maata on jo laatinut kansalliset vetystrategiat ja esim Japanilla, Saksalla, Australialla, Chilellä jopa Saudeillakin on jo miljardiluokan hankkeet käynnissä kansainvälisen vetykaupan aloittamiseksi.

Mineraalien osalta myös kierrätyksen merkitys korostuu entisestään. Tässä yksi mielenkiintoinen alan yritys:

13 tykkäystä
6 tykkäystä

Jep.

Tulevaisuudessa mennään taas yhdellä kappaleella moottoreita per auto…

1 tykkäys
6 tykkäystä

Renault ja Plug Power “Hyvia”, liekö ollut jo linkattu aiemmin… Renault esittelee uuden vetypakettiauton | Kauppalehti

1 tykkäys

New Ineos Grenadier FCEV to use Hyundai’s hydrogen technology | Autocar

Uusi tulokas maasturimarkkinoille tottelee nimeä Ineos Grenadier. Voimalinjoina toimii BMW:n 3.0 litraiset bensa - ja dieselmoottorit sekä vetyversiossa Hyundain polttokenno. H2 Grenadieriä aletaan testaamaan jo ensi vuonna.

Ineos on erittäin iso kemianteollisuuden yritys jolla on vahva vetytausta. Humalapäissään pubissa syntynyt idea on nyt ennakkotilattavissa ICE-voimalinjoilla ja tuo vetyversio tulee tosiaan myöhemmin. Idean isä oli piinkova brexitin puolesta puhuja, mutta autot tehdään kuitenkin EU:n puolella Ranskassa.

Eli kohtapuoliin on mahdollista omistaa englantilaisten suunnittelema ja ranskalaisten tekemä sähköauto :hot_face: Saatanpa kysäistä tarjousta sitten kun hetki on sopiva :scream:

Edit: Ei tästä pisnistä saa, mutta kertoo siitä että momenttia alkaa FCEV-vehkeet saamaan myös HA -puolella.

3 tykkäystä