Tuossa Enersensen käppyrää. Hinta oli suunnilleen 10,00 e ± 0,50 e rangessa ja siinä odoteltiin annin(kin) jälkeen tulevia uutisia yrityskaupasta tms. Hinta lähti luisumaan tuon mainitun blokkikaupan jälkeen (iso punainen volyymipiikki tuossa alalaidassa).
Samaa mieltä @xxxxx kanssa, että järjestely, jossa nykyiset isot omistajat lisäävät omistustaan ja toimiva johto kuittaa osakkeiden ostoon ottamansa lainan pois ns. hyvän sään aikana, on pelkästään hyvä asia ja hyvää riskinhallintaa. Nimittäin jos tulisi isompi markkinashokki ja lainan vakuutena olisi nuo johdon osakkeet → pahimmillaan pakkomyyntejä → kurssiliike alaspäin voimistuu.
Sen sijaan tässä toteutui juuri se, mistä Holopaiselle kirjelmöin:
Ymmärrän toki, ettei Enersense ollut tässä osapuolena - sijoittajan näkökulmasta yhtiön pääomistajan / toimivan johdon myynnit ovat kuitenkin aina kysymysmerkki, mikä erityisesti ohuen likviditeetin vallitessa aiheuttaa tavanomaista suuremman kurssireaktion.
Jos voi jatkoon esittää toiveen - siitä ei varmasti olisi haittaa, mikäli vapaaehtoisesti kommentoisitte näitä blokkikauppoja, vaikka pörssisäännöt eivät sitä edellyttäisikään. Avoimempi tiedotuslinja on suhteellisen ilmainen tapa saada positiivista sentimenttiä yhtiölle.
Edit: tavoitehinnan laskeminen n. kuukautta sen nostamisen jälkeen tuskin paransi sentimenttiä. Ymmärrän toki @Petri_Gostowski tulokulman, laajassa raportissa analysoitiin riskinäkymiä tarkemmin mm. yritysjärjestelyiden suhteen ja turvamarginaalia otettiin tuloksentekokyvyn suhteen. Joka tapauksessa näin iso pudotus tavoitehintaan oli melkoinen yllätys.
Osakekurssin laskua voidaan noin yleisellä tasolla yhtiön kuin yhtiön kohdalla perustella aina lukuisilla tekijöillä. Itse lähtisin mieluummin miettimään sitä, että onko liiketoiminnan näkymissä eli tulosodotuksissa tapahtunut jotain sellaista, miksi kurssin olisi syytä laskea (tai toisinaan nousta). Tämä sen takia, että osakekurssit korreloivat pitkässä juoksussa voimakkaasti tuloskehityksen mukana.
Meidän analyyseissä yleisesti tavoitehinnan ja sitä kautta myös suosituksen muutokset linkittyvät ennusteiden muutoksiin. Enersensen kohdalla löydät tähän liittyen lisätietoja laajan raportin sivulta 22 Sitten lisättäköön, että suositus on tavanomaisesti linkittynyt kurssin ja tavoitehinnan erotuksen muodostamaan osakkeen nousuvaraan, mitä suhteutetaan näkemykseen riskitasosta.
e. @Pamir_Albayrak ansiokasta pohdintaa tuon MBÅ-myyntien osalta Usein näkee, että sisäpiirin myyntien ja ostojen suhteen tehdään aika yksioikoisia johtopäätöksiä. Oman kokemukseni mukaan ne eivät ole usein niin suoraviivaisia ja niissä ei ole niin usein signaaliarvoa, kuin moni olettaa.
Kiitos laajasta raportista, tuli kammattua tarkkaan läpi! Oma näkemykseni ei yhtiön suhteen muuttunut, vaikka lyhyellä tähtäimellä näkymä on kieltämättä hieman utuisempi. Yhtiöllä on näihin ennusteisiin nähden paljonkin liikkumavaraa yllättää positiivisesti.
Harmillisen usein näkyy sijoitusmielessä otettavan liian kevein perustein näkemystä (suuntaan tai toiseen), mikä näkyy sitten fomona/paniikkimyynteinä. Moni yksityissijoittaja unohtaa syöttävänsä ammattilaisten lapaan suurimmassa osassa transaktioitaan (itsekin syyllistyn tähän jatkuvasti).
Sinänsä ihan perusteltua olla valppaana sisäpiirin tekemisistä, heillä kun on paras käsitys firman tilanteesta. Tuntuu kuitenkin olevan vallalla sellainen käsitys, ettei johto saisi koskaan myydä - eihän näin voi olla.
Joskus osakepalkkiot saattavat muodostaa pääosan ansainnasta (harvemmin täysin, mutta on näitäkin nähty). Joskus osakkeen ohutta likviditeettiä halutaan systemaattisesti parantaa, varsinkin jos optioita on isosti lunastamatta.
Silti väitän, että Enersensessä / MBÅ:ssa pohditaan tiedottamista jatkossa tarkemmin. Tuskin on ihan yhdentekevää heillekään, mitä kurssikäppyrälle kuuluu
Sitä tosiaan näkee ja se tarjoaa valistuneelle sijoittajalle mahdollisuuksia.
Olen samaa mieltä, että kyllä sisäpiirin tekemisiä kannattaa seurata ja niillä voi olla arvoa. Mutta on hyvä mielestäni huomioida, että sen tiedon arvo voi kääntyä negatiiviseksi, jos tekee vääriä päätelmiä uuden informaation pohjalta. On myös mielestäni tärkeä pystyä erottelemaan ne hetket, kun sisäpiirin liikkeistä ei pysty tekemään johtopäätöksiä. Silloin ei kannata pakon omalla kääntää niitä liikkeitä negatiiviseksi (tai positiiviseksi) signaaliksi. Ehkä paras esimerkki on vaikka näiden viime vuosien pörssin parhaiten tuottaneiden (Talenom, Admicom yms.) sisäpiirin myynnit. Jos niitä olisi ylitulkinnut ja myynyt ensimmäisistä sisäpiirin myynneistä olisi jäänyt suhteellisen isot tuotot saamatta. Tämä näin yleistasolla ja menee nyt offtopiciksi, kun ollaan Enersense-ketjussa, mutta halusin vaan avata esimerkkien kautta tuota pointtiani
Varmasti mietitään, mutta siitä olen samaa mieltä, että tässä ei olisi ollut perusteltua Enersensen tiedottaa asiasta, kun ei varsinaisesti liity yhtiön liiketoimintaan vaan koskee omistajia. Silloin viestinnän voisi periaatteessa halutessaan toteuttaa “kevyemmällä” tavalla, kuten esimerkiksi tällä foorumilla kommentoiden Mutta toki on myös muistettava, että osakeomistukset menee henkilökohtaiselle tasolle ja se on sitten henkilötasolla tehtävä päätökset, että kerrotaanko omista kaupoista.
Juu, yhtiö ei ollut tässä kaupassa osapuolena - sillä saati myyjilläkään ei tietysti ole mitään velvollisuutta kommentoida kauppaa. Väitän kuitenkin, että vapaaehtoisella taustoituksella (omistukset kun ovat julkisia ja kuunvaihteessa kaikki näkevät tilastot) saadaan firmallekin aika lailla ilmaiseksi hyvää ja positiivista näkyvyyttä. Esimerkiksi juuri tämän foorumin kautta
Johdon sitoutuminen yhtiöön suoran omistuksen kautta on itselleni merkittävä tekijä sijoituspäätöstä tehdessä. Yrittäjänä sitä ajattelee (ehkä romanttisesti) niin, että omistajana antaa yhtiölle(en) isomman työpanoksen, kuin mitä antaisi palkkajohtajana.
Esimerkkinä, LeadDeskissä toimaria lukuunottamatta muulla johdolla todella ohut siivu yhtiöstä ja VP Sales laittaa totuttuun tapaan optioilla lunastetut osakkeet laitaan saman tien. Tämä on itselläni estänyt painon kasvattamista salkussa, vaikka firmalla menee tällä hetkellä hyvin. Vaikeaa sanoa, miettiikö moni muukin samalla tavalla.
Kyykyn aikana Power-liiketoiminta-alueelta kotiutettiin voitto Fingridin Pyhänselkä-Raahe välillä toteutettavasta hankkeesta. En tiedä sen tarkemmin ovatko nämä hankkeet olleet historiallisesti hyvän katteen projekteja vai ei.
Kommentoin näin yleisluontoisesti, koska tarkemmat kommentit pitää sitten tasapuolisuuden vuoksi kommentoida kaikille samaan aikaan.
Minkä tahansa järjestelyn kauppahintaa ja kaupan arvostusta tarkasteltaessa on järkevää huomioida ns. yritysarvo eli markkina-arvo + nettovelat. Tästä löytyy esimerkki esim. viime kesän Empower-kaupan kommenteista
Jep. Sama kauppahinta kuin Empowerin kaupassa eli vain yksi euro, toki kokoluokka on täysin eri. Haetaanko tällä veröhyötyä kun taitaa olla hyödynnettäviä tappioita tulossa? Taitaa olla Enersensellä tarkoituksena ostaa huonosti kannattavia kohteita edullisesti joita sitten kustannusten skaalautuvuus edulla saadaan kannattaviksi liiketoiminnoiksi.
Melkoista riskibisnestä. Yleensä ei kannata ostaa huonosti menestyvää yritystä. Mutta jos niillä on jokin taikasauva, jolla huonot yritykset saadaan kannattavaksi. Sellaiselle osaamiselle olisi maailmassa enemmän kuin paljon kysyntää. Itse en tuohon bisnesmalliin usko.
Aika paljon kilpailijoita samoilla apajilla. Yleensä tarkoittaa, että katteet pysyvät maltillisina. Projektit kaiketi osatuloutettavia? Jos näin, niin liiallinen projektinaikainen optimismi (=ylisuuri tuloutus) kostautuu projektin lopussa. Sama ilmiö tietty kaikilla suurilla projektitaloilla.
Enersensen suurin omistaja Nidoco AB jatkaa näemmä ostojaan. Tänään 7.10 heidän omistuksensa oli jo 2 637 384 osaketta (huom, ei reaaliaikainen koska selvitys T+2). Tällä ostotahdilla Nidoco liputtaa jo ensi viikolla omistuksestaan (20% omistusosuus.) Mielenkiintoista nähdä mikä tässä on taustalla. “Puolustetaanko” osakkeen kurssia esim. mahdollisia yritysostoja varten vai halutaanko vain suurempi osuus yhtiöstä?
Katsoin pikaisesti E:n uusimman ostoksen läpi. POC:n kassa oli aivan kuiva 31.12.2020 (131 t€) ja yhtiön kassavirta oli koronan aiheuttamien urakoiden viivästysten takia 400 t€/kk negatiivinen. Vanhat omistajat olivat jo rahoittaneet yhtiötä kumulatiivisesti 30 M€, joten enää ei rahaa löytynyt tai haluttu yhtiöön laittaa.
E sai kiinteistöjen myynnillä 8 M€ yhtiön kassaan, jolla se olisi voinut halutessaan maksaa yhtiön kaikki velat pois(yhtiön vieraspääoma 31.12.2020 3,8 M€) ja vielä jää puolet kassaankin. Toki vuonna 2021 on ilmeisesti poltettu myös rahaa, joten tuskin ihan näin ruusuinen tilanne kuitenkaan on.
Pidän ostosta erittäin hyvänä Enersensen kannalta, se sopii hyvin yhtiön portfolioon kaikilta osin hyvin.
Ostettavan yhtiön tarjouskanta on yhtiön tiedotteen mukaan peräti 1 200 M€. Tarjouskanta ei siis ole yhtiön tilauskanta ja harvoin näitä näin ilmoitetaan. Yhtiö voisi ehkä kuitenkin avata mistä projekteista on tehty näin poikkeuksellisen isot tarjoukset ja miten homma hoidetaan jos ne saadaan sisään?
Näin varmasti on. Toivottavasti E saa perusliiketoiminann kannattavaksi. Kaupoissa on luultavasti kyse siitä, että suurimmat omistajat ovat myyneet vain omistusta ja Nidoco on halunnut ne itselleen. Ei luultavasti haluta näyttää huonoa kuvaa myynnistä. Huomasin, että Joensuun Kauppa ja Kone on myös vähentänyt omistustaan. Onko osa suurimmista omistajista nyt alkanut irtautumaan yhtiöstä?
Onko tietoa miten tarjouskannasta tulee sopimuksia maaliin asti?
Mielenkiintoista nähdä mikä tässä on taustalla. “Puolustetaanko” osakkeen kurssia esim. mahdollisia yritysostoja varten vai halutaanko vain suurempi osuus yhtiöstä?
Samaa mietin, mutta vaihto on ollut lähes kaiken aikaa todella aneeminen ja NON pallottelee (edelleen) kurssia keskenään suohon. Tietysti jos jatkossakin keskittyvät näihin firma eurolla-kauppoihin, niin osakevaihto tai suunnattu anti ei liene agendalla
Nidocolla ei näkynyt olevan portfoliossaan mitään suoraa komplementtia Enersenseen nähden - toisin kuin K2:lla Dovressa (Suvic). Puhdasta mutua - olikohan K2:lla jokin suunnitelma Enersensen suhteen, jota ei saanut vietyä täytäntöön ja nyt pikku hiljaa pienentelee positiotaan? Luottopakki Kankaalakin lähti hallituksesta.
Nidoco jatkaa Enersensen tankkaamista, joskin huomattavasti verkkaisemmin kuin aiemmin. Selvitettyjä E:n osakkeita heillä oli tänään 2 646 385 kpl. Nidocon välittäjä on ollut NDA, poislukien tietty MBÅ blokkikauppa, jossa välittäjä oli EVL.
Kankaalan lähtö hallituksesta johtuu luonnollisesti siitä, että hän on E:n kilpailevan yhtiön hallituksen pj. (Skarta Oyj). Yllättävän kauan Kankaala toimi kahdella “pallilla” ja nyt etenkin kun Skarta Oyj listautui, oli Kankaalan viimeistäin erottava hallituksesta. Ylimääräisen yhtiökokouksen järjestäminen Kankaalan vapauttamiseksi tehtävistään olisi vienyt liikaa aikaa, joten siksi erosi itse.
K2 suunnitelmista E:n suhteen en luonnollisesti tiedä mitään, mutta Joensuun Kauppa ja Koneen omistus yhtiössä on vaihdellut tänä vuonna 1 465 219 kpl ja 1 382 449 kpl välillä ja ainakin 5/2021 yhtiö myös osti 97 420 osaketta lisää. En näe Kankaalan lähtöä yhtiöstä K2 myyntisignaalina em. perustein. En myöskään usko, että mikäli K2 päättää osakkeensa myydä, hän myisi ne ruudun kautta. Blokkikaupallahan tuo hoidettaisiin. JKK omistus oli tänään 1 382 449 kpl , eli siinä ei ollut muutosta kuun vaihteen tilanteeseen.
Sitten lisättäköön, että suositus on tavanomaisesti linkittynyt kurssin ja tavoitehinnan erotuksen muodostamaan osakkeen nousuvaraan, mitä suhteutetaan näkemykseen riskitasosta.
Usein näkee, että sisäpiirin myyntien ja ostojen suhteen tehdään aika yksioikoisia johtopäätöksiä. Oman kokemukseni mukaan ne eivät ole usein niin suoraviivaisia ja niissä ei ole niin usein signaaliarvoa, kuin moni olettaa.
Mutta toki on myös muistettava, että osakeomistukset menee henkilökohtaiselle tasolle ja se on sitten henkilötasolla tehtävä päätökset, että kerrotaanko omista kaupoista.
.