Ukrainaa ei kuuna päivänä hyväksyttäisi edes EU-jäsenkandidaatiksi ilman sotaa. Maailman korruptoituneimpien maiden listalla se on sijoittunut vuosi toisensa jälkeen Eurooppalaisista maista toiseksi – heti Venäjän jälkeen.
EU kaivaisi itselleen syvän ja kalliin kuopan, jos Ukrainan liittymisessä otettaisiin oikopolkuja. Eiköhän tässä kuitenkin järki voita joskus sotimisen jälkeen ja tätäkin sinänsä tavoiteltavaa prosessia ja Ukrainan EU-jäsenyyttä katsotaan ihan kaikessa rauhassa.
Asia kerrallaan. Nyt pitää ensisijaisesti huolehtia siitä, että Ukraina on edelleen olemassa suvereenina ja sotia edeltäneen kokoisena valtiona liittyäkseen joskus EU:n jäseneksi. Maa tarvitsee raskaita aseita, ei tyhjiä lupauksia aseista tai liittoumista.
Sama video laajemmin nähtynä, tämä on muistaakseni TB2:n videoruutu.
Rahtia kuljettaneella aluksella ei näytä olleen minkäänlaisia saattajia, eli ns. “sorsamaali”. Itse olen ollut viime viikot vähän yllättynyt kun evakoinnin sijaan Venäjä alkoi rahdata käärmesaarelle uutta materiaalia.
Eihän kukaan ole lupaamassa ”oikopolkuja” Ukrainalle tai muille jäsenyyttä toivoville maille tai peruuttamassa aselähetyksiä Ukrainan EU-jäsenehdokkuuden takia.
Jäsenehdokkuutta varten on asetetut kriteerit ja prosessit, joita pitkin kuljetaan. Jos ne täytetään, jäsenyys mahdollinen jonain päivänä. Jos ei, niin jää ikuiseksi jäsenehdokkaaksi kuten Turkki.
Ukrainan jäsenEHDOKKUUDEN kieltäminen olisi taas asia, jolle taputettaisiin varmasti yhdessä paikassa: Kremlissä.
Sitä paitsi Ukrainan mahdollisen EU-jäsenyyden ja nykytilan välillä ei ole valtavaa harppausta. Ukrainan ja EU:n välillä on laaja kauppa- ja yhteistyösopimus, ei kokonaan mutta pitkälti vapautettu liikkuvuus, Ukraina jo mukana monissa Euroopan unionin ohjelmissa (esimerkiksi opiskelijaliikkuvuus Erasmus+) ja tuleva Ukrainan jälleenrakennusohjelma tuo maan lähelle unionin rakennetahastotoimintoja. Jne.
Suurimmat erot, että ei-jäsen ei osallistu EU:n päätöksentekoon ja eurovaluutan käyttöönotto. Jälkimmäistähän ei ole edes kaikilla nykyjäsenillä.
Lisäys: just uutisissa, että esityksen tekevä EU-komissio suosittelee Ukrainalle ja Moldovalle jäsenEHDOKKUUTTA, mutta Georgia ei täytä vielä edes tätä asemaa
Eiköhän tuon Ukrainan EU-jäsenyyden tausta-ajatus ole se, että nyt päästään rakentaan maa tyhjästä uudelleen salonkikelpoiseksi. Ja koska länsi on kovasti tukenut maata, on heilläkin tiettyä velkaa olla sitten kiltisti ja tehdä hommat hyvin sodan jälkeen. Toki lännelläkin on oma lehmä ojassa usealtakin kantilta:
Viljavarat - Ukraina tuottaa n. 10 % koko maailman viljasta.
Krimin luonnonresurssit
Erittäin strateginen raja-alue Venäjän suhteen (Moskovaan vain 7 tunnin ajomatka teitä pitkin)
Feki kai meinaa, että Ukrainan homma on nyt sotia tiukasti meidän ja EU:n puolesta. Mutta jäsenyyskynnys onkin sitten korkealla ja siinä suhteessa ei ole mitään myönnytyksiä.
Tässä vielä tuosta Ukrainan jäsenehdokkuudesta lisää ja Helsingin yliopiston akatemiatutkijan kommentteja asiaan.
– Ukraina on poliittiselta järjestelmältään ja taloudeltaan hyvin kaukana EU:n keskitasosta, Miettinen sanoo.
Jäsenyyttä edellyttävät uudistukset olisivat Miettisen mukaan muun muassa korruption kitkeminen, hallintostandardien nykyaikaistaminen ja oikeusjärjestelmän vahvistaminen.
– Hyvin vaikeita ja monimutkaisia asioita, jotka vaativat perusteellisia reformeja maan poliittiseen kulttuuriin.
Miettinen arvioi jäsenyysprosessin kestävän vähintään kymmenen vuotta, jos neuvotteluja edes avataan.
Kuriositeettina: Turkki on ollut EU:n jäsenehdokas nyt noin 22 vuotta. Jäsenyysneuvottelut on jopa avattu, mutta sittemmin jäädytetty. Uudistusten onnistuminen riippuu monesta asiasta ja pitkälti valtaa pitävästä tahosta ja sen halusta uudistuksiin. Turkin kohdalla maan johto ja kulttuuri on toistaiseksi selättänyt uudistukset.
On tietysti täysin selvää, että sodan seurauksena Ukrainan talous on täysin raunioina. Jää nähtäväksi mikä merkitys sillä on kriteerinä. Ukrainan ja Turkin rinnastaminen tässä on jo vähän vastenmielistäkin asennoitumista.
– Komission näkemyksen mukaan Ukrainan on selvästi osoittanut pyrkimyksensä eurooppalaisiin arvoihin ja standardeihin. Ukraina aloitti matkansa kohti Euroopan Unionia jo ennen sotaa. Maa on jo kahdeksan vuoden ajan siirtynyt lähemmäs Unioniamme, von der Leyen sanoi.
Von der Leyenin mukaan Ukraina on jo täyttänyt 70 prosenttia EU:n oikeusjärjestyksestä. Järjestyksen täyttäminen on jäsenyyden edellytys.
Von der Leyen kehui Ukrainan hallintoa siitä, miten hyvin se on kyennyt pitämään maan toiminnassa Venäjän hyökkäyksen jälkeen.
– Ukrainan vaalit ovat osoittautuneet reiluiksi ja vapaiksi, von der Leyen korosti yhtä keskeisistä vaatimuksista EU-maalle.
– Ukrainalla on vielä tekemistä oikeusvaltiojärjestelmänsä kanssa. Esimerkiksi kansallisia vähemmistöjä koskeva lainsäädäntö on vielä järjestettävä, hän totesi.
Eilinen Putin -hyssyttelijöiden käynti jäi vaisuksi, mitä mediasta on voinut lukea. “Ehdokkuus EU-neuvotteluita kohden” on laimeaa symbolista diipadaapaa. Vähän oli kerrottavaa kenelläkään esim. merkittävään raskaaseen kalustoon liittyen. Puhetta piisasi. Macronin kätellessä ja halatessa Zelenskyiä jäi väkinäinen ja myötähäpeän maku. Ihan kuin Zelenskyia olisi kuvissa jopa v*@#€anut. Uupumaan jäi siis sellainen, mistä saatasiin konkreettisia osoituksia Ranskan, Italian ja Saksan, EUn mahtimaiden, tekevän kaikkensa Ukrainan eteen. Vai mitä mieltä olitte esim. Draghin lupauksista?
Tänään paikalle tupsahti jälleen Britannian Boris ja Ukraina tiedottaa näin (IS päivittyvä seuranta klo 18.25):
" -Monet päivät tässä sodassa ovat osoittaneet, että Britannian tuki Ukrainalle on vankkaa ja määrätietoista. Olen iloinen nähdessäni maamme suuren ystävän Boris Johnsonin jälleen Kiovassa, Zelenskyi sanoi uutistoimiston mukaan."
Sanoisin noloa eilisille piipahtajille, mutta aiheesta.
Ihan jyrkkään en sanoisi, mutta nyt Ukrainan lähentyminen (jäsenyys on kaukana) on yksi uusi tapa osoittaa sympatiaa Ukrainalle ja samalla pyllistää neukuille. Ukrainalla on pitkä tie kuljettavana historian painolasteista riisutuksi aidosti eläväksi demokratiaksi. Tiedottaminen on sodan aikana ollut yksipuolista ja toisaalta sota on yhdistänyt kansaa kuin talvisota aikanaan.
Yksi neukku kertoi, miksi diktatuuri on hyvä. Vain yksi ihminen ryöstää ja samalla vahtii, että muut eivät ryöstä liikaa. Kansalle annetaan jotain sentään, ainakin turvaa jos ei pullikoi ja on joku joka päättää. Ongelmia ei tule, jos hyväksyy valitun linjan. Jos olisi demokratia, niin jokainen ryöstäisi sen mitä voisi, kun valta olisi kaikilla ja kukaan ei oikeasti päättäisi asioista. Linjoja olisi lukemattomia ja ne voisivat vaaleissa vaitua miten sattuu!
Looginen käsitys demokratiasta tuota historian taustaa vasten. Demokratiaan luotetaan vielä vähemmän kuin sosialismiin.
Jep, Ukraina ei ole lähellekään valmis EU-jäsenyyteen, toisaalta eivät olleet monetkaan entisen Itä-Blokin valtiot edes jäseneksi hyväksyttäessä. Ukrainan osalta erilaisten oikeusvaltio, taluden, korruptio ja demokratiapuutteeiden lisäksi ongelmaksi muodostuu sen valtava koko. Jonkun Moldovan EU voi ottaa jäseneksi ilman tolkuttomia taloudellisia seurauksia, mutta yli 40 miljoonan asukkaan Ukraina luo hyvin paljon haasteita. Varsin epädemokraattiset ja EU’n sääntöihin ja arvoihin sopeutumattomat Unkari ja Puola tuovat vakavia poliittisia ja taloudellisia ongelmia yhteisölle. EU’lle tarvitaan välttämättä ehdottomat ja tinkimättömät säännöt ja sanktiot jäsenille, jotka eivät noudata arvoja ja käytäntöjä.
Toki Ukrainalla ehdokkuus jäseneksi on ok, ja tässä tilanteessa tärkeä tuki, mutta ei sille voi myöntää kevennettyä oikopolkua.
