War on the rocks:lta hyvä artikkeli sodan alkupäivistä, Hostomelin lentokentän taistelusta. Artikkeli kertoo, mistä johtui, että Venäjä uskoi saavansa selkävoiton 72 tunnin kuluessa invaasion aloituksesta ja miksi se meni pieleen.
The battle for Hostomel Airport was the first major battle of the Russo-Ukrainian War (2022-present) and a decisive event in the war. This battle started on the morning of February 24 and lasted less than 36 hours. In the opening hours of the Russo-Ukrainian war Russian forces sought to seize a key airfield just 12 miles from the capital’s center.
Mikäli operaatio olisi onnistunut, se olisi muuttanut koko sodan suunnan ja Euroopan tulevaisuus - saati sitten Suomen Nato -jäsenyys - olisi ollut hyvin erilainen.
Russia’s primary objective was to take control of Kyiv within 3-4 days. Vladimir Putin believed that if the Russian military could reach the capital quickly enough, President Volodymyr Zelensky and his government would capitulate, the population could be subdued, and a pro-Russian regime installed before effective resistance could be mobilized or the international community could react.
Moskova ei ollut ensimmäistä kertaa suunnittelemassa tällaista operaatiota. Viimeksi Krimillä vuonna 2014. Useimmiten he ovat onnistuneet, luultavasti siksi, että vastustaja saatiin yllätettyä niin täydellisesti. Operaatiota ei toteutettu ad-hoc, vaan sitä edelsi suunnitelmallinen sabotöörien lähettäminen valittuihin kohteisiin tukemaan operaation onnistumista. Niiden tavoitteena oli haitata vastustajan toimia, neutraloida mahdollinen vastarinta ja vallata keskeisiä paikkoja operaation onnistumisen kannalta.
This high-risk, high-reward strategy was not atypical given the number of such operations in Russian and Soviet history, including Operation Danube in 1968, Storm-333 in 1979, the seizure of Pristina airport in 1999, and the airborne airlift into Simferopol airport during the seizure of Crimea in 2014.
Tällä kertaa kuitenkin Ukraina oli tietoinen vaarasta ja osasi varautua, vaikka ei tarpeeksi. Onnea oli mukana ja paljon, erittäin paljon alivoimaisten puolustajien urheutta. Lukekaa itse.
En tiedä, onko liioittelua sanoa, että Suomen kohtalo olisi ollut kiinni tästä taistelusta, mutta se on aivan mahdollista. NATO -optio olisi suljettu, Suomi ei olisi houkutteleva investointikohde, vaan riskisijoitus Venäjän kainalossa, Suomettuminen valtaisi politiikan ja olisimme jatkossa kroonisesti ulkomaisten sijoitusten paariaa.
PLUG Power:
Yhdysvaltalainen Plug Power -yhtiö aikoo rakentaa Suomeen kolme vedyntuotantolaitosta.
Marshin mukaan ratkaisevaa Suomen valinnassa investointipaikaksi on Suomen sitoutuminen hiilipäästöjen vähentämiseen ja toimiva infrastruktuuri. Marsh mainitsee myös Nato-jäsenyyden tärkeänä tekijänä investointisuunnitelmalle.
Tämä taistelu on syytä Suomessa tutkia hyvin tarkkaan, sillä jos Venäjä joku päivä yrittää hyökätä Suomeen, on täysin mahdollista, jopa todennäköistä, että he yrittävät vastaavalla suunnitelmalla ottaa haltuunsa Helsinki-Vantaan lentoaseman ja eristää pääkaupunki muusta maasta samaan aikaan kun Suursaaresta tulisi maihinnousualukset Kauppatorin rantaan. Tällaiseen pitää varautua.