“Venäjä-tutkija Jussi Lassila Ulkopoliittisesta instituutista pitää hyvin mahdollisena, että Mongoliaa on painostettu, vaikka sitä ei kukaan tule sanomaan ääneen.”
“Putin on aiemmin perunut vierailut Etelä-Afrikkaan ja Brasiliaan pidätyksen pelossa.
Mongolia on ensimmäinen ICC:n jäsenmaa, jonne Putin matkustaa sen jälkeen, kun Venäjä aloitti hyökkäyssodan Ukrainassa helmikuussa 2022.”
Ikävässä välikädessä ovat Mongolit, puun ja kuoren välissä. Eivät oikein voi suututtaa Venäjää, mutta eivät varsinaisesti halua uhmata pidätyskäskyä ja suututtaa länttäkään.
Venäläiset tilanteen tietävät ja käyttävät hyväkseen, mutta onhan tämä pieni uhkapeli Putinilta. Aina on jonkinlainen mahdollisuus että Putin todella pidetettäisiin.
Putin toki tietää, että Mongolia on Venäjän puristuksissa, mutta Venäjä ei ole mikään homogeeninen taho ja Putinin täydellisessä hallinnassa. Armeijan johto, oligarkit ja muut valtaa janoavat saattaisivat olla ihan tyytyväisiä, jos Putinin lentokoneen mystisesti pudottaisi S400:lla tai Mongolian viranomaiset pidättäisivät Putinin ja komentoketjusta seuraava ei järjestäisikään vastaiskua vaan juhlat ja sementoisi oman valta-asemansa Venäjällä kaatamalla kaiken tapahtuneen Putinin niskaan ja istahtamalla “valtaistuimelle” Kremlissä.
“The inclusion of Joint Air-to-Surface Standoff Missiles (JASSM) in a weapons package is expected to be announced this autumn, three sources said, though a final decision has not been made. The sources declined to be named because they are not authorized to discuss the topic.”
“Each JASSM has a large, 1,000-pound warhead, but unlike the Storm Shadow and SCALP missiles already provided to Kyiv by Britain and France, it is not explicitly designed to penetrate hardened bunkers. The newest versions cost about $1 million each.”
“Global Positioning System (GPS) signals and an inertial navigation system provide guidance. When it nears its target, an infrared imaging seeker can help steer it to an impact point with an accuracy of about 10 feet (3 m).”
Itse mietin onko tämän päätöksen takana hupenevat ATACMS-varastot?
Ohjus (tai muutkaan) varastot eivät Ukraina-avun vuoksi hupene. Yksinkertaistettuna homma kulkee ymmärtääkseni niin, että USA (ja muut maat) lähettää armeijansa varastoista ohjuksia Ukrainaan ja tilaa teollisuudelta saman määrän uusia tilalle. Tämä ei todennäköisesti koske kaikkia, esimerkiksi vanhempia, aseita.
Yksikään maa ei myöskään riskeeraa omaa puolustustaan Ukraina-avun vuoksi. Tämän vuoksi kaikenlaiset spekulaatiot “ohjusten loppumisesta” tai “varastojen kuivumisesta” ovat pelkkää terroristivaltion säkeiden toistelua.
“According to CNN, the United States has clarified that Kyiv should not expect another significant delivery of ATACMS due to limited US stockpiles and the lengthy time required for production.”
Nuo valheet, joissa väitetään että lännessä on rajattomasti aseita annettavaksi Ukrainalle ja että niiden lähettäminen sinne on vain poliittisista päätöksistä kiinni voisi jo lopettaa. Ne saa ihmiset vain vihaamaan omia päättäjiään ja päätöksenteko järjestelmiään. Netti on kyllä täynnä oikeaakin tietoa asiasta, ihan kuin yo. viestissä.
Eipä niitä rajattomasti ole, mutta selvästi enemmän kuin tarpeeksi Ukrainan käyttöön. Amerikalla on kirjaimellisesti tuhansia ylimääräisiä Bradleytä varastossa ja Suomellakin on 100 vanhaa Leopardia ruostumassa reservissä, joita emme nykyään varsinaisesti enää tarvitse. Yhdysvaltojen sotiminen perustuu ilma-aseeseen, joten ATACMSeja voidaan antaa helposti satoja kappaleita lisää Ukrainalle ilman, että maan iskukyky kärsii. F-16 yhteensopivia ohjuksia taas on Ukrainan vähäisillä käyttömäärillä käytännössä rajattomasti. Sitten on vielä Saksan Taurukset.
Kyllä pitkälti se aseapu on vieläkin poliittisesta tahdosta kiinni, eikä niinkään tuotantokyvystä tai asevarastoista.
Yhdysvallat lopetti aseavun Ukrainalle 6 kuukaudeksi, jonka vuoksi Avdiivka menetettiin ja Donbassin rintama saatiin Venäjän osalta liikkeelle, eikä sitä olla saatu pysäytettyä tähän päiväänkään mennessä. Tilanne on oikeataan vain pahentunut. On täyttä denialismia väittää etteikö Yhdysvalloissa ja Saksassa (tärkeimmät tukijamaat) olisi myös merkittävää vastustusta Ukrainan aseavulle, joka kyllä selvästi on viivästyttänyt ja vähentänyt avun määrää.
Suurempaa vastustusta aseavulle on esim. Espanjassa ja Ranskassa, ainakin avun määrästä päätellen, mutta ne jotka haluaa repiä tukijamaiden yhteisrintamaa syyllistää tuen puutteesta enemmän suurimpia tukijamaita.
Kyllä, Espanjassa ja Ranskassa olisi tietenkin mahdollisuuksia lisäpanostuksiin, mutta emme me Suomessakaan ole tehneet kaikkea mitä voisimme Ukrainan hyväksi tehdä. Joka kerta kun mainitsen nuo käyttöikänsä päähän tulleet Leopard 2A4 -taistelupanssarivaunut, niin saan kommentteja miten vaarannan Suomen puolustuksen eikä niitä voi kuulemma mitenkään luovuttaa Ukrainalle. Miksikö? Koska ei nyt vaan voi!
Myös Sanna Marinille lyötiin luu kurkkuun, kun hän alkoi omatoimisesti puhumaan Ukrainan aktiivisemmasta tukemisesta:
Ihan hyvin oltaisiin voitu ottaa pilotteja Suomeen koulutukseen ja laittaa tuliaislahjaksi vaikkapa 16 kappaletta hävittäjiä ilman että Nato-Suomen turvallisuus merkittävästi vaarantuisi. Australia, Kanada ja Espanja olisivat voineet myös lahjoittaa Hornetteja Suomen lisäksi osana hävittäjäkoalitiota, jolloin Ukrainalle oltaisiin saatu varsin iskukykyiset ilmavoimat F-16 kaveriksi. Olisiko kyseessä ollut helppo ja kivuton ratkaisu? Ei. Olisiko se ollut mahdollista toteuttaa? Kyllä.
Tässä on kyse politiikasta. Jos tahtoa on, niin kyllä keinot keksitään.
ATACMS:n kohdalla on erityishuomio, että niitä oli jo alkuaikoina hyvin vähän USA:n varastoissa. Muistaakseni 1100 kpl luokkaa. Koska se oli jo poistuva ammus, eikä niitä ollut tarvittu vuosikausiin.
Korvaaja PrSM taitaa olla liian moderni antaa ulkopuolelle tosin.
Siinä mielessä JASSM olisi se välimallin ratkaisu? Toki tavallisia HIMARS-ammuksia on vielä vino pino. Varmaan myös sitä pitkän kantaman versiota.
Tuo ei ole noin yksinkertaista. Suomen hornetit on varustettu mm. Suomen ”tiedonhallintajärjestelmillä”. Niitä taas ei haluta vieraisiin käsiin edes Ukrainaan. Ja purkaminen olisi hidasta ja miljoonaluokan asia, jos osia enää kaikkia edes saisi. Ja monta muuta asiaa, joka tekee asiasta vaikeamman, kuin se äkkiä vaikuttaisi olevan.
Juu, asejärjestelmät ovat yllättävän monimutkaisia. Pelkkää lavettia (=lentokone) ei kannata kellekään antaa, koska sillä ei voi oikein tehdä muuta kuin lennellä ympäriinsä. Itse asiassa ei edes sitä, ellei toimiteta myös tukijärjestelmiä, huolto-osia, ja koko logistiikkaa. Kaikki nämä pitää myös kouluttaa käyttäjille. Kyseessä on nopeimmillaankin vuosien projekti. Lisäksi Ukrainalla on jo F-16 järjestelmä, ja toista, erikseen opeteltavaa, ei kannata rinnalle ottaa.
Turvallisuusnäkökohdan Sissos jo mainitsikin, mutta kuvitellaanpa että Suomen miljardeilla rakentama Hornet-järjestelmän osanen, vaikkapa lavetti kaikkine vastikään päivitettyine tutka- tiedonvaihto- ja taistelujärjestelmineen joutuisi vihollisen käsiin. Jokainen voi kuvitella mitä tämä tarkoittaisi ilmavoimiemme suorituskyvylle. F-35 ei meitä vielä muutamaan vuoteen auta, Hornetteja tarvitaan puolustuksemme keihäänkärjeksi vielä pitkän aikaa.
On todellakin hyvä, ettei koneitamme ole Ukrainaan annettu. Sinne on annettu senkin edestä kaikenlaista muuta, Ukrainan pyytämää ja sen tarpeista lähtien suunniteltua ja valittua suorituskykyä.
Silmiä avaava juttu Brics-maiden koalitiosta ja siitä että myös Nato-maa Turkki haluaa mukaan moninapaiseen maailmanmenoon. Ei paljon shandaali puristele vaikka roistovaltio Venäjä pommittaa Ukrainaa jo monetta vuotta. Turkilla tosin omat syynsä ummistaa silmänsä kun maan inflaatio huitelee tähtitaivaissa ja pommitukset Syyriassa jatkuvat. Kai odottavat jotain kahdeksatta talousihmettä Bricsiin liittyessään, mene ja tiedä.
En näe tässä muita ”voittajia” kuin Venäjän, Kiinan, Arabiemiraattien ja Intian riistämässä näitä muita kehitysmaita entistä kurjempaan kuntoon ja viemässä vähätkin luonnonvarat pesästä.
Ainakaan mitään hyvää maailmanrauhan kannalta tästä on turha toivoa.
"Ukraine’s fight for survival with a bigger and better-equipped enemy is forcing the country’s army to swiftly seek innovations.
The latest modern solution being used to substitute bureaucratic Soviet army operations is the recently launched Army+ app, which aims to make the armed forces “paperless.”"
"Although it is for now limited to a few basic functions, plans for the fully expanded Army+ app are much more ambitious. The government hopes to create the first-ever unified military database in Ukraine and develop a full-fledged digital interface for interaction between soldiers, army commanders, and the state. "
“In the absence of laws regulating most of the reports’ content and appearance, soldiers have consistently complained about paper reports getting rejected for groundless formal reasons. Some commanders or army clerks set their own “in-house” rules, such as the pen color or the type of paper for the reports.”
