Paine Bidenin hallintoa kohtaan kasvaa, jotta se sallisi Ukrainan iskeä Venäjän logistisiin keskuksiin ja lentokenttiin länsiaseilla. Alla muutama artikkeli, mutta olen lukenut verkosta paljon mm. Yhdysvaltalaisten eläköityneiden kenraalien, kongressin jäsenien ja Eurooppalaisten korkean tason poliitikkojen sanovan samaa julkisesti.
Voidaan kysyä, miksi Biden ei ole sallinut länsiaseiden käyttöä Venäjän maaperällä enempää. Viimeisin lupa sallia iskeminen tietyille Venäjän alueille tuli siinä vaiheessa kesällä, kun näytti siltä, että Ukrainan rintama romahtaa idässä. Paljon on syytetty kansallisen turvallisuuden neuvonantajaa Jake Sullivania, mutta moni unohtaa sen, että hän lausuu kaikki omat mielipiteensä vain kahden kesken presidentille, mutta julkisesti sen, mitä presidentti on käskenyt hänen sanoa. Neuvonantajan tehtävänä onkin perinteisesti heittäytyä bussin alle siinä vaiheessa, kun paska lentää seinälle. Niin on nytkin. Viimeisen sanan sanoo presidentti.
Bidenillä on pitkä kokemus ulkopolitiikasta ja hän on kylmän sodan ajan kasvatti. Hänen ajatusmaailmaa on muokannut paljon pelon tasapaino, jossa suurvallat välttävät suoraa konfliktia viimeiseen asti. Toki, Neuvostoliitto aseisti Vietkongia 60- ja 70-luvuilla ja Yhdysvallat aseistivat Afgaaneja 70-luvulla, mutta kumpikin sota oli siinä mielessä paikallinen, että kummassakaan tapauksessa ei juuri ollut aseiden käyttöä suurvallan omalla maalla. Nyt asia on toisin. Ukrainan pitää pystyä iskemään Venäjän sotavoimia jo ennen kuin ne tulevat rintamalle, joka on käynyt ilmeiseksi, mutta juuri tämä on erittäin vaikea päätös useille länsimaisille poliitikoille, jostakin syystä.
Oli syy mikä tahansa, selvää on se, että mikäli Biden ei Yhdysvaltojen linjaa muuta (ja Scholz tee samaa Saksassa), katse kääntyy Yhdysvaltojen seuraavaan presidenttiin ja ensi vuonna Saksan liittovaalien jälkeiseen hallitsevaan koalitioon ja sieltä nousevaan liittokansleriin, joka näillä näkymin ei luultavasti ole Scholz.
Lisäksi on käynyt piinallisen selväksi se, että Euroopan on pystyttävä seisomaan omilla jaloillaan ja puolustamaan itseään ulkoisia uhkia vastaan, sillä Yhdysvaltojen konkreettiseen sitoutumiseen voittoon, ei voi luottaa. Suurvaltapolitikointi ja sisäpolitiikka vievät siellä aina voiton Euroopan edusta.
Ja toistaiseksi Euroopan valtiot eivät ole kyenneet nousemaan tilanteen tasalle. Tarvitsemme vielä Yhdysvaltoja, mutta aika voi käydä vähiin, jos autoritaarinen eristäytymispolitiikka tulee vallitsevaksi ensi vuonna. Harrisinkin voittaessa, ei voida olla varmoja, muuttuisiko Yhdysvaltojen Ukrainan tuen politiikka mihinkään.
https://thehill.com/opinion/white-house/4859580-biden-ukraine-weapons-support/
https://www.nytimes.com/2024/09/03/world/europe/poltava-missile-strike-scene.html