Kiitos👍, oli tarkoitus irrottaa aamun nousuun, mutta hieman lisää kun tutustuin niin tuulivoiman osuus ei ole kuitenkaan kuin neljäsosa liikevaihdosta. Evlin EPS ennuste 0,56€ oikeuttaisi mielestäni euron-kaksi kovempaa kurssia. Kyse kuitenkin korona-vuodesta eikä huippusuhdanteesta.
1 tykkäys
Mutu sanoo, että olisi ehkä aika irtautua, kun ennusteet ovat näin optimistisia. Exelillä ku on tapana jojoilla tuloksen suhteen.
4 tykkäystä
Exel Composites KL:n “Osta” nostona (maksumuurin takana)
“Exelin liikevaihto on kasvanut viime vuosina yritysostojen avittamana. Entistä paksumpi tilauskirja antaa viitteitä, että kehitys voi saada jatkoa.”
7 tykkäystä
Akin kommentit:
8 tykkäystä
Tänään käytiin jo aika korkealla. Vaihto on edelleen vaan niin pientä, katsotaan mitä tästä tulee. Pakko se oli sauvat katkaista ettei narahtanut Mylllä kuin vasta Lahdessa. Oli toki kova mies hänkin ja harjoitellut paljon.
1 tykkäys
Exel on pultruusiofirma, eli laitetaan kuidut kulkemaan hartain läpi ja sitten muotista, jossa kovettuu lopulliseen muotoonsa.
Tällä tavalla saadaan hyvä kuitupitoisuus laatalle. Tai sitten ainakin parempi kuin käsin laminoimalla. Siipientekoalalla on hyvin tiedossa, että Vestas otti (uudestaan) käyttöönsä muutama vuosi sitten pultrudoidut spar capit. Eli siiven sisällä on periaatteessa I-palkki, jonka hattu ja jalka on Vestaksella näistä laatoista tehtyjä.
Nordex on kopioinut omiin siipiinsä saman tekniikan. Exelin kilpailija Fiberline taisi isoimman potin viedä, kun siitä julkisesti kertoivat. Kaikki muut ainakin testaa tätä samaa teknologiaa.
Tämän lisäksi pultruusiolla valmistettuja palikoita voidaan käyttää toki muuallakin siivessä, mutta potentiaali on pienempi ja jokaisella valmistajalla aina erilainen design.
Offshore ei sinänsä ole merkittävä asia tässä yhteydessä. Vestas ei tee itse offshorea ollenkaan, mutta omistaa toki puolet MHI Vestas Offshore Windistä. Sama tekniikka kuin Vestaksella.
12 tykkäystä
Jarkko Aho listaa tämän päivän Kauppalehden jutussa Helsingin pörssin yhtiöitä, joilla on suojanaan vallihauta. Tuttuja laatuyhtiöitä listauksessa (esim. Kone), joilla vahva brändi ja johtava asema toimialallaan.
Exel Composites saa jutussa myös huomiota osakseen. Ahon listauksessa komposiittivalmistaja Exel mainitaan mustana hevosena. Ahon mielestä:
- yhtiöllä on kilpailuetua, mutta markkina ei siihen tällä hetkellä usko.
- Exel on “markkinajohtaja hyvin sirpaloituneella markkinalla.”
KL:n jutussa ei kuitenkaan tarkemmin avattu Exelin kilpailuetua. Ei kerrottu tarkemmin sitä, että Exel toimii globaalilla pultruusiomarkkinalla, joka on pieni niche-markkina koko komposiittimarkkinaan verrattuna. Yhtiölle kuitenkin huomiota lisää.
5 tykkäystä
Eiköhän ole paljon avaavaa jos vallihautana pitää pirstaloitunutta markkinaa ja eritoten tätä peilaten markkinajohtajuutta.
Kovinkaan kummallisena saati mitenkään bisneksestä kertovana tätä vallihautaa ei voi pitää saati “pysyvänä”. Huonoja esimerkkejä vastaavista on pörssin puolelta mm. Glaston täysin vastaavana.
Exel on toki täysin eri yhtiö mitä ennen; operoi joka mantereella ja valmiudet sekä ainekset on hyvät, mutta varsinaista vallihautaa sillä ei ole edelleenkään. Tästä kertoo hyvin vaatimaton joskin oikeastaan olematon tuotto omistajilleen (ei koske meitä swingaajia, enkä puhu nyt parinvaihdosta).
On toki myös muita lisäksi olevia hienoja juttuja, jotka lieventävät viime vuosien älytöntä tulosheiluntaa, kuten esim. liikevoittoriippuvuutta volyymeista. Toki kysyntäpuolen heikkous olisi hyvä testeri tähän, onko se pysyvästi muuttunut ja kilpailukyky niinikään.
Exel suoritti upeasti ekalla halfilla ainakin ja koronasta huolimatta. On kuitenkin raflaavaa väittää että sillä olisi liiketoiminnallisesti vallihautaa.
5 tykkäystä
Exelin Kytömäki tulee ROASTiin! Live perjantaina 21.8. noin kello 10. Pistäkää pahoja kysymyksiä tulemaan.
19 tykkäystä
Ai, että👍ei voi bisnes huonosti luistaa jos Roastiin tulee😉. Onneksi on tullut pidettyä positio, vaikka alkuperäinen tuottoajatus jo täytyykin.
Kysymys koskien äärimmäisen vahvaa tuulivoimakvartaalia: Oliko kvartaalilla poikkeuksellisen isoja kauppoja tuulivoima-alalla vai onko kyseessä new normal?
2 tykkäystä
- Onko markkina muuttunut/muuttumassa sellaiseen suuntaan joka aiheuttaa investointitarpeita Exelille?
- Onko mitään merkkejä viivästyneestä kysyntädipistä?
1 tykkäys
Mietin joskus 10 vuotta sitten että Exel on varmaan tulevaisuuden huippufirma. Kurssi on tänä päivänä samalla tasolla, enkä kadu aikaa sitten tehtyä myyntiä ollenkaan, sillä kyseessä onkin pienyhtiöiden Outokumpu. Jokaista kurssinousua seuraa väistämätön kurssilasku ja päinvastoin. Käteen jää vain haalea osinkotuotto.
Toimitusjohtaja on ohjannut yhtiötä lähes koko nousukauden ajan. Tänä aikana yhtiö on tuottanut osinkoineen likimain 3,5% vuosituoton, mikä jää huomattavasti jälkeen pörssin keskitasosta. Kokeeko toimitusjohtaja että hän nauttii sijoittajien luottamusta?
10 tykkäystä
Ketkä on merkittävimmät asiakkaat tuulienergian sektorilla ja mitä osia exel voi toimittaa kyseiselle sektorille.
Millaisena kyseisen sektorin potentiaalin näette seuraavan 5 vuoden aikana ja voiko exel olla kasvussa sektorin tasoa tai yli?
6 tykkäystä
Nyt tulee korkealentoista foliohatut vaativaa ajatusvirtaa. 
“Vetytankin on kestettävä jopa 700 ilmakehän paine, jotta se pystyy varastoimaan kaasua 500 kilometrin ajoa varten. Tällaisen tankin valmistus on hankalaa. Kun bensiinitankki syntyy muovilevystä prässäämällä parissa sekunnissa, vetytankki on rakennettava kietomalla hiilikuitua teräs- tai muovisäiliön ympärille. Ylimääräiset työvaiheet nostavat hintaa”. (Forsell 2019,Tiedelehti) Linkki Hesarin uutiseen: https://www.hs.fi/tiede/art-2000006079903.html
“Koska ajoneuvokäytössä keveys on polttoainesäiliön yksi tärkeimmistä ominaisuuksista, ovat komposiittimateriaalit suosittu
vaihtoehto vetysäiliöiden valmistusmateriaaleina. Komposiiteissa käytetään lujitteena
erilaisia kuituja lasikuidusta hiilikuituun. Olennainen ominaisuus näille materiaaleille
on matala vedyn läpäisyaste, sillä pienikokoiset vetyatomit kykenevät läpäisemään
materiaalipintoja” (Vaija, 2014). Linkki opinnätetyöhön: https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/75645/Vaija_Mia.pdf?sequence=1
Exel suunnittelee ja valmistaa
komposiittituotteita ja -ratkaisuja
vaativiin teollisiin sovelluksiin, kuten myös kuljetusvälineteollisuuteen. Olisikohan Exelillä mahdollisuus olla jotenkin mukana vetytankkien valmistuksessa?
Ilmeisesti Exel on jo ollut mukana fuusioreaktorin osien teossa Etelä-Ranskassa sijaitsevaan Cadaracheen koefuusiovoimalaan, joten osaamista alalta löytyy 
Linkki uutiseen; Exel mukana jättihankkeessa – fuusiovoimalan osia rakennetaan Mäntyharjussa | Paikalliset | Pitäjänuutiset
10 tykkäystä
Aika kaukaa haettu. Tämän hetken tuotanto ei mahdollista tankkien valmistusta. Täysin erilaiset laitteet tarvitaan siihen. Tankkien teko muutenkaan ei nyt ole mitään high techiä.
Käytettyjen komposiittien loppusijoitus/kierrättäminen; uhka vai mahdollisuus?
4 tykkäystä
Tämä kiinnostaisi myös!
Ylipäänsä, kuinka Exel on mukana uusiutuvien energianlähteiden megatrendissä? Ilmeisesti ainakin valmistavat osia tuulivoimaloihin ja kevyempiä osia esim. autoihin, mutta mitä muuta? Lisäksi tässä yhteydessä kysymys tuotteen koko elinkaaresta, erityisesti tuotteen hävittämisestä on äärimmäisen tärkeä, sillä ymmärtääkseni kysyntää tuotteille on erityisesti Euroopassa, jossa kuitenkin lainsäädäntö on vaativaa tuotteiden hävittämisen osalta.
Ja kun nyt ollaan megatrendeissä, niin kysytään: onko Exelillä annettavaa kaupungistumiseen? Näkeekö toimitusjohtaja Exelin ydinmarkkinoiden kasvavan vai pysyvän stagnaatiossa? Laskuahan ei yksikään TJ koskaan näe.
6 tykkäystä
Lisäksi mua yleensä kiinnostaa, mikä on yrityksen strategia ja kilpailuetu. Jos TJ pystyisi asettamaan itsensä vielä kauppakorkeakoulun peruskurssilla opetettavaan Porterin geneeristen strategioiden malliin, niin tästä ehdottomasti plussaa.
Itse kysymyksessähän vastausta enemmän kiinnostaa se, miten selkeä TJ:n visio on ja erityisesti se, miten selkeästi hän osaa näkemyksensä viestiä. Varsinkin pienellä yrityksellä strategian pitäisi olla selkeä, terävä ja fokusoitunut. Jos TJ pärjää tällaisessa kysymyksessä hyvin, on luotto johdon osaamiseen korkea.
Toinen kysymys on omistajuudesta: miten toimitusjohtaja kuvailisi yrityksen omistajia ja heidän harjoittamaansa omistajuuttaan? Suurimmat osakkeenomistajat ovat rahastoja, joten ainakin itselle tulee pelko siitä, että omistajuus on kovin, noh, vasemmalla kädellä hoidettua, koska usein rahastojen ydinosaamista ei ole omistaminen ja kehittäminen. Toki hallitusammattilaiset ovat tällaisia tilanteita varten, mutta olisi mielenkiintoista kuulla, miten TJ kuvailee omia esimiehiään.
7 tykkäystä
Niklaksella oikein hyviä pointteja tuossa 
Vastaukset noihin kiinnostaisi meikäläistäkin.
1 tykkäys