Phoebuksen salkunhoitaja Anders Oldenburg käsitteli Exeliä Seligsonin neljännesvuosikatsauksessa. Oldenburgin mukaan hänen osumatarkkuutensa Exelin suhteen ei ole ollut lähihistoriassa kovin hyvä, mutta hän pitää osaketta “laatuunsa nähden halpana”.
Exelin paino Phobuksen salkussa on kurssilaskun myötä häviävän pieni (0,7 %), mutta edellä mainitusta syystä Oldenburg ei ole myynyt osakkeita. Vaikuttaa siltä, että salkunhoitaja suhtautuu uuden toimitusjohtajan Exelissä alulle panemaan muutokseen tehdasverkoston uudelleenoptimoinnista positiivisesti ja että piilevä arvo saadaan ehkä viimein esiin. Aika näyttää.
Yksi näistä hienoista jutuista, mitä Exel on asiakkaidensa kanssa kehittänyt, on koneen hissikaapeli Ultrarope. Aina silloin tällöin Kone näitäkin diilejä julkaisee.
Exelin kannalta ehkä kuitenkin harmittavan hitaasti on Ultrarope yleistynyt, vaikka etunsa ovat merkittävät ja moninaiset. Tavallisin sovellus lienee juurikin tällainen yli 50-kerroksinen torni, ja olisiko vasta luokkaa 10-15 globaalisti ultraropella toteutettu. Energiaa säästyisi myös matalammissa kohteissa, mutta aniharvoin näitä kuitenkin tällaisiin kohteisiin valitaan.
Olettaen karkeasti että tässä esimerkkidiilissä nämä 24 minispace-hissiä kulkisi alhaalta ylös (vai voikohan olla näin monta) ja että jokaisessa olisi 10 rinnakkaista köyttä, niin kaiken kaikkiaan “metrilaku- tyyppistä” tavaraa tulisi tähän yhteen kohteeseen yli 200 km. Hankala kuitenkin arvioida, kuinka suuresta ja mille vuodelle ja kvartaalille osuvasta tilauksesta olisi Exelin kohdalla kysymys.
Markkina-arvo on nyt 25,5M€ ja rahaa kerätään 23M€. Se on sitten tervemenoa vaan kaikille omistajille.
Osake todennäköisesti romahtaa nykytasoilta (case Duell ja Finnair), kun sijoittajat koittavat väistää luotia ja diluutiosta tulee isompi, kun markkina haistaa veren.
Eli peesaan nopeampaa kolleegaa… Ei käy osakkeenomistajaa kateeksi.
Exel Composites Oyj (”Exel Composites” tai ”Yhtiö”) suunnittelee merkintäoikeusantia kerätäkseen enintään noin 23 miljoonan euron bruttovarat (”Osakeanti”) vauhdittaakseen strategiansa toteuttamista ja vahvistaakseen pääomarakennettaan. Lisäksi Yhtiö on sopinut nykyisten pankkilainojensa uudelleenrahoittamisesta uudella 52,4 miljoonan euron rahoitussopimuksella, joka on ehdollinen Osakeannin onnistuneelle toteutumiselle.
Saadut tilaukset kasvoivat 8,7 prosenttia 28,6 miljoonaan euroon (Q1 2023: 26,3)
Liikevaihto laski 18,9 prosenttia 23,4 miljoonaan euroon (28,8)
Liikevoitto laski -0,6 miljoonaan euroon (-0,3) ja oli -2,4 prosenttia liikevaihdosta (-1,0)
Oikaistu liikevoitto laski -0,6 miljoonaan euroon (0,0) ja oli -2,4 prosenttia liikevaihdosta (0,0)
Osakekohtainen tulos oli -0,05 euroa (-0,18)
Enää taitaa olla 18M€ ja rahaa kerätään 23M€. Kiva pikku diluutio ja näinköhän jää tähän. Näitä keissejä kun tulee niin ymmärrän paremmin miksi tehdään suunnattuja anteja vähän alle markkinahinnan.
Ilmeisesti markkinat eivät ole kovin tehokkaita, kun tämän kokoinen anti oli kumminkin odotettavissa.
Itse näen Exelissä potentiaalia, kun tuulivoimainvestoinnit taas virkeävät, mutta jäin juuri odottamaan tätä uutista annista.
13.11.2023 Exel Composites ottaa käyttöönsä uudet tavoitteet ja kertoo lisätietoja muutosstrategiastaan pääomamarkkinapäivässä:
“Muutokseen, liiketoiminnan kasvuun ja käyttöpääomaan tarvittavan rahoituksen arvioidaan olevan 20-25 miljoonaa euroa viiden vuoden strategiajakson aikana.”
5 vuotta on kuitenkin pitkä aika, se, että se tapahtui jo näin nopeaan… Suunnattu anti esim. 10% alennuksella olisi varmaan ollut kurssille suotuisampi, mutta halukkaita ei varmaan löytynyt riittävästi… Firmahan on vähän tuuliajolla sinänsä, kun selvää pääomistajaa ei ole… Ei osakeanti aina tarkoita duell/Finnair casea. Esim. Hiljan Nobia (ruotsi) järjesti vastaavan ison annin. Kurssi romahti ensin 30% ilmoituksesta, mutta kun anti alkoi, se palasikin jopa lähtötasoa korkeammalle .
Tuossa Q1 tuloksessa hieman ihmetyttää, missä on rahoituskulut, kun eihän niitä tullut nyt paljon yhtään.
Tuulivoimahan on oikeastaan ehkä kaikkein arveluttavinta bisnestä… Matalakatteista volyymibisnestä. Nytkin se jo nähtiin. Käyttääkö Vestas ym. Exeliä vain kiiretapauksissa, kun oma tuotanto ei riitä? Vähän niinkuin Nokia Elcoteq:ia. Sehän meni sitten konkurssiin. Tosin kuorivalmistaja Perloshan taisi mennä ihan hyvällä hinnalla. Alihankkija kuitenkin, ja jos iso asiakas menetetään edes osin…,
No täytyy nyt miettiä sopivaa tuotto/riski tasoa, millä voisi ostaa. Kaikillahan on joku houkutteleva taso.
Olihan tämä kai odotettavissa, kun tasetta katsoi ja CMD:n viestin huomioi.
Muutama huomio:
-Massiivinen diluutio tulossa. Ei tule jäämään montaa prosenttia nykyisille omistajille. Tämä kai selviää sitten ehdoissa.
-Uusi rahoituspaketti on ehdollinen annin toteutumiselle — mitähän tämä tarkoittaa? Entäs jos anti epäonnistuu, vetääkö pankit rahoituksen pois ja firma menee konkurssiin?
-Tiedotteessa ei ollut mitään mainintaa nykyisten sijoittajien tuesta. Muistelen Finnairissa ja Duellissa näin olleen. Tämä on hiukan huolestuttavaa.
-Velkaa jää edelleen paljon ja käänteestä ei ole riittävästi todisteita. Ehkä seuraava kvartaali vahvistaisi tarinaa.
-Toimitusjohtaja puhuu orgaanisesta kasvusta ja sen rahoituksesta. Liekö myyntimiehen mantra, mutta tutkimukset osoittavat, että orgaanista kasvua ja yritysostoja tavoittelevat yhtiöt pärjäävät parhaiten.
Itse myyn omani pois nyt, kun niistä saa vielä rahaa.
Ei tosiaan ole toivetilanne. Viime vuodet ovat menneet päin sitä, ainakin tuloksellisesti, kun olisi pitänyt pystyä pusertamaan hyvän käänteen. Mutta.
Näin ei ole käynyt, ja nyt tilanne tulisi siivota ja tase tervehdyttää. Toimet on nyt esitetty, ja kysymys kuuluu että voidaanko luottaa että yhtiö pystyy toimimaan kohtuullisen hyvin, ja vähintään voitollisesti, silloin kun markkinaympäristö normaalisoituu. Toki haaveissa loistaa tuo 200 miljoonan liikevaihto 10 %:n liikevoitolla (oikaistulla).
Mielenkiinnolla jään odottamaan ehtoja, ja omasta mielestäni taustalla kyllä näkyy orastava käänne joka markkinatilanteen helpottaessa puskisi läpi. Sikäli Exel toimii kyllä megatrendien puolella. Itse en myy, vaan osallistun antiin. Mikäli yhtiö ei saa taakse rahoitusta, niin kyllä silloin konkurssi koittaa. Mielestäni yhtiö on kuitenkin pohjimmiltaan terve, ja tämä eroavaisuutena esimerkiksi erääseen rakennusyhtiöön.
Ylimääräisen yhtiökokouksen kutsusta voi hahmotella maksimaalista diluutiota. Maksimissaan n. 250 miljoonaa uutta osaketta eli jos se käytetään täysmääräisesti (epätodennäköistä), nykyisille omistajille jää ruhtinaalliset 5%. Jos siitä käytetään 100 miljoonaa, nykyisille jää n. 10%. Eli iso diluutio on ja siksi myin. Palaan asiaan annin jälkeen, kun muut ovat laittaneet rahat yhtiöön.
Yhtiön Q1-luvut jäivät kauttaaltaan odotuksistamme toimitusten ajoituksista johtuen. Tulospäivänä huomion varasti kuitenkin yhtiön suunnittelema huomattavan kokoinen merkintäoikeusanti taseen vahvistamiseksi sekä strategian kiihdyttämiseksi. Arvioimme annin luovan merkittävän diluution nykyiseen osakesarjaan ja aiheuttavan mahdollisesti myyntipainetta osakkeeseen. Tätä ja vielä epävarmaa tuloskäännettä peilaten näemme osakkeen tuotto/riski-suhteen lyhyellä aikavälillä epätyydyttävänä, vaikka näemme rahoituksen tuovan vapausasteita strategian toteuttamiseen.
Rapsasta lainattua:
Ennustetarkistukset jäivät vähäisiksi
Emme tehneet raportin myötä olennaisia muutoksia kuluvan vuoden operatiivisiin ennusteisiimme, sillä arviomme mukaan Q1-alitus oli seurausta lähinnä toimitusten ajoituksista, jotka arvioimme yhtiön pystyvän kuromaan kiinni pitkälti jo Q2:lla. Vastaavasti parantunutta tilausvirtaa heijastellen näemme yhtiöllä mahdollisuuksia myös nykyennusteitamme ripeämpään kehitykseen kysyntätilanteen pitäessä tai suurempien tilausten nytkähtäessä eteenpäin, mutta jäämme odottamaan vielä näiden merkkien vahvistumista. Sen sijaan tätä pidemmällä aikavälillä olimme jo odottaneet jo selvää tasokorjausta tuloksen osalta ja ennustemuutokset olivat hyvin vähäisiä.
Vastaavasti kuluennusteemme pidimme käytännössä ennallaan poistoja lukuun ottamatta, joiden lähivuosien ennusteitamme tarkistimme alaspäin toteutunutta kehitystä heijastellen. Tämä myös tuki hienoisesti operatiivisia tuloennusteitamme.
Tuulivoimahan on oikeastaan ehkä kaikkein arveluttavinta bisnestä… Matalakatteista volyymibisnestä. Nytkin se jo nähtiin. Käyttääkö Vestas ym. Exeliä vain kiiretapauksissa, kun oma tuotanto ei riitä? Vähän niinkuin Nokia Elcoteq:ia. Sehän meni sitten konkurssiin. Tosin kuorivalmistaja Perloshan taisi mennä ihan hyvällä hinnalla. Alihankkija kuitenkin, ja jos iso asiakas menetetään edes osin…,
No täytyy nyt miettiä sopivaa tuotto/riski tasoa, millä voisi ostaa. Kaikillahan on joku houkutteleva taso.
Tämä on totta. Vaikuttaa että Exel on tuulivoimassa Uudenkaupungin autotehtaan tapainen sopimusvalmistaja, jolta aletaan tilata tuotteita kun oma kapasiteetti on täynnä. En tosiaan näe Exeliä mitenkään laadukkaana yhtiönä, jolla olisa hyvä vallihautaetu. Näen tämän potentiaalisena käänneyhtiönä, jonka arvostus alkaa olemaan houkutteleva kun kurssia tarpeeksi nuijitaan. Tuulivoima investoinnit kun ovat riippuvaisia koroista. Korkojen nopea nousu laittoi tuulivoimainvestoinnit väliaikaisesti jäihin, vaikka niille on tarvetta. Odotan, että kun korkotaso vähän laskee, tuulivoimainvestoinneissa tulee korjausliike, jolloin tuulivoimaloiden osista voi tulla ylikysyntää ja Exelillekin riittää tilauksia.
Tuulivoimaloiden valmistusketjussa ylipäätään erittäin harva yhtiö tekee rahaa. Tier 1 valmistajienkin (vestas, siemens, ge…) katteet äärimmäisen matalat. Yksi maailman kilpailluimmista aloista.
Vestas on toimittanut aikaisemmin rovingit/kudokset Exel:lle eli on jäänyt ainoastaan tekemisen ilo!
Näitä on muitakin, kuten Toray, joka pystyy valmistamaan omista materiaaleista ns spar cap:ja suoraan loppuasiakkaalle. Säästyy logistiikkakustannuksissa kun kudostoimittaja itse tekee nämä siipeen tarvittavan osat.
Noh, spar capia ei tehdä kudoksista, eikä Vestas toimita mitään kuitujakaan toimittajalle. Ovat isona hiilen kuluttajana toki merkittävässä osassa neuvotteluprosessia. Tietävät raaka-aineiden hinnan. Ihan samalla tavalla kuin Nokia aikoinaan ja automotive nykyään omille raaka-aineilleen. Yrittävät määrittää kaikille “tekmisen ilon” hinnan. Oli kyseessä lasi, hiili, hartsi tai kerroslevyn ydinaine niin yhdenkään en ole kuullut suostuvan siihen.
Erityisesti toi hiliilatta on hyvin kilpailtu. En ole enää ihan suoraan niin alalla, mutta aika merkittävä komposiittialan tekijä lähti ihan just mukaan ja viime viikolla kuulin firman omistajan suulta, että vaikeata on. Investoinnit on jäässä ja erittäin kilpailtu eli katteet on pienet. Pitää kuitenkin muistaa, että on siellä muitakin pultruusiolle soveltuvia osia. Niitä on vaikeampi tehdä, joten osaaminen nousee isompaan rooliin. Ja se on totta, että hiilitoimittajat tekee itsekin omasta hiilestä noita lattoja. Se ei ole mikään salaisuus alalla.
)
