Faron Pharmaceuticals - Innovatiivisia lääketieteen ratkaisuja

[Vino_Pino]

@tomtom4

Tuo toinen heitetty otoskoko n=75 per group on minusta yleisesti ihan keskimääräisellä tasolla mitä kolmosfaasin tutkimuksissa yleensä on, mutta kummastuttaa miten siihen on päästy - eli noinkin voimakas oletettu tulos kuin Odds Ratio 3.5.

Sorry, pätkin viestejä, tulee muuten pitkä postaus…

OR 3,5 päädyttiin tuosta historiallisesta azan tehosta CR on 16 % ja Bexin toivotusta tehosta 40 %, kun ekalla viidellä oli 80 %, mutta Juhokin totesi, että melkein liian hyvää ollakseen totta. Laittoivat sen puoliksi. Laskuri antaa tuollaisen otoskoon eli noin sama kuin 75+75. Vai, mitä tuossa tarkoitit kummastuksella?

@Rushimato

Pystyisikö joku laskemaan että jos hakee aza 1. linjassa mediaani elossaoloajan, ja niin siihen nähden millaisella elossaoloajan hyödyllä tulisi toi Juhon esimerkin 400 potilasta otoskooksi.

Näistä voisi päästä alkuun aza-tutkimuksista:

https://www.clinical-lymphoma-myeloma-leukemia.com/article/S2152-2650(22)01719-0/fulltext

”Across all studies, pooled CR was 16%; PR was 6%; Median OS was 16.4 months; median DOR was 10.1 months; median TTR was 4.6 months.”

”Across RCTs, the pooled median OS was 16.7 months (95% CI: 9.5, 26.3).”

Katsokaa noita ääripäitä 9,5-26,3 kk! Valitse mieleinen

Tästä voisi joku osaava laskea, mikä tulee olemaan aza+vene tai aza+Bex tarvittava otoskoko, mutta yleisesti kai pidetään merkitsevänä OS pidentymisenä muutamaa kuukautta. Hazard ratiolla? Esim. 3 kk taitaa antaa jopa parin tuhannen otoskoon, mutta jos vähän pitemmällä laskisi?Toivottavasti muuten Faron ottaa kantaa 2.6.25, miten luuydinsiirtoon menevien elinikä otetaan huomioon ja jos ei, täytyy jonkun kysyä.

Helpompi tapa voisi olla laskea tietyn eliniän saavuttavat potilaat. Esim. 12 kk. Sitä tietoa en löytänyt, löytyy tietty Kaplan-Meyer kurvista FDA luvista ainakin.

@JusaVaan

Jään silti miettimään, mitä ilmoitettu tutkimuksen koon kasvaminen kertoo ensilinjan havaitusta vasteesta. Olen ymmärtänyt, ja mielestäni Juhokin on sanonut, että siinä (IWG2006-kriteereillä) ainoastaan CR-vaste lasketaan. Ja miksi tiedotteissa tehoa ”hehkutettaessa” puhuttaessa mainitaan vain r/r-ryhmä…kun sanamuotoja katsoo tarkemmin, mielestäni tämä asia on näissä nähtävissä. Minulla on siksi herännyt vähän pelkoa, että ensilinjan osalta tuloksissa saattaisi olla tulossa jonkinlainen pettymys.

Etkö sitten usko, että faasi 3 tutkimuksen maksamisen mielekkyyttä miettiessä otettaisiin huomioon kilpaileva lääkeaine samaan indikaatioon, jossa tulokset ovat pian tulossa? Itse jotenkin ajattelisin, että faasi 3 on sen suuruinen investointi, että markkinasta olisi hyvä olla ymmärys, jos tuo ymmärrys on pian päivittymässä?

Ja eikö ole kuitenkin niin, että jos VERONA:ssa osoitetaan ensilinjassa vene+aza:n olevan pelkkää aza:aa tehokkaampi hoito, siitä tulee standard of care ja siitä lähtien ensilinjan faasi 3 designissa kontrolliryhmän tulisi olla aza+vene? (tai sitten tutkia populaatiota, joille vene ei lääkärin arvion mukaan sovi). Eikö se ole muuten epäeettinen? Ja eikö silloin tehoero pidä osoittaa nimenomaan siihen kombinaatioon nähden (toki haitatkin otetaan kokonaisarviossa huomioon)? Eli ei kai se ihan niinkään ole, ettei vertailulla venetoklaksiin ole hyväksymisen kannalta merkitystä? Eikö se ole enemmänkin niin, että jos vertailu vene+azaan ensilinjassa ei ole bexille suotuisa, niin taas aletaan puhua r/r-populaation tutkimisesta eli tehoa pitäisi löytyä niille jolle vene+aza ei toimi tai jotka eivät ole kandidaatteja enemmän haittoja omaavalle lääkeainekombinaatiolle?

Siltähän tuo näyttää, että ei ollut huhtikuun alussa ORR enää/vielä 100 %. Tosin ensilinjaan herättiin vähän myöhässä eli kesällä, kun FDA ohjasi faasi 3 tekemään ensilinjaan ja ehkä juuri tuossa ryhmässä on niitä ”liian varhain luettuja”. Ekan viiden potilaan paras vaste tuli 1, 3,3,3 ja 5-6 kk kohdalla. Siten vasta EHA:n kesäkuun puolivälin kokouksen jälkeen voisi ihan kaikilta olla luettu 6 kk koetulokset.

Jos Bex olisi samanlaisella mekanismilla toimiva kuin vene eli BCL-2 estäjä, kilpailu olisi todellisempi. Kun toimintamekanismi on täysin eri, jopa toisiaan täydentävä kombinaatiossa tai ainakin ensin toinen ja sitten toinen, lääkelupia käsitellään varmaankin erikseen. Jos tulossa olevat uudet BCL-2 estäjät osoittautuvat turvallisemmiksi, tietää se venen menoa. Niin kuin nyt venetoklaksi syrjäyttää navitoklaksia.

Vaikka aza+vene faasi 3 valmistuisi syksyllä, kestäisi varmaankin puoli vuotta ennen kuin myyntilupa olisi, vaikka olisi fast track ja priority reviewt. Ja siitä myynnin aloitus vielä kestää. Venen osalta varmaan nopeuttaa se, että se jo myy AML:ään. Lääke ei voi olla standard of care, vaikka faasi 3 näyttäisi trialin sponsorin mielestä miltä. Sen pitää käydä viranomaishyväksyntä läpi ja tulla osaksi hoitosuosituksia. Siten myös aza+vene matka SoC:ksi on vielä pitkä. Faasi 3 tuloksista voidaan tietenkin yrittää ennustaa tulevaa.

@Hawkmountdiver

… Onko niin, että tämän hetken tiedon valossa Faronin potentiaalinen markkina on kuitenkin suurempi, kuin Veronan, koska jälkimmäinen ei ole lähtökohtaisesti yhtä monipuolinen lääke, vai olenko täysin kujalla aiheesta?

Kiinteissä kasvaimissa on huomattava määrä muita lääkkeitä kehitteillä, joiden tehoa ja turvallisuutta vastaan Bex kilpailee. Tai asetelma taitaa olla nyt niin, että Bex kilpailee nyt, kenen tehoa se saisi tulla parantamaan. Ja Faron haaveilee siitä, että big pharma kilpailee, kuka saa Bexin parantamaan heidän lääkkeensä tehoa eli asemaa markkinoilla. Toimintamekanismien vertailussa päästään teoriassa siihen, että Bexillä on huomattavasti laajempi käyttöaihekenttä kuin venellä. Vene kohdentaa tiettyä syöpäsolun proteiinia, Bex vaikuttaa immuniteettia parantavasti monissa syövissä. Ja todennäköisesti verisyövissä myös syöpäsolujen energianriiston kautta, sen julkaisua odotellessa.