Also known as CVRs or contingent payment rights. A right given to stockholders of a public target company in a merger transaction that entitles them to additional consideration after the closing, either in the form of cash or stock (or a combination of both), when certain payment triggers are met. These payment triggers are typically based on:
Certain events (such as achieving a milestone or meeting certain financial performance metrics).
The market price of the acquiror’s stock (in a merger with stock consideration) to assure the target’s stockholders of the value of the consideration over some post-closing period.
CVRs are created by contract and are therefore highly customized instruments for each transaction. The terms of a CVR are typically embodied in a separate CVR agreement, with the form attached as an exhibit to the merger agreement.
Yritän tässä nyt miettiä miksi Traumakineen alettiin yhtäkkiä panostamaan, vaikka kaikki paukut pitäis laittaa Bexiin ja sen eteenpäin viemiseksi. Onko nyt käynyt niin, että partner-neuvotteluissa on annettu ymmärtää, että Traumakine ei kiinnosta lainkaan ja jos sen kaupanpäällisenä antaa, niin aivan sama, ei sitä kukaan tule viemään eteenpäin, saatikka maksa mitään. Siitä on sitten vedetty johtopäätös, että jos siihen itsellä usko riittää, niin sitä kannattaa lähteä viemään itse eteenpäin vs. odottaa kantaako Bex vai ei. Jos siihen uppoaa muutama miljoona, niin sillon siihen pitää löytyä kyllä uskoa tässä taloudellisessa tilanteessa. Tai sitten on niin vahva luotto, että partnerointi on ihan nurkan takana ja kassa sen kestää.
Itse ollu siinä ajatuksessa että esim. MATINS on huomattavasti kiinnostavampi tapaus ja siksi tuo Traumakine tuli itselle ihan puskista.
Se tuli varmaan Faronillekin ihan puskista. Lisärahaahan lähetti jenkkien Deparment of Defence (DoD) ei Faron. Tietysti Faron elelee mukana kun kerran rahaa löytyy. Miksi änkyröidä.
Usein oon nähnyt että tuollaisissa konsortioissa pitää olla joku omarahoitusosuus, mutta sen voi maksaa joissain tapauksissa myös työpanoksella, jonka ihmiset pistää siihen projektiin, tai muilla asseteilla, joten on hyvin mahdollista että faronille ei tästä koidu juurikaan muita kustannuksia kuin lääkkeiden valmistus toimitus ja joidenkin ihmisten työpanos, jolloin puhutaan aika pienestä kassavirrallisesta vaikutuksesta.
Vastaavasti potentiaalia tossa on kuitenkin ylöspäin kun nyt taas sodat on maailmalla tullut takaisin, en osaa yhtään sanoa että paljonko, en usko että ihan hirveän iso mutta jo panostuksen nähden silti uskon että se on houkutteleva. (Panostuksen pienuuden vuoksi)
Voisin kuvitella, että Traumakine soveltuu taistelukentän vammojen lisäksi myös liikenteessä ja työtapaturmissa tapahtuvien vastaavanlaisten vammojen hoitoon, eli potentiaali käyttöaiheessa voi olla valtava.
Ote analyytikon kommentista: “Tutkimus toteutetaan eläinmallilla ja sen rahoitus tulee Yhdysvaltojen puolustusministeriöltä. Tutkimus ei siten sido arviomme mukaan mainittavasti Faronin resursseja.”
Tuo siis 2 vuoden takaa. Alunperin rahoituksesta ilmoitettiin jo tammikuussa 2021.
Osoittautui, että Traumakine on tehokas, jos se annetaan kiristyssiteen asettamisen yhteydessä. Sopisi siten ilmeisesti liikenneonnettomuuksiin etc. esim. ensihoidon antamana.
Nyt sama yliopisto jatkaa tutkimuksia uudella DoD:n rahoituksella kysymyksellä ”mitäs jos se annetaankin jo etukäteen”. Taistelukentällä - ei liikenteeseen mennessä.
DoDn tutkimuksessa Traumakinea annetaan etukäteen. Ja joku täällä linkkasi Faronin kommentin, että Traumakine on suojaa ei hoitoa varten. Vaikea uskoa, että töissä jengi olisi tippa suonessa ennen omaa vuoroa, just in case.
Käsitykseni asiasta on , että tässä tosiaan taidetaan tutkia traumakinen antamista etukäteen (eläinkoe). Tarve tähän lienee siinä, että taistelukentällä heti haavoittumisen jälkeen hoito on haastavampaa kun ollaan taistelu kosketuksessa vihollisen kanssa ja traumakine pitäisi antaa ennen kiristyssidettä tms.
Liikenneonnettomuuksissa ja tapaturmissa ensihoito sen sijaan voisi pistää tipan heti jos vamman laatu traumakinen käyttöä edellyttytää.
Ymmärtääkseni traumakinen teho on jo aikaisemmissa tutkimuksissa todettu. Nyt tutkitaan säilyykö teho etukäteen annettaessa.
Paremmin asiasta perillä olevat saavat korjata, jos meni väärin.
Ei parempaa tietoa, mutta maalaisjärjellä mutuna: Jos raajaan on jo laitettu kiristysside, niin mikään lääkeaine ei siinä raajassa enää leviä. Siksi siis annettava vielä siinä vaiheessa, kun raajassa on verenkiertoa.
Sitten tullaan sotilaskäytössä (kaupallisesti) mielenkiintoiseen skenaarioon, jos puhutaan päivien, viikkojen tai jopa kuukausien lääkkeen ennalta annettavuudesta ilman merkittäviä sivuoireita.
Traumakine perustuu ihmisen omien luonnollisten puolustusmekanismien vahvistamiseen. Se on interferonibeta-suihke, jota käytetään paikallisesti esimerkiksi keuhkoihin. Traumakine-happiliuosta suihkutetaan nenään tai hengitetään laitteen avulla.
Traumakine auttaa säätelemään ja vahvistamaan immuunivastetta.
Traumakine toimitetaan paikallisesti keuhkoihin, hengityksen kautta.
Lääke auttaa vähentämään keuhkoissa ilmenevää tulehdusta, mikä voi olla hyödyllistä esimerkiksi akuutin keuhkovaurion tai hengitysvajauksen hoidossa.
Mitä tulee DoD ja lääkekehitykseen, niin suosittelen lukemaan tai kuuntelemaan kirjan In the Blood Se kertoo pääasiassa QuikClotin kehityksestä, rahoituskuvioista sekä DoD:n liittyvistä haasteista. Jättäisin jo tämän perusteella Traumakinen omaan arvoonsa ja pitäisin sitä ”kivana lisänä”, mikäli tämä joskus (kaukana) tulevaisuudessa tuottaa yritykselle tuloa.
Nyt menen vahvasti mutu muisti tuntumalla, mutta muistaakseni Faron olisi halunnut koronassa antaa traumakineä juurikin suonen sisäisesti. Tähän liittyi sitten kortikostroidien yhtäaikainen käyttö, joka ilmeisesti pahensi tilannetta kun antojärjestys oli epäsuotuisa. Sitten vielä huomattiin, että eri rotu/etnisissä ryhmissä on geenimutaatioita, jotka saivat aikaan eriasteisia reaktioita. Tähän traumakinen monikäyttöisyyteen liittyy vielä se Car-T hoidon aiheuttaman sytokiinimyrskyn hillitsemiskyky. Eli kyllä Traumakinessä potentiaalia on, kunhan saa rahoitusta tutkimuksiin laajemmin. Mutta totta puhut, nyt se on sivujuonne ja tulee sit joskus.
Nyt on Faronin sivuille päivitetty johtoryhmä, eli Wichmann on merkitty CFO:ksi (ilman väliaikaisuutta) ja Bono CMO:ksi. Bonon kuva tosin on aika hassu: kummallisesti rajattu selfie(?).
MInä mitään lääketieteestä ymmärrä, mutta muistelisin että Traumakinen yksi idea, tai patentti jopa, olisi ollut suonen sisäinen toiminta tai annostelu.
Tämä ei pidä kyllä paikkaansa. Traumakinea ei käytetä suihkeena. Sitä käytetään ainoastaan laskimoon annosteltuna. Synairgen kehitteli koronaan/kehittelee keuhkosairauksiin inhaloitavaa beeta-interferonia, Bayerilla on lihakseen pistettävä muoto MS-tautiin.
Eikös Faronin suonensinäinen hoito ollut ainoastaan siinä WHO:n Solidarity COVID-tutkimuksessa?
Pitänee lukea perusteet uudestaan. Varsinainen pihvi kirjoituksessa oli hillitä Traumakinen odotuksia, etenkin kun kyseessä on DoD-rahoitus. Vaikka lääke, inhiloitavana tai suonensisäisesti, näyttäisi selvää hyötyä, niin matka tuossa skenessä on pitkä ja vaivalloinen.
BMH found this article yesterday too , quite interesting given our connection with Bayer .
“We are firing on all cylinders to focus on our core mission, which is sourcing new, innovative compounds and replenishing our pipeline,” Eckhardt said of the BD team during an interview on the sidelines of the BIO International Convention 2024 in June.
“The bulk of our activities will be in sort of replenishing the early-stage pipeline,” Eckhardt said, pointing to Anderson’s comment. “But we will be opportunistic.”
Eckhardt noted that building a stronger commercial presence in the U.S. is an objective that’s being factored into Bayer’s M&A decisions.
Oncology is one of six focus areas for Bayer and Eckhardt’s BD team. Among the six, Bayer doesn’t have internal research capabilities in ophthalmology or women’s health despite its big commercial presence there. So, in those two areas, Bayer will likely be leaning toward later-stage transactions that “can quickly be slotted into our commercial infrastructure,” rather than early-stage deals, Eckhardt said.
Linkkariin tulleiden mm. entisten työtovereiden kiitoksiin ja kehuihin vastaamisiin meni varmasti koko ensimmäinen työpäivä eli 15.8.24 Faronilla. Kuvissa joitakin otteita alla. Lisäksi Bono, s. 1970, toimii ja on toiminut vuosia kahden alkuvaiheen syöpälääkefirman tieteellisessä neuvottelukunnassa = asiantuntijana.
Tiedoksi vaan, Bono kertoo tuossa yhdessä viestissään tekevänsä lujasti töitä Faronissa ”in the coming years”. Tarkoittaa yleensä 2-5 vuotta. Pettymys olisi niille, jotka halusivat myydä koko Faronin, ennen kuin kiinteiden kasvaimien hoidolle voidaan mitään kunnon arvoa määrittää. Tuon ajan sisällä se on määritetty, voisi helposti ennustaa. Voi toki olla, että Bonolle on sama, omistammeko me Faronin tai joku Iso Firma, työt jatkunevat. Nyt MATINSista tiedetään, että Bex muuttaa syöpäpotilaiden makrofageja immunostimuloiviksi, mutta survival-vertailututkimusdata puuttuu.
Jos BEXMAB menestyy 2024-2025 ja partnerit innostuvat, tuleekin monelle arpominen, mitä tehdä lapuillaan, jos on vielä isompaa ehkä tulossa.
Miksi muuten Bono on Bono eikä Petri? Juho varoitteli LA Weeklyn Faron-jutun jälkeen jo Hollywoodia, että on tulossa blockbuster drug and movie. Bono nimenäkin sopii isoille lavoille paremmin kuin Petri
