Faron Pharmaceuticals - Innovatiivisia lääketieteen ratkaisuja

Hyvin tiivistetty näkemys. Juuri tuo FDA-keskustelu cCR:n käytöstä päätepisteenä on kiinnostava ja voi olla merkittävä virstanpylväs Faronille, jos se hyväksytään virallisesti kelvolliseksi surrogate endpointiksi. Kuten mainitsit, pelkkä CR ei ole aina suoraan yhteydessä elinajanodotteeseen, mutta IWG 2023:n mukainen composite CR tuo laajemman ja ehkä kliinisesti merkityksellisemmän kuvan vasteesta.

Faronin data ensilinjan potilailla vaikuttaa tosiaan lupaavalta, ja jos tuo yhteys cCR:n ja elinajanodotteen välillä vahvistuu jatkossa, se voi nopeuttaa regulaatiopolkua merkittävästi. Jatkotulokset ja FDA:n kanta tulevat olemaan isoja ajureita kurssin ja luottamuksen kannalta.

Mielenkiinnolla seuraan itsekin miten tuo keskustelu ja mahdollinen fast track -status etenee.

13 tykkäystä

🔬 New publication alert! | Maija Hollmén](🔬 New publication alert! | Maija Hollmén)

https://www.thno.org/v15p7501.htm

Nyt vertaisarvioituna eli hiottuna tieteellisesti, ei pöllömmässä julkaisussa Theranostics. IF 13. Teranostiikka tarkoittaa monitieteellistä lähestymistapaa, joka yhdistää terapeuttiset ja diagnostiset menetelmät. Turun ja Birminghamin professoreiden kanssa tehty Maijan juttu kiinteistä kasvaimista.

Suomeksi:

Liukoinen Clever eli sClever eli elimistössä ilman soluja vesikkelissä eli ”rakkulassa” kulkeva mm. makrofagien erittämä Clever ei vaikuta ainostaan perinteisen makrofagien pinnan immuunivaikutusten kautta, vaan myös suoraan jarruttaa T-soluja, joiden pitäisi tuhota syöpäsoluja.

Clever estää PD-1-lääkkeiden toimimista.

Liukoinen Clever-pitoisuus on koholla syöpäpotilailla.

Bexillä saadaan tuon liukoisen Cleverin pitoisuutta alas.

Liukoinen Clever voi toimia siis biomarkkerina ja hoitokohteena.

49 tykkäystä

“These findings identify sClever-1 as a previously unrecognized, immunosuppressive mediator in cancer that operates independently of cellular Clever-1 expression. sClever-1 may serve as both a therapeutic target and biomarker to guide immunotherapy strategies.”

Ymmärsinkö oikein, että täysin uusi löytö tämä sClever-1? Jos näin, niin biomarkkerin kera voi olla iso juttu ja hoitomuoto jo itsessään?

9 tykkäystä

Kyselisin tätä taas onko jo ilmeistä että tuota tietoa liukoisesta cleveristä voitaisiin jo jotenkin käyttää laadukkaampaan p3 potilasvalintaan eli laadukkaampiin tuloksiin.

2 tykkäystä

Tosi vanhat ihmiset eli ne, jotka muistavat MATINS-tutkimuksen alkuaikoja, panivat merkille (löytynee clinicaltrials.gov versioista), että sClever-1 oli ensin mitattava muuttuja, sitten siitä luovuttiin. Uusi asia ei ole, mutta valoa on enemmän nykyisin sen ymmärtämiseen. Turun tiedekeskittymään on tullut noiden vuosien jälkeen paljon uusia laitteita, nykyisin on päästy ihan uusille tasoille myös analytiikassa. Ja ymmärretty paremmin mm. noita T-solureseptoreja. Ja signalointireittejä. Nyt MATINS tehtäisiin eri mittauksin ja sillä eri tavalla tehdään tulevat MATINSit, jos kassa ja tutkijalähtöiset suo.

Noi biomarkkeriehdokkaat kyllä testataan läpikotaisin kevyissä faasi 1:ssä ja sitten faasi 2:ssa kiinteissä validoidaan pitemmälle ja eiköhän joku/jotkin niistä tule lopulta faasi kolmosiin käyttöön. Niiden määritysmenetelmätkin pitää standardisoida, uusi asia kun on kyseessä. Mm. sen vuoksi on labraheppua rekrytty hiljan Faroniin. Sitten biomarkkeroituna olisi mahdollista päästä kiinteiden latua varmemmin avaamaan. Ja virallistaa lopullisesti biomarkkerit, että ne todella ennustavat hoidon onnistumista.

31 tykkäystä

Tätä paperia Faronilla varmaan parhaillaan luetaan ja vastauksia muotoillaan pää märkänä. Haastava tehtävä koska CR on cCR:ää vakuuttavampi epäsuora päätetapahtuma ennustamaan OS:ää. Ihan jo tässäkin paperissa, jossa siis otsikkona cCR:n validointi, todetaan että IWG2023 mukaisen CR:n saaneilla OS oli 29,8 kk vs cCR:n saaneilla 26,5kk. IWG2006 CR:stä on jo kertynyt paljon dataa ja se on ilmiselvästi paras IWG2006 mukainen epäsuora päätetapahtuma ennustamaan OS:ää.

Enpä tiedä onko sillä lopulta väliä Faronin kannalta käytetäänkö surrogaattina CR:ää vai cCR:ää koska OS on se joka ratkaisee. AA tuon surrogaatin pohjalta on niin epätodennäköistä.

Tässä HMA+Venetoclaxin cCR vs HMA, 49% vs 18%. Joskin heikkolaatuinen tutkimus. Näytti hyvältä, yli tuplat HMA verrattuna. Ja tiedämme kuinka Venetoclaxille kävi. Venetoclaxia saaneista tässä 38% sai siirteen ja HMA:ta saaneista vain 1,6%, potilaat ovat tietysti valikoituneet tässä tapauksessa.

Itselleni tämä cCR on lähinnä viihdearvokeissi, koska tohtori Bono on niin vakuuttavasti puhunut että sillä mennään phase 3:ssa. Random lääketieteilijä foorumisti CK rohkenee olla eri mieltä. Suurin ongelma on siis prospektiivisen tutkimusnäytön puute cCR:än ylivertaisuudesta CR:ään. Linkatkaa joku jos löydätte. Miksi FDA olisi hyväntekijä ja suostuisi siihen, että käytetään heikkotasoisempaa muuttujaa, kun laadukkaampikin on olemassa?

Vielä tuo VERONAn varmaan pian julkaistava data saattaa vielä tätäkin muuttaa, mutta tiedämme jo ettei siellä voinut suuria eroja CR / muissa vasteissa ryhmien välillä olla, koska päätetapahtumia vaihdettiin… eli ei varmaankaan uutta vakuuttavaa prospektiivista näyttöä sieltä tulossa.

18 tykkäystä

Hetkinen. Mitä tarkoittaa niistä vaikeimmista tässä yhteydessä? Puhutko vaikeimmista tp53 sisällä kuten multi-hit mutaatiot vai tarkoititko nyt ylipäätään että tp53 ovat vaikeimpia potilaita.

Tietääkseni Faron ei ole jakanut tietoa tp53 alaryhmistä (tietenkään). Single tp-53 on täysin eri ennusteen potilas kuin multi-hit tp53

4 tykkäystä

Jos FDA ei hyväksy cCR vastetta päätetapahtumaksi eikä CR vasteita ilmesty lisää seuraavassa seurantaluennassa niin tilanne on sen jälkeen aika huolestuttava. Lisäksi trumppi on joka välissä työntämässä kapuloita rattaisiin mutta se nyt on toistaiseksi vielä pienin murhe

5 tykkäystä

Ehkä tämä hieman tyhmä kommentti - koska olen aika diletantti - mutta noiden vertailtujen lukujen luottamusvälithän menevät päällekkäin, minkä kaiketi pitäisi hillitä kovin pitkälle meneviä johtopäätöksiä?

4 tykkäystä

Tässä ei ollut tarkoituksena testata tilastollisesti CR vs cCR tuossa aineistossa.

Varmaan yksinkertaisinta on todeta että IWG2006 on edelleen standardi, IWG2023 on virallisesti vielä ehdotelma. Molemmilla raportointitavoilla CR liittyy pisimpään elinajanodotteeseen.

7 tykkäystä

Lainaus tuolta ym. raportilta

"Median OS for pts with IWG 2023-defined cCR (CR+CR-L+CRh+CRequ; N = 230) was 26.5 months (mo; 95% CI: 20.7 - 32.2 mo) vs 14.3 mo (95% CI: 12.5 - 16.9 mo) for pts who did not achieve cCR (p=0.002).

Median OS for pts who achieved IWG 2023-defined CR (N = 90) was 29.8 (95% CI: 23.1 - 41.8) vs. 26.4 mo (95% CI: 22.0 - 41.3) for IWG 2006-defined CR (p=0.71)"

Tässähän nimemomaisesti sanotaan että IGW2023 sisällä cCR bundlella elinajanodote on tilastollisesti merkitsevästi ei-cCR -ryhmää pidempi p=0.002. MUTTA pelkkää CR:ää katsellessa IGW2023 CR vs IGW2006 ei edes havaita tilastollisesti merkitsevää eroa p=0.71.

11 tykkäystä

Tämä nyt on itsestäänselvyys. Ongelma tiivistyy noihin cCR osakomponentteihin.

Katsotaanpa cCR osakomponentin, CRuni - alaryhmän OS tulosta, 18.7 kk (95% luottamusväli: 15.5 - 54.4 kk) ja verrataan sitä potilaisiin jotka eivät saaneet cCR-vastetta: OS 14.3 kk (95% Iuottamusväli: 12.5 - 16.9 mo). Kas, luottamusvälit menivät päällekkäin. Ja lisäksi: paperissa todetaan että CRuni ja CRbi välillä ei ole tilastollisesti merkitsevää eroa. Eli CRuni = CRbi = no cCR? No ei varmasti näinkään, mutta tilastolliseen varmuuteen tarvittaisiin isompi aineisto, enemmän tietoa. Nyt näyttää siltä, että cCR ennustearvoa selittää suurilta osin kuitenkin juuri CR-vasteet.

Joka tapauksessa koko tutkimus on retrospektiivinen eikä yksinään riitä validaatioksi FDA:lle IWG2023 kriteereille. Tutkimuksestahan oli heti alkuun pudotettu suunnilleen puolet pois, koska heitä ei voinut arvioida. Hekin olivat kuitenkin ihan oikeita potilaita. Tällainen jälkikäteen poimittu data ei ole vahvinta mahdollista tietoa.

Edelleen - yksittäisistä mittareista CR on vahvin, heikkoutena se jättää huomiotta joitain potilaita, jotka hyötyivät. Ei voi mitään.

Pitäisi nyt varmaan aina selventää mistä puhutaan. Itse yritän katsoa asiaa nyt FDAn, näkökulmasta, eli riittääkö pelkkä cCR surrogaatiksi bexin hyväksynnälle, oli se sitten tavallinen tai nopeutettu hyväksyntämenettely. Itse en usko sen pelkästään riittävän. CR korreloi vahvasti elinajanodotteeseen ja se määritetään samalla tavalla kuin cCR. Tieto on vankemmalla pohjalla. Joten miksi cCR? FDAn tirehtööri pohtinee, mitä kansanterveydellistä etua saavutetaan sillä, että uusi lääke hyväksytään uuden epäsuoran päätetapahtuman kautta, jonka yhteydestä todelliseen hyötyyn on vähemmän tietoa kuin vanhalla toimivaksi todetulla epäsuoralla päätetapahtumalla.

12 tykkäystä

Bexin merkittävän hyvä teho ja hyvä turvallisuusprofiili on mielestäni niin tärkeitä argumentteja tällä hetkellä, että jouduin kyllä lisäämään taas näillä hinnoilla.
Onhan noi TP53 mutaation lupaavat eloonjäämisluvut myös sen verran positiivisia, että en näe suurempia ongelmia tällä hetkellä. Aika hyvässä alessa on.

19 tykkäystä

FDA:ssa voidaan yhdellä lailla pohtia myös, miksi ei vaikeasti hoidettavaan syöpään voitaisi hyväksyä tehokasta ja turvallista lääkettä, kun tarvetta tehoaville lääkkeille on. Etenkin sellaisille, joilla ei ole merkittäviä sivuvaikutuksia ja jotka lisäävät käytössä jo olevien lääkkeiden tehoa ja tehon kestoa. Tai miksi ei voitaisi hyväksyä jotain vanhasta poikkeavaa, koska tieteellä on kuitenkin tapana kehittyä.

21 tykkäystä

Edelleen puuttuu se ensilinjan OS data mikä loppupeleissä määrittää sen tuleeko tästä lääke. Partnerit varmasti haluavat nähdä tämän datan faasi2 potilaista ennenkuin edes miettivät lyövänsä rahoja tiskiin. Sitä ennen osake varmasti laimenee lisää ja diilikin voi olla alle kädenlämpöinen jos se saadaan.

Onko vasteilla loppupeleissä hirveästi merkitystä jos elossaoloaika ei tilastollisesti pitenee? Toki ne sitä ennustavat mutta partnerikanditaatit varmasti haluavat nähdä tuloksia ennenkuin lyövät miljoonia tiskiin. Viimeaikaiset epäonnistumiset ovat varmasti saaneet isot yhtiöt varpailleen

10 tykkäystä

En ole hetkeen seurannut faronia, mutta onko tilanne nyt muuttunut niin että eivät aio partneroitua ja tekevät faasi3 itse?

1 tykkäys

Eivät ole ainakaan sellaista tiedottaneet. Ongelma taitaa ehkä olla siinä että tuleeko sitä partneria ja kuinka pian. Jos menee loppuvuodelle niin osake tulee laimenemaan lisää nykyisen rahoitusratkaisun varjolla. Jos partneri tulee ennen tätä niin Faron toivoo saavansa sen verran suuren upfrontin että nykyinen rahoitus voidaan maksaa pois ja elää partnerin rahoilla “loppuun” saakka

14 tykkäystä

Vielä noista vasteprosenteista ja Kontron slidesta havainto

Heinäkuun lopussa asettunevat vasteprosentit lopulliseen muotoonsa, loppuu sekaannukset. Paitsi edelleen jää eri kriteeristöt, joilla voi sekoilla tarvittaessa. FDA ja EMA varmaan kertovat, millä mennään. Bono sanoi, että elokuussa on FDA:n kokouspöytäkirja kirjoitettu.

Ettei olisi yksinkertaista, huomio kiinnittyy myös noihin TP53 mutatoituneiden määrään ensilinjassa. Ne, joilta se on tutkittu, on TP53 9/19 potilasta eli 47 % (!), kuvan keskimmäiseltä ei tietoa. R/r porukassahan niitä jo oli, mutta huomattava ylimäärä ensilinjassakin.

”TP53 alterations occur in 5% to 12% of de novo MDS or AML cases [3,9,[11], [12], [13], [14]] and in up to 20% to 40% of therapy-related myeloid neoplasms” www.sciencedirect.com/science/article/abs/pii/S0268960X23000164 De novo on ensilinja ja therapy related on esim. sytostaattihoitoa johonkin muuhun syöpään aiemmin saaneita, joiden perimä ja sen korjaussysteemit ovat pysyvästi vahingoittuneet hoidon vuoksi. Molemmat ryhmät siis ensilinjalaisia MDS:ssä.

Tämän mukaan on haalittu vaikeahoitoisia BEXMABiin. Tämä on sekä uhka ja mahdollisuus. Uhka sen kannalta, että elinaika jää noilla lyhyeksi ”TP53-mutated patients showed significantly worse overall survival (OS) compared to WT patients (9.4 months vs. 20.7 months, P <0.001)” pubmed.ncbi.nlm.nih.gov/26871476/ ja samoin väkisinkin sen vuoksi vasteiden kestot, se ei näytä hyvältä tai vähintään pitää ottaa huomioon. OS eli survivalhan on se, jota tavoitellaan. Tavoite on eri TP53:ssa. Nimittäin kun partneri ihmettelee ensilinjan 21 potilaan tapahtumia. Ehkä ne sen osaa.

Mahdollisuus uhan sijaan piilee TP53 hoidossa, johon työkaluja kaivataan. Se, mitä hoitavat onkologit ovat luokitelleet BEXMABissa luokkaan TP53, ei ole määritelty. Ei ole myöskään niissä tutkimuksissa, joissa sanotaan vain ”TP53 mutated patients”. Kliinikot raportoivat kliinisesti merkityksellisistä asioista. Hullua olisi näin pienillä luvuilla lähteä palastelemaan, kun edes vertailtavuutta ei ole aiempiin.

Tämäkin tieto huutaa faasi 3 satunnaistamista apuun. Pitäisi hallita samankaltaistus mm. iän, vaikeusasteen, mutaatioiden, uusiutunut/uppiniskainen jne.suhteen. Faasi 3:a huutamatta kuuluttavat kyllä Faronin SABin jäsenetkin. Heillä ei ole syytä olla mitenkään mieliksi kenellekään, he haluavat, että heillä on jotakin, jolla hoitaa potilaitaan. Siksi he haluavat auttaa Bexiä eteenpäin. Ja ehkä vähän haluaisivat olla mahdollisen menestystarinan osia. Faasi 3 asetelmiin, mitä ehdotetaan FDA:lle, voivat vaikuttaa, tuloksiin eivät voi.

34 tykkäystä

Onko nää tulokset nyt hyviä, huonoja vai keskinkertaisia? Voiko joku suomentaa asiat sellaiselle jonka lääketieteellinen ymmärrys on tasoa “ota burana”? Toki se on eri keskustelu miksi tällainen henkilö sijoittaa Faroniin…

8 tykkäystä

Jotain ihmehöpinää taas tuntuu olevan täällä. Faron on itse tiedottanut että tulokset ovat hyviä ja faasi kolmoseen mennään mitä suurimmalla todennäköisyydellä.

Tämän jälkeen täällä on alkaneet kaiken maailman pyörityikset ja tarkistukset ja double checkaukset ties kenen toimesta ja lumipalloefekti pyörii pyörimistään. Ja kurssin lasku senkuin peesaa tätä salaliittoporukkaa.

43 tykkäystä