Osaanpa olla aivan eri mieltä Juurikki Pakko huolehtia ensin itsestäään niin onpa sitten rääpyä auttaa muita jos sattuu olemaan sillä tuulella. Olen ajatellut että jotain 300 000 rahastaa muiden ahneudella, sen jälkeen antaa vaan rullata omalla painollaan.Luovuin pankeista/finansseista, SEB jäi mutkan kautta. Niin ja Mantan haluan vielä katsoa urheilumielessä…
1 tykkäys
Ei äänestäjinä vaan sijoittajina. Mitä enemmän toimimme oman elämämme salkunhoitajina, sitä pienempi siivu menee finanssisektorille. Ja rahastotkin tietenkin matalakuluisiin indekseihin.
1 tykkäys
Kyllähän me äänestäjinä ollaan vastuussa lainsäädännöstä, tai siis siitä osasta, mitä EU-lainsäädännön ulkopuolelle jätettynä kuuluu Suomen eduskunnan vastuulle.
Finanssisektori on yhteiskunnan verisuonisto. Juurikki on yhteiskunnan verisuonistosta elinvoimaa kuppaava hyttynen. Tai näkökulmaa vaihtamalla yhteiskunnan tukipilari, jonka sijoitukset finanssisektoriin auttavat yhteiskunnan toimintaa.
3 tykkäystä
Täällä aiemmin ihmetelty Metsärahastojen tuottoja, niin ohessa erinomainen artikkeli aiheesta: S-Pankin rahastolla on Suomen kalleimmat metsät - Metsälehti
Vaikea on maalikon ymmärtää miten saman omaisuuserän voi arvottaa näin eri tavoilla 
14 tykkäystä
S:llä ja OP:lla on kyllä suuret kulut. Ne on vielä hinnoiteltu sillein että kannustetaan holdaamaan 6 vuotta. 4% kulu menee jos myyt saman tien oston jälkeen.
OP:n tuloja selittää se että rahastolla on osuus Tornatorista. Tutkin Tornatorin vuosikatsausta ja siitä sai kuvan että puuta myydään kyllä, mutta yhtiön arvo nousee “Käyvän arvon muutoksella”. Stora Ensolla on 41% osuus Tornatoria, OP:lla vähempi:
Ja artikkeli on oikeassa että sillä tosiaan on väliä missä metsä sijaitsee. Etelä-Suomessa on eniten lehtometsää. Puu kasvaa hitaiten Lapissa, ja se on tiedetty jo yli 100 vuotta.
Siinä S-ryhmä on oikeassa että Viron metsät ovat arvokkaampia.
“Pohjois-Pohjanmaalla ja Kainuussa lehtojen osuus on 0,5 % metsistä, ja siellä on jo monenlaisia lehtotyyppejä, muttei jalopuulehtoja. Etelä-Suomessa lehtojen osuus metsistä on yli 2,5 %, ja aivan etelärannikolla ja lounaissaaristossa hemiboreaalisella vyöhykkeellä jopa yli 8 % metsistä”
“Virossa lehtojen osuus metsistä on 10–30 %”
1 tykkäys
Bdc yhtiöistä sivusto, joka jäänyt toistaiseksi parhaaksi mitä olen selannut. Nyt ei liene hyvä aika hankkia bdc-yhtiöitä, mutta omistajille ja aiheesta kiinnostuneille mahdollisille tuleville omistajille lähinnä numeromuotoista tietoa. Laittakaa linkki, jos bdc-yhtiöistä on parempi sivusto olemassa.
1 tykkäys
Maailmalla tapahtuu. Jossain jo spekuloitiin, josko tämä triggeröisi taas laajempaakin konsolidaatiota varsinkin alttimanagereiden osalta.
BlackRock strikes $12.5 bln deal for Global Infrastructure Partners
2 tykkäystä
Ei nyt liity suoraan eQ:hun, niin siirretään tänne.
Onko kiinteistörahastojen järkevää toimia perinteisenä rahastona? Olisiko sijoittajien kannalta tehokkaampaa, jos kyseessä olisikin ETF, jolloin ainakin teoriassa pitäisi löytyä lunastuksille parempi likviditeetti? Kiinteistömarkkinan heikko likviditeetti ei ole ongelma niin kauan kuin kiinteistöt on arvostettu oikein ja vuokralaiset maksavat vuokransa. Mikäli nämä täyttyvät, niin uskoisin jälkimarkkinalta löytyvän ahnetta riskirahaa.
Toinen ongelma on tuoton maksu. Esimerkiksi S-pankin Metsärahasto jakaa esitteen mukaan 75% tuotoista omistajille, joten käteistä kertyy tätäkin kautta rahastolle todella hitaasti. Käytännössä noin 1-1.5% / vuosi rahaston pääomasta. Ei tuolla kauheasti makseta lunastuksia.
Millä muilla tavoin tätä lunastusongelmaa voitaisiin taklata tehokkaasti? Mikäli lunastusajat venyvät kovinkin pitkiksi, näkisin riskinä etteivät sijoittajat enää ainakaan lähitulevaisuudessa uskalla/halua sijoittaa perinteisiin kiinteistörahastoihin.
Pingataan nyt @Sauli_Vilen , jos löytyisi ajatuksia asiaa koskien.
1 tykkäys
Miten näitä yhtiöitä tulisi arvottaa/miettiä sijoituskohteena? Monessa kuitenkin korkeat osinkoprosentit kohtuu kestävästi (käsittääkseni tasaista monta vuotta). Onko pääriski näissä tällä hetkellä alla olevien yritysten konkurssit vai yleisesti arvostusriski (omistusten / itse yhtiöiden) vaiko klassinen näennäisen korkea osinkoprosentti, joka 1-2v sisällä leikkaantuu reilusti?
Hyvä kysymys. Laatu on kuitenkin siellä keskisuurten yhtiöiden sisässä, joita nämä bdc yritykset rahoittavat. Olen lukenut viisaampien arvioita niistä yhtiöistä, joilla sijoitusten jakauma toimialoittain tuntuu itsestä mielekkäiltä ja joissa on numeroiden valossa aihetta kestää vaikka niitä maksuvaikeuksiakin. Oma valinta monta vuotta ollut Arcc ja seuraava hankinta oli Fsk, Arcc on tunnustettu olevan sitä laatua ja Fsk tuottaa hyvin, vaikka siellä on osa omistuksista heikompia. Fsk riskillä 14% osinkotuotto ja Arcc pienellä riskillä 10% osinkotuotto. Eihän nämä mihinkään nouse, mutta hyvällä tuurilla voi välillä tehdä myyntivoittoja, mutta kyllä se osinko on se juttu ja pieni pelko että omistusten arvo alenee.
Siinä Bdc universumissa oli kyllä monipuolisesti tietoa alkuun, mm ne bdc kohtaisesti sijoitusten toimiala jakaumat ym.
1 tykkäys
AMWatchilla taas mielenkiintoinen juttu Carnegien rahastoyhtiöstä ja heidän halustaan osallistua alan konsolidaatioon myös pohjoismaissa. Lisäksi kiinnostavia kommentteja varainhoidon yrityskauppamarkkinasta. Hyvin samanlaisia kommentteja ollaan meidänkin seuraamilta firmoilta saatu, 2v sitten myyjien ja ostajien näkemykset olivat eri planeetoilta, mutta nyt keskusteluja käydään paljon ja kiinnostus konsolidaatioon on merkittävästi korkeammalla kuin pari vuotta sitten kuumassa nousumarkkinassa. CEO declares Carnegie Fonder ready for Nordic consolidation — AMWatch
“We’ve done some consolidations on a smaller scale at Carnegie Fonder over the years. And I clearly see that there’s going to be more to come in the market. Absolutely. And we are active in that market – not only in Sweden, but also in the Nordics,” Uller tells AMWatch in an interview.
The CEO seems quite certain that Carnegie Fonder – with an AUM of approximately SEK 90bn (EUR 8.1bn) at present – will consolidate, although he recalls a somewhat similar situation in 2020-2021, when the company “also wanted to be part of the consolidation”.
“Everybody talked about consolidation in the asset management industry, but it didn’t happen, because nothing was for sale, and buyers and sellers couldn’t meet. Now, everything seems to be up for sale. I think we will buy at some point,” he predicts.
17 tykkäystä
Avoimien kiinteistörahastojen keskeinen haaste on se, että alla olevat kohteet ovat oikeasti epälikvidejä. Rahastojen avoimuus ja hyvä likviditeettihän nojaa isolta osin siihen, että merkinnät ja lunastukset ovat tasapainossa, tai ainakin siihen, että lunastukset tulevat asteittain, ei siihen että alla olevat kohteet olisivat likvidejä. Hyvässä markkinassa tämä ei ole ongelma. Avoimen rahaston yhtälö on tosi vaikea saada toimimaan laskumarkkinassa missä kiinteistömarkkinan likviditeetti katoaa ja sijoittajat ryntäävät samaan aikaan lunastamaan rahojaan. Tämä fakta alla olevasta epälikvidistä kohteesta ei muutu mihinkään vaikka kyseessä olisi mikä ETF rakenne (kyllähän sen ETF:n pitäisi myös ne kohteet omistaa).
Kiinteistömarkkinan heikko likviditeetti ei ole ongelma niin kauan kuin kiinteistöt on arvostettu oikein ja vuokralaiset maksavat vuokransa. Mikäli nämä täyttyvät, niin uskoisin jälkimarkkinalta löytyvän ahnetta riskirahaa.
Tästä olen eri mieltä. Kiinteistömarkkina on luonteeltaan varsin syklinen ja heikossa markkinassa ostajia ei vain löydy. Toki sitten tullaan siihen fundamentaaliseen kysymykseen, että mikä on kohteen oikea arvostus? Onko se hinta minä joku on tällä hetkellä valmis maksamaan, vai joku DCF-arvo minkä rahaston arvonmäärittäjä antaa? 
Nyt tuota lunastusongelmaa taklataan sillä, että tuotteista tehdään napsun verran vähemmän likvidejä, kun lunastusikkunoita venytetään reippaasti. Tämä korjaa osin tätä ongelmaa, koska tuon pidemmän lunastusikkunan pitäisi kyllä riittää rahastoille taklaamaan lunastukset normaalimmassa markkinassa. Tämä on mielestäni askel oikeaan suuntaan, sillä nyt rahastojen likviditeetti on ainakin lähempänä alla olevien kohteiden likviditeettiä. Nykyisen kaltaisessa poikkeuksellisen heikossa markkinassa yhtälöä on silti vaikea saada pelaamaan, kun transaktiomarkkina on yksinkertaisesti niin älyttömän hiljainen ja rahaa vedetään samanaikaisesti paljon pois. Lisäksi velkarahaa on tällä hetkellä vaikea saada ja sillä lunastusten maksaminen ei varmasti ole managereille houkutteleva vaihtoehto.
Itse näen ihan selvän riskin, että ainakin yksityissijoittajien kiinnostus kiinteistörahastoja kohtaan on kokenut pidempiaikaisen kolauksen viimeisen 12kk aikana, kun tuotot ovat heikentyneet, rahastojen likviditeetti ei ole ollut se mitä on luvattu ja lisäksi media (mm. @Alex_af_Heurlin1) on myös ansiokkaasti nostanut esiin sektoriin liittyviä riskejä/ongelmia.
25 tykkäystä
Tämä Blackrockin GIP ostos on hyvä osoitus miten hurjia hintoja hyvistä vaihtoehtomanagereista voidaan maksaa. Blackrock maksaa 100mrd AUM:sta noin 13mrd, eli hurjat 13% AUM:sta. Perinteisistä varainhoitajista maksetaan yleensä 1-3% ja vaihtoehtoisissa 10% on jo tooooosi paljon.
Infrarahastojen tyypillinen palkkiotaso on ~1,5%, eli karkeasti GIP voisi vaihtaa sen 1,5mrd. Tämä tarkoittaa EV/S ~9x. Todennäköisesti tuottopalkkioita saadaan tähän päälle vielä ihan mukavasti, eli EV/S on jonkin verran alempi. Marginaalitaso tuottopalkkiot huomioiden on väkisin yli 50% (en ihmettelisi vaikka 70%), eli karkea P/E-kerroin olisi jossain 20x korvilla. GIP työllistää 400 henkilöä, eli Blackrock maksaa noin 32 miljoonaa per henkilö. Vertailun vuoksi meillä eQ:ta hinnoiteltiin hetkellisesti ~10 MEUR/työntekijä ja tämä oli täysin poikkeuksellinen taso Hesulissa. Toki tuo GIP liikevaihto (tai AUM) per työntekijä on kanssa ihan älyttömällä tasolla (~4 MUSD), kun meidän kotimaiset varainhoitajat pyörivät keskimäärin jossain +300k tasolla. Alleviivaa sitä, että tämä sektori skaalautuu ihan tähtitieteellisiin numeroihin, kun tähdet osuvat kohdilleen. Tuossa muuten tallenne konffaan jossa myös tätä transaktiota käsitellään: Events Platform - Q4 (alan itsekin vasta kuunnella).
33 tykkäystä
Hyvää pohdintaa ja kiitos kehuista!
Toinen asia mikä tuli Blackrockin infraostoksesta mieleen, näkeekö Blackrock että indeksirahastojen kasvu on päättymässä?
Usein tällaisia suuria avauksia tehdään, kun firma ei ole ihan varma core-bisneksestään.
Indeksirahastojen markkinaosuutta ei voi loputtomiin kasvattaa ja katteet ovat olemattomat.
Erilaiset indeksinuutokset heiluttaa koko ajan enemmän (?) markkinoita, mikä tarkoittaa epäsuorasti indeksisijoittajien tappiota (enemmän tai vähemmän ennakoitavia rahavirtoja, joista aktiivisijoittajat voivat hyötyä passiivisten kustannuksella).
Vielä pari vuotta sitten Blackrock oli esg:n eturintamassa, nyt vähän hiljaisempaa siellä.
18 tykkäystä
Pieni anekdootti lähipiiristäni:
Tuttavani on asunut avoimen rahaston omistamassa asunnossa kolmatta vuotta. Markkinatilanteesta johtuen rahasto laittoi asunnon myyntiin, mikä ahdisti tuttavaani merkittävästi. Hänen ratkaisunsa (enkä voi väittää olevani syytön tähän) oli muuttaa asunnosta pois Kojamon omistamaan taloon, sillä Kojamolla ei ole samanlaisia paineita myydä. Samalla toki käytettiin tilaisuus muuttaa lähemmäs läheisiä. Asunto on edelleen myynnissä mutta tyhjänä - myyntiin laittamalla rahasto menetti asunnon vuokratulot.
Olen jäänyt miettimään, kuinka yleisiä tällaiset tarinat ovat. Omassa entisessä asunnossani asuvat vuokralaiset olivat myös kovin kiinnostuneita asuntoon tutustuessaan, millä horisontilla aion asunnon pitää. Jos asuntojen myyntiinlaitto yleisemminkin johtaa asunnon tyhjenemiseen nykyisessä markinassa, jossa uuden löytäminen ei ole helppoa, lunastuksista johtuva myyntipaine voi aiheuttaa enemmänkin vahinkoa rahastolle.
15 tykkäystä
Jos kiinteistöistä koostuvan vaihtoehtoisen rahaston hallinnointipalkkio on 2,95% aumista ja lisäksi rahaston tuotto rahastoon sijoittaneille on hyvä, on sen arvo managerille ja mahdollisille ostajille satavarmasti jotakin ihan muuta kuin 10% aumista.
1 tykkäys
Kyllä, AUM arvostus on luonnollisesti täysin riippuvainen sen tuottamista palkkioista (jatkuva + tuottis) ja AUM jatkuvuudesta. Jatkuvuuteen vaikuttaa taas moni tekijä, joista tärkeimpänä on tuotteen laatu, koska huono tuote on aina riskissä kadota sukupuuttoon. Luonnollisesti myös asiakaskunnalla, (onko keskittämisriskiä) skaalautumispotentiaalilla yms. on merkitystä.
5 tykkäystä
Kyllähän tuo Blackrockin palkkioista leijonasosa tulee jo nyt muista kuin indekseistä.
Halusivat vahvistaa vaihtoehtoisten liiketoimintaansa, mikä on jo nyt selvästi kannattavin liiketoiminta palkkiomielessä. Näkevät infrassa hurjaa kasvua pitkällä aikavälillä ja GIP markkinan parhaita infrapelureita. Mielenkiintoista, että yksi pääargumentti kasvun taustalla on valtioiden rajut alijäämät ja tämän kautta kyvyttömyys ylläpitää rapistuvaa infraa. Näkevät, että yksityinen raha tulee olemaan ratkaisu tämän infravelan korjaukseen. Myös myyntipuolella näkevät hurjia kasvumahdollisuuksia johtuen Blackrockin jakelukoneesta, jonka läpi GIP:n tuotteita voidaan myydä.
Kuva: https://s24.q4cdn.com/856567660/files/doc_financials/2023/Q4/BLK-4Q23-Earnings-Supplement.pdf
13 tykkäystä
Vielä tähän GIP:n valuaatioon. Konffassa sanottiin että run-rate feetaso on 750m, eikä tuo mun arvaama 1,5mrd. Lisäksi kaikki vanhat carryt menee tiimeille/vanhoille omistajille (tämä on toimialalla standardi, itse en vaan tajunnut tätä aiempaa viestiä kirjoittaessa), eli EV/S on yli 15x 
Vastaavasti P/E huitelee jossain 40x tasolla 50%:n marginaalioletuksella. Aivan järkyttävän kovia lukuja, vaikka tämä toki heijasteleekin kuinka arvokkaita oikeasti isot ja uniikit alttimanagerit voivat parhaimmillaan olla. Paljon saa Blackrock painaa lisämyyntiä, että tuolla luodaan omistaja-arvoa.
13 tykkäystä