Alussa tavoitteena oli saada niin iso osakesalkku kasaan, että 40-vuotiaana olisin päässyt eläkkeelle. Tästä on aikaa jotain 15 vuotta (muistaakseni Mustachion löysin 2009) ja nyt neljäänkymmeneen ikävuoteen on enääpari vuotta. Asuin haaveillessani FIREstä pienessä vuokrakämpässä ja sain kohtuullista palkkaa.
Missä menet tällä hetkellä tavoitteen suhteen?
En ole lähelläkään tavoitetta. Huomasin noin 7 vuotta sitten, että osakkeisiin sijoittamalla ei silloisilla tuloilla (4500€/kk) pääse FIREen käytännössä ikinä. Saatiin säästettyä ehkä 1000€/kk. Silloin lapsia oli 2 ja puoliso kotona tai pienipalkkaisissa töissä. Vaihdoin strategian myymällä osakkeista suurimman osan ja sijoittamalla asuntoihin. Nyt asuntoja on yli kymmenen ja saadaan niistä kassavirtaa käyttöön. Onneksi tuli otettua korkokattoja ja kiinteitä Huru-Ukon neuvosta.
Oletko karsinut kuluja/mikä on säästöprosentti?
Koitamme karsia kuluja, mutta kun lasten määrä on nykyisin neljä (harrastuksia on liikaa, myös itsellä), niin säästämisestä on tullut hyvin hankalaa. Käytännössä säästämme lyhentämällä asuntolainoja.
Käytännössä olen hylännyt idean kovin varhaisesta eläköitymisestä, mutta säästäminen aiemmin on ehdottomasti kannattanut, pystyn nyt käyttämään koko palkan elämiseen kun säästöä tulee pakotettuna muuta kautta. Taitaa mennä iso osa asuntojen kassavirrastakin elämiseen.
En minä omasta puolestani olekaan huolissani. Sijoituksiin menee nelinumeroinen summa kuukaudessa ja lisäksi lyhennännän asuntolainaa hyvällä tahdilla. Todennäköisesti työurallani olen jo puolivälissä ja periaatteessa matalaan elintasoon tyytyen voisin hypätä jo nyt pois oravanpyörästä, mutta koen sen liian suurena riskinä nykyisellä pääomalla.
Tekoäly ja muu teknologinen kehitys parantaa varmuudella tuottavuutta tulevaisuudessa, mutta kenelle kuuluu tuottavuuden arvonlisäys: a) työntekijöille b) johdolle c) omistajille?
Vastaus lienee helppo: Suurin osa tuottavuuden kasvusta valuu omistajille, mutta osaltaan myös huippuasiantuntijoille ja johdolle.
Ihmisen, joka ei omista mitään eikä työpanos ole korkeaa jalostusarvoa, asema on kautta aikojen ollut heikko ja se tulee olemaan sitä myös jatkossa.
Ahkera ja älykäs pärjää jatkossakin, mutta nämä firetyssuunnitelmat ja leppoistaminen vaatii useimmille vuosikymmenten panostuksen eikä sekään aina riitä. Aiemmin avokätinen suomalainen eläkejärjestelmä muuttuu 50 vuoden työpätkäksi jolla rahoitetaan vanhainkotimaksut.
Fire-elämässä kannattaa sitten varautua mm. siihen, että pankki ei myönnä lainaa, tai edes luottokorttia, koska ei ole ansiotuloja tai eläkettä.
Tämä Vilho Mustajärven tarina oli niin mainio, että laitetaan se tännekin varallisuuden kartuttamisen hengessä:
Ihan ei päässyt säästämisessä samalle tasolle kuin paikallisen kylähistoriikin henkilö, joka ei käyttänyt kenkiä koska ne olisivat kuluneet ja joi kahvit seisaalteen, ettei housut kulu.
Mielestäni on hyödyllistä miettiä mihin ihmisten rahat menee ja miksi nyt ja tulevaisuudessa? Tekeekö AI ynnä muu esim. asumisesta, ruoasta, liikkumisesta, terveydenhuollosta, koulutuksesta tai energiasta kalliimpia vai halvempia kuluttajille?
Määritelmällisesti ihmisten rahat tietysti aina menee johonkin; ennen vanhaan ihmisillä meni eniten rahaa ruokaan ja suhteellisesti myös tavaroihin kuten vaatteisiin ja huonekaluihin. Nykyisin taas mm. asumiseen sekä erilaisiin palveluihin kuten terveydenhuoltoon menee entistä isompi osuus ja ruokaan ja tavaroihin suhteellisesti vähemmän.
Mihin ihmiset tulevaisuudessa käyttävät suhteellisesti enemmän tai vähemmän rahaa ja miksi?
(Tulo- ja varallisuuserothan voivat kasvaa vaikka myös pienituloisimpien elintaso nousisi valtavasti.)
Edit: …ja ihmisethän tietysti aina vertaa siihen miten muilla menee eli vaikka tulevaisuudessa kaikkien elintaso olisi parempi kuin miljonäärien nykyään niin osa tulee olemaan tyytymättömiä koska ei ole omaa avaruusalusta ja naapurilla on.
En oikein keksinyt mihin threadiin tämän postaisi, mutta ajattelin että voisi olla ainakin Firettäjille relevantti.
Uudessa kansallisessa e-kirjastossa on ilmaiseksi luettavana mm. Kauppalehti ja Arvopaperi. Parasta nuo on lukea iPadilla, mutta näyttää toimivan myös MacBookilla. Toimii siis lataamalla E-Kirjasto appi App Storesta.
Yksi asia on mielestäni tärkeä FIREssä. Firetys ei pyri rikastuttamaan vaan ennemminkin rakastuttamaan (elämään). Ei tarvitse miettiä muuta kuin ehkä sitä, että se menee minkä tienaa. Huomioi toki kuitenki inflaation merkitys vuosikymmenten yli. Jos menee enemmän niin on vaarana pudota rattailta…
Se on hiukan absurdia, että jos pankkitilillä on kaksi miljoonaa euroa, luottokorttihakemus 1000euron luottokatolla, hylätään maksukyvyn puuteen vuoksi.
Uudelleen neuvottelin lainani viimesyksyllä. Sanoin että olen vapaaehtoisesti työttömänä. Verotiedoista pääomatulot ja sijoituspankista lappu pääomasta. Lainaa oli 35% maksettu ja uusi pankki teki tiukemman tarjouksen. Helposti vaihtui.
Ainakin tuossa taannoin lainaa hakiessa rahasto-omaisuutta joka ei ollut Nordean omissa rahastoissa ei voitu huomioida lainahakemuksessa tai lainan vakuuksina. Tuntui hieman ehkä tiukalta.
Absurdia tai ei, niin me ei oltaisi saatu lainaa nykyiseen asuntoon, ellei vaimolla olisi ollut niin hyväpalkkaista työtä kuin oli. Itse jouduin kikkailemaan sijoitusyhtiöstä osinkoina ulos ylisuuren määrän, jotta minun tuloja otettiin mitenkään huomioon. Pääomatulot lainan nostovuodelta olivat kuusinumeroiset, eikä ensimmäinen numero ollut edes kakkonen.
Sijoitustuotoilla elämiseen liittyy sama ongelma lainanäkökulmasta kuin yrittäjilläkin: keskiverto asuntolainan käsittelijä ei ymmärrä muita tulomuotoja kuin palkkatulon. Pääomasta tulevat kassavirtatuotot vielä jotenkin saa huomioiduksi, mutta esim. rahastosijoittajan on turha haaveilla siitä, että pankki katsoisi arvonnousua tuloksi.
Auttaa kummasti, jos pankki on tuttu ja saat pyydettyä sieltä sellaisen henkilön, joka on hoitanut yrittäjien henkilökohtaisia laina-asioita. Nämä henkilöt osaavat huomioida paremmin myös muut kuin palkkatulot.
Eräs vaihtoehto lienee hankkia/siirtää arvopapereita lainan myöntävän pankin arvo-osuustilille ja antaa ne vakuudeksi lainaa vastaan. Eri pankeilla tietysti vaihtelevaa tarjontaa sijoitustuotteissaan, vakuudeksi saattavat hyväksyä vain omat rahastonsa ja vaikka esim. vain 50% arvostaan, eikä toki optimaalista, jos ei onnistu siirtää suoraan vaan myytävä ensin jotain toisaalla realisoiden voittoja.
Varmaan yleensä se ongelma on tulojen kanssa, ei vakuuksien. Pankit kun eivät saisi myöntää lainaa ilman tuloja, vaikka olisi miten paljon vakuuksia. Tulojen kanssa tulee sitten ongelmia että mitkä omaisuuslajien tulot huomioidaan ja huomioidaanko esim. jostain syystä vain joku osuus tuloista (esim. vuokratuloista 70% tms.).
Olen tehnyt excel-harjoituksia aiheesta, vaikka en varsinaisesti aikaisesta eläköitymisestä haaveile. Kiinnostaisikin kuulla tarkemmin miten olette käsitelleet inflaatiota laskelmissanne? Jos elämää on eläköityessä jäljellä jopa 50 vuotta, ei ole ihan samaa miten kuluttajahinnat kehittyvät.
Oma lähestymistapa on oletus, että sijoitusten arvo kasvaa vuositasolla selvästi (2-3x) enemmän kuin mitä rahaa tulee käytettyä. Tulevaisuus näyttää kuinka käy, tähän asti on toteutunut.
Omissa simulaatioissa olen inflaation käsitellyt siten että oletan vuotuisten menojemme kasvavan inflaation verran joka vuosi (eli n. 2% per vuosi). Mallintamalla menoja näin saa arvioitua että riittääkö tulot.
Henkilökohtaisella tasolla inflaation vaikutuksiin voi myös vaikuttaa paljon omilla valinnoilla; ei ole pakko kuluttaa keskimääräisesti ja kun aikaa on käytettävissä osan siitä voi käyttää kulujen optimoimiseen.
Osakkeet ovat myös pitkällä aikavälillä inflaatiosuojaa tarjoava omaisuuslaji sillä tavalla että korkeammat hinnat siirtyvät keskimäärin ajan mittaan tuloksiin ja voitonjakoon.
Sijoitussalkun sisällöllä voi myös vaikuttaa juttuihin. Omistan itse esim. eri sähköyhtiöitä sen verran että niiden osingot kattavat (ja ylittävät) omat sähkölaskuni. Jos sähkön hinta nousee Suomessa niin se parantanee Fortumin tulosta ja voitonjakoa. Jos sähkön hinta laskee niin omat sähkölaskuni pienenevät. Win-win!
Mä en tajua tätä firetystä en sit ollenkaan, et pitäis “päästä” jotenkin. nuorena eläkkeelle. Ja sit tehdä sitä mitä haluaa.
Jos on yks asia missä olen elämässäni onnistunut, on se että valitsin työn jota haluan tehdä. Kun se sit loppuu en “pääse” vaan joudun eläkkeelle.
Teen nyt töitä, työ on se mitä haluan tehdä elämässäni. Mä en kaipaa mitään fire-elämää, elän sitä jo nyt. Mun työkaverit on mun kavereita, teemme yhdessä jotain minkä koemme tärkeäksi.
Mä olen kokoajan siinä sivussa harrastanut sijoittamisitakin, mutta harrastanut. Ikinä ajatellut että sijoitustuottojen varassa jäisin sohvalle pierekelemään tai tekeen jotain muuta, jota en koe yhtä hauskaksi kuin työntekoa. Josta mulle vielä maksetaan palkkaa!
On toki hienoa, jos joku kykenee löytämään oman kutsumusammattinsa ja tekisi sitä vaikka ilman rahallista korvausta. Todellisuus on kuitenkin se, että suurin osa ihmisistä ei koe omaa työtään vapaa-aikaa kiinnostavammaksi.
Itse ainakin keksisin töissä vietetylle ajalle moninkertaisesti parempaakin käyttöä ja oma mielikuvitus ei riitä sellaisen työtehtävän keksimiseen, jossa näin ei olisi.
