Merkel vetelee hyvistä naruista, kun kyseenalaistaa Venäjän ja USA:n välisen öljykaupan. Linjan luulisi olevan yhtenäinen, on kysymys sitten kaasusta, öljystä tai mistä tahansa energian lähteestä.
Itse uskon että tästä Saksan johdolla EU ja USA tekee hyvät lehmänkaupat, joka hyödyntää kumpaakin osapuolta. Ja Igor toimittaa kaasua sakuille, ohi Ukrainan ja Puolan “verotusta”.
Energiahuollosta on tullut EU:ssa varsinainen paradoksi vihreiden vuoksi. Vihreän liikkeen lähtökohta oli se että ydinvoima on saatanan keksintöjä. Kun kielletään kaiken poltto (turve, hiili etc) niin jopa Suomen vihreät ovat kääntäneet kelkkansa töpseli-sähkön suhteen. Meillä ei paukkupakkasilla saataisi tuuri-sähköllä töpselistä energiaa ilman ydinvoimaa, joki-energiaa etc.
Kaiken lisäksi Saksan Virheet eivät hyväksy edes ydinvoimaa ja Igorin kaasu on huonoista vaihtoehdoista parempi. Eli johtopäätös on se että Fritz tarvitsee NS2:n tai muuten tulee talvella holotna.
Novatek and Uniper pave the way for joint long-term hydrogen supply and technology projects
Novatek and Uniper signed today a MoU on joint investigation of the potential for Novatek to supply Uniper with Blue and Green Hydrogen for Uniper’s power stations and markets in Russia and North West Europe. Blue Hydrogen can be produced from natural gas, accompanied with the CO2 capture and storage in geological underground formations, while Green Hydrogen is produced by using renewable energy.
Andreas Schierenbeck, CEO of Uniper: “Uniper is committed to turn the European Generation business carbon neutral by 2035. Hydrogen will play a major role in achieving these goals. Germany, like many other heavily industrialized countries, will be dependent on hydrogen imports, as the demand for hydrogen exceeds production capacities. Therefore, we are seeking worldwide cooperations and partnerships. As an already trusted supplier of natural gas, Novatek is well prepared to develop export capabilities for Hydrogen.”
Paljon puhutaan vety-, tuuli-, vesi- ja aurinkovoiman roolista tulevaisuudessa uusiutuvien energiamuotojen yhteydessä.
Foorumiltakaan en löytänyt montaa kommenttia vähemmän otsikoissa olevasta aaltovoimasta. Mikähän aaltovoiman rooli on tulevaisuudessa ja etenkin Fortumin strategiassa?
Aaltovoiman valjastamisessa on omat haasteensa, mutta teknisesti on olemssa useampia tapoja hyödyntää aaltovoimaa. Näin insinöörismiehenä kiinnostaa, miksi tekniikat eivät ole onnistunut valtaamaan kuin marginaalin uusiutuvan energian markkinoista.
Olisiko mahdollista yhdistää esimerkiksi merituuli- ja aaltovoimaloita, jolloin samasta alueesta voisi saada tuplahyödyn? Onko @Juha_Kinnunen aaltovoima tai “hybridivoimalat” nousseet koskaan esiin Fortumin kanssa keskustellessa? Tästä aiheesta olisi mielenkiintoista kuulla analyytikon ja Fortumin asiantuntijoiden mietteitä.
On näitä tuuli/aaltohybridivoimaloita ainakin konseptitasolla esitelty, mutta käsittääkseni ei mitään suuremmassa mittakaavassa. Tietoni voivat kyllä olla jo vanheneet, pitänee tutustua jälleen aiheeseen tarkemmin.
Aaltovoimaa Fortum on kokeillut, mutta tulokset ovat käsittääkseni olleet toistaiseksi heikkoja. Joku aaltovoimaprojekti, jossa Fortum oli mukana, taisi päätyi lopulta meren pohjaan. En nyt tuohon muistikuvaani kuitenkaan löytänyt mitään vahvistusta, joten ei kannata siihen luottaa Joka tapauksessa pienimuotoisia kokeiluja aaltovoimassa on tehty, mutta toistaiseksi ei ole mitään läpimurtoa löytynyt - siitä olisi ainakin kerrottu. Vielä on insinööreille tekemistä aaltovoimassa
Tällä hetkellä aaltovoima (tai hybridit) eivät ole mielestäni merkittävässä roolissa Fortumin strategiassa. Tilanne voi muuttua, jos teknologiassa tehdään läpimurtoja - uusiutuvat ja päästöttömät energianlähteet kiinnostavat tietysti kaikkia. Kehitystyötä tehdään, ja onhan tuossa mahdollisuuksia tulevaisuudessa.
Wello haki taannoin rahoitusta Invesdorissa. Fortum lähti mukaan pienesti yritykseen, mutta nykytilanteesta ei tietoa. Ensimmäinen voimala tosiaan meni pohjaan ja saivat kuulostamaan sen, että ”niin sen pitikin mennä”.
Vattenfallilla oli vuosia sitten pöhinää aaltovoiman ympärillä, mutta ideat on nähdäkseni laitettu hissukseen takaisin pöytälaatikkoon ja fokus siirtynyt muihin uusiutuviin. Eiköhän muidenkin toimijoiden fokus ole tällä hetkellä toimiviksi todistetuissa konsepteissa ja tutosarvet tarkkana vedyn suhteen.
Wello on tosiaan yksi, toinen suomalainen on AW-Energy Oy. Molemmissa Fortum oli jonkinlaisella panoksella mukana. Varmaan muitakin on olemassa, nuo löytyi nopealla googlettelulla.
Wellon konseptin ei kyllä käsittääkseni pitänyt mennä meren pohjaan, vaan se oli pinnalla. AV-Energyn muistaakseni piti. Mutta joka tapauksessa jonkinlainen muistikuva oli, että joku projekti meni vähän turhankin kauas pohjaan… Tästä ei vahvistusta ainakaan pikaisesti löydy, joten jospa molemmat rullaa suunnitelmien mukaisesti
Merkittävimmät muutokset omistajalistauksessa Varman ostot ja Nordean myynnit.
Muutokset ovat edelleen melko pientä, kun vertailee tätä päivävaihtoihin. Robottien senttipelit jatkuvat ja Fortumin algoritmit ovat kiinnitettynä DAX30 kurssivaihteluun.
Sektorijakaumassa muutokset olivat myös pienehköjä. Mukava nähdä kuitenkin se että ulkit jo vähän lisäilivät mannaa salkkuihinsa.
Gazpromissa on paljon myös jenkkirahaa ja rahastoja mukana, ettei sitä ihan heppoisin perustein pystytä putkea tyrmäämään. Gazprom on monikansallinen pörssiyhtiö, toisin kuin poliittiset kannanotot koittavat kääntää sen venäläiseksi monopoliksi. Gazpromin edullinen energia mahdollistaa EU:n tärkeiden teollisuusyritysten kilpailukyvyn. Samalla tietysti myös lukuisten muiden yhtiöiden kilpailukyvyn.
Venäjää ei pitkään pystytä kyykyttämään putkihankkeen lopetuksella, kun se pystyy työntämään Aasiaan kaasua halvalla ja se taas johtaa Aasian vallan kasvuun taloudessa ja politiikassa Euroopan ja USAn ollessa maksumiehinä.
Ympäristönäkökulmasta putkea on vaikea korvata parin vuosikymmenen tähtäimellä, kun puhtaampaa energiaa ei ole näköpiirissä ja ydinvoimaa ei kyetä riittävän nopeasti tekemään.
ydinvoima on täysin poliittinen kysymys, vastaavalla sääntelyllä perinteisiin voimalaitoksiin ja tuuleen, mitä turvallisuuteen tulee, niin kumpaakaan ei suomeen rakennettaisi.
Päästöoikeudet olivat eilisen nousun takana. Breikki ylös, Puola myi huutokaupassa päästöoikeuksia preemiolla (38 euroa) joka kertoo, että kysyntää on. Toissa päivänä yksi hedge fund jutteli, että päästöikeudet saattaisi mennä 100 euroon.
Joka tapauksessa pienimuotoisia kokeiluja aaltovoimassa on tehty, mutta toistaiseksi ei ole mitään läpimurtoa löytynyt - siitä olisi ainakin kerrottu. Vielä on insinööreille tekemistä aaltovoimassa 
