Torstaina sitten (ehkä) selviää onko Fortum myös käyttänyt proxy hedgejä omassa suojauksessaan. Todennäköisesti on koska Fortumin tuotanto Pohjoismaissa merkittävästi isompi kun Uniperin. Jos futskumarkkinoilla ei riitä likviditeetti Uniperin toimiin tuskin riittää Fortuminkaan tarpeisiin.
1 tykkäys
Viitannet tähän uutiseen?
Kannattaa huomata, että Rosatomin vaatimus taitaa olla vasteveto Fennovoiman aiempaan vastaavaan, jossa Fennovoima vaatii noin kahden miljardin korvauksia.
Tätä samaa peliä on usein tällaisissa tilanteissa ja esimerkiksii aikanaan Olkiluoto 3 kanssa Areva ja TVO vaati toisiltaan ristiin miljardeja samalla kun rakentaminen oli edelleen kesken.
Tuon otsikon / one-linerin perusteella ei siis voi vedellä mitään “Venäjä vie Fortumin voimalat” yhtäsuuruusmerkkejä. ei toki sen puoleen päinvastaistakaan.
Menisitkö tähän ketjuun kerran Uniper mainittu…
Germany plans to reactivate a coal-fired power plant in connection with national efforts to save natural gas supply for this winter.
The facility, Heyden near Hanover, will from next week until April generate electricity for the country’s network, informs plant operator Uniper.
3 tykkäystä
Ajatusleikki ja vakavampi aihe tässä samassa paketissa.
Alustuksena… olen antanut uutisvirrasta itseni ymmärtää, että ensi talvena riippuen Olkiluoto 3:sta, meillä Suomessa on 2500-4000 Mwh potentiaalinen vajaus paukkupakkasilla. Tälläkin hetkellä pohditaan miten tilanteissa tulisi toimia ja millaisia sähkökatkoja kullakin on mahdollisuus kestää. Toisaalta mihin suuntaan vienti käy.
Norja on jo ilmoittanut että se saattaa rajoittaa sähkön vientiä, mutta Ruotsista tälläistä ei ole ilmeisesti vielä kuulunut.
Edellä mainituista asioista puhuttiin mm. Tämän päivän Ylen A-Studiossa.
Kuka päättää voiko Energia yhtiö viedä sähköä maasta jos on vapaata kapasiteettia ja maa ei ole alijäämäinen? Lisäksi jos voi niin voiko määrätä myös suunnan?
Voiko Fortum päättää Ruotsissa omistamillaan voimaloilla tukea Suomen sähkö vajetta tuonnilla?
Voiko valtion omistajaohjaus määritellä tälläistä Fortumille kansallisen turvallisuuden nimissä tjms?
Mikäli edellä mainittujen kysymysten vastaukset mahdollistavat niin itse näkisin sähkön turvaamisen parempana vaihtoehtona vaikka sähköstä voisi saada parempaa hintaa Keski-Euroopasta. Pitämällä pyörät pyörimässä teollisuudessa, palveluissa ja logistisissa laitoksissa se tukee Suomen kykyä selvitä talvesta myös taloudellisesti.
Pahoittelut kun energia poliittinen mekaniikka on hieman hukassa.
Pienellä painolla mukana Fortumissa ennen ja jälkeen alkuvuoden tapahtumien.
6 tykkäystä
Kantaverkkoyhtiöt tarjoavat rajasiirtoyhteydet sähkömarkkinoiden käyttöön Spot markkinoille ja päivänsisäiseen kauppaan. Spot laskennassa sähkö siirtyy halvemmalta alueelta kalliimmalle kunnes tekniset rajoitukset tulee vastaan ja suunta määrittyy siten. Kantaverkkoyhtiöissä on valtion yliedustus.
Fortumin Ruotsin voimaloista ei voi siirtää kohdennetusti sähköä Suomeen. Yllä olevan lisäksi se ei ole teknisesti edes mahdollista, koska sieltä ei ole suoria siirtoyhteyksiä voimalaitoksilta Suomeen.
Kantaverkkoyhtiö voi rajoittaa rajasiirtoyhteyksiä, mutta siihen pitäisi olla joku muu perusta kuin hinta. Vaikka tekninen rajoite. Suomen kannalta on vaarallista jos siirtoyhteyksiä rajoitetaan, koska Suomi on nettosähköntuoja ja riippuvainen tuonnista. Jos Norja rajoittaisi rajayhteyksiä hintaperusteisesti, niin sillä voisi olla ikävä ketjureaktio ajattelutapaan ja koko markkinan toimivuuteen. Tätä eripuraa Putin toimillaan on hakenut.
6 tykkäystä
Nyt sopiikin toivoa, että tulee lauha talvi. Kerrankin toivoo, että sitä lunta ei olisi ja vettä sataisi talven läpi. Ainakin pohjoismaiden vesivoimaloiden varastoihin. Mutta tuleen ei pidä jäädä makaamaan. Muistaakohan monikaan, ennen kuin Rosatom lahjoi Fennovoiman päättäjät, oli tapetilla Japanilaisen Toshiban ydinvoimala. Tarjouskirja taisi olla 200+ sivua pitkä. Lienee hyvin perusteellinen selvitys, tietäen Japanilaisten säntillisyyden. Jostakin kumman syystä (erään lähteen mukaan) 2 A4:sta pitkä Rosatomin tarjous oli vakuuttavampi.
Toshiba tarjosi 1600MW:n voimalaa. Niitä tarvittaisiin nyt kaksi kappaletta täyttämään nykytarve vaikka Olkiluoto ajaisi 100% käyttöasteella, mutta vihreän vedyn tuotantoon tarvitaan paljon energiaa, joten 1-2 lisää tuon päälle olisi ihan fiksua. Lieneekö ydinvoimalla tuotettua vetyä katsotaan vihreäksi, mutta ainakin se tekee elektrolyysiä tyynellä ja pimeälläkin.
Suomen pitäisi heti tehdä strateginen päätös avata 3-4 uuden ydinvoimalan rakentamisen keskustelut useiden eri tahojen kanssa. Otetaan Japanin lisäksi vaikka Ranskakin mukaan myös, jos ovat oppineet Olkiluodosta mitään. Ainakin tietävät rakennus- ja ydinturvamääräykset nyt selkäytimessä, joten yllätyksiä ei pitäisi siinä suhteessa enää tulla.
18 tykkäystä
Baltian kilpailuviranomaiset ovat aloittaneet tutkinnan. Markkina-alue on sama, Nord Pool.
Ajatus, että Suomen sähkön hinnan kautta saadaan Uniperin tappiot takaisin sisältää myös riskin, mitä kilpailulakien osalta laskettaan % liikevaihdosta.
1 tykkäys
Mitä hyvää huomisesta Fortumin Q2 tuloksesta pitäisi löytyä että sillä olisi positiivista vaikutusta osakkeen kurssiin? Pahaenteisesti vedetään tällä hetkellä alamäkeen -5%… 
Osaisiko @Juha_Kinnunen tähän vastata jotain, vaikka varmasti kiirettä pitää nyt?
On kyllä mielenkiintoista nähdä mikä reaktio on. Voi heitellä päivän aikana. Varmaankin positiivinen vaikutus tulisi fortumin moninkertaisesti odotukset ylittävästä perusliiketoiminnasta. Se on mahdollista, mutta epätodennäköistä.
Oma veikkaukseni on, että Fortumin kurssi nähdään seuraavan kahden viikon aikana vielä alle 9 euron. Sitten on kyllä jo pohja lähellä.
1 tykkäys
Ensimmäinen asia on tietysti lukea yhtiöstä saatavilla oleva materiaali ja pyrkiä ymmärtämään se. Allekirjoittanut avasi Uniperin 257 sivuisen vuosikertomuksen ensimmäistä kertaa keväällä 2022 kun paska oli osunut jo tuulettimeen, joten tämän ei ole tarkoitus moittia ketään sen enempää kuin itseäni.
Uniperin vuosikertomuksessa on mainittu useaan otteeseen kaasun toimittajamaihin liittyvät geopoliittiset riskit ja kaasun hinnan voimakkaat heilahtelut. Siellä on myös erillinen maininta sopimusriskeistä esimerkiksi seuraavasti: “The Uniper Group is exposed to legal risks regarding the interpretation and enforcement of price clauses in long-term sales contracts” ja “The Uniper Group’s operating activity, in particular the physical assets, long-term procurement contracts, and sales agreements with key customers, is exposed to considerable risks and chances due to the fluctuations in
the price of commodities.”
Em. virkkeistä voi päätellä, että siellä on kiinteähintaisia sopimuksia joissa on isoja riskejä hinnan heilahteluille. En tosin itsekkään osannut mistään päätellä tilanteen olevan “meidän sopimuksissa on muuten tämmöinen ehto, että joudutaan toimittamaan X hinnalla vaikka ei kaasua saataisikaan”. Ja oletin silti itsekin, että sopimustekniikka olisi sen verran kunnossa, että sieltä löytyisi edes jotain mahdollisuuksia vedota force majeureen tai muuhun merkittävään muutokseen markkinassa. Epäonnistunutta riskienhallintaa yhtiöltä.
Tämän takia piensijoittajan pitää mielestäni seurata enemmän isoja ennusmerkkejä kuin tuollaisia yksittäisiä riskejä (jotka voivat pahimmassa tapauksessa muuttua hyvin merkittäviksi). Jokaisen sopimusteknisen riskin tiedoksi saaminen ja ymmärtäminen on mahdotonta, vaikka niillä voi olla isoja vaikutuksia. Piensijoittaja ei ole mahdollisuutta tehdä kattavaa Due Diligenceä, jonka piiriin tuollaisten sopimusten ehdot tipahtavat.
Minulle red flag oli se, että en ymmärtänyt tuota 8mrd asiaa ja sopimusriskejä riittävästi, ja irtaannuin osittain yhtiöstä. Aloin samassa yhteydessä tonkimaan enemmän ja tajusin että en tajua näistä johdannaishärveleistä juuri mitään. Sijoitin ehkä n. 10 vuotta sitten about tiedolla “yhtiö tuottaa ja myy sähköä, ja sähköä tarvitaan aina” 
Eri maiden välille syntyvän konfliktin todennäköisyyden arviointi on niin subjektiivista, että siihen on aika vaikea antaa neuvoja. Historia antaa viitteitä maista, joilla on ollut taipumusta osallistua konflikteihin myös sotilaallisesti. Vaikutuksia olen itse arvioinut aina seuraavilla pohdinnoilla:
- Yhtiön suorat omistukset ko. maassa, ja omistusten vaikutus yhtiön toimintaan → suora vaikutus omaan tuotantoon
- Yhtiön liikevaihdon ja tuloksen määrä ko. maasta → suora vaikutus ylimpään ja alimpaan riviin
- Yhtiön riippuvuus ko. maan tuottamista hyödykkeistä / suorista toimittajista. Esim. maa jossa vahva sirutuotanto → yhtiöt joille sirujen saatavuus on tärkeää, päätyvät riskikategoriaan
8 tykkäystä
Kannatan ehdottomasti näitä lisäydinvoimaloita. Perusvoimaa tarvitaan reilusti lisää tulevina vuosikymmeninä, samoin sähkön varastointia (teknisesti vielä haastavaa isossa skaalassa). Tuulivoima tai aurinkovoima eivät ratkaise yksinään Suomen sähköjärjestelmää. Sähkön osuus tullee muutenkin kasvamaan, kun autokanta sähköistyy. Myös ilma- ja maalämpöpumput tarvitsevat energiaa. Suomikin haluaa oman osansa esim. datacentereistä. Vaikeapa on datacentereitä houkutella Suomeen, jos sähkön saatavuus epäilyttää tai hinta on epäedullinen.
Pienreaktoreista hieman jo hypetetään ja ymmärtääkseni katseet ovat siirtämässä näihin. Ei ole varmaan kiinnostaisiko Fortumia tai Teollisuuden voimaan uudet luvat.
Tässä voisi kerrankin valtio-omistaja käyttää järkeään ja kieltää Fortumilta seikkailut pohjoismaiden ulkopuolella ja ohjeistaan fokuksen pariin uuteen voimalaan. Ottaa vaikka Arevalta kaksi voimalaa samalla reaktorityypillä, joka kohta valmistuu Olkiluotoon. Hyväksynnät pitäisi saada ennätysajassa ja rakentaminenkin onnistunee selvästi nopeammin, kun tiedetään mikä menee valvovasta viranomaisesta läpi (ja mikä ei).
Muutenkin olisi järkevää olla sähkön nettoviejä. Ei ole järkeä maksaa rahaa ulos maasta, kun voisi saada nämäkin tulot Suomen vaihtotasetta parantamaan.
Suomen maantieteellisellä asemalla huoltovarmuus myös sähkön osalta tulisi nostaa huomattavasti korkeammalle arvoasteikossa. Olemme kuitenkin “pussinperällä” geopoliittisesti.
Rahallisesti tämä olisi paljon fiksumpaa tehdä lisää ydinvoimaloita kuin seikkailla pitkin Eurooppaa ostelemassa riskaabeleita assetteja, joiden riskianalyysi on jäänyt vaillinaiseksi.
6 tykkäystä
Tarvitaan hiekkaan lämmön varastointia, vetyvarastoja, synteettistä kaasua. Tekniikka on olemassa ja ehkä alkaa olla jo kustannustehokasta.
Tuulivoiman tuleva 2000MW lisäys 12kk aikana auttaa myös vesivarastojen pitämisessä hyvällä tasolla. Myös tuulivoiman maantieteellinen hajautus tasaa tuotantoa, enää ei kaikki ole pohjanmaalla.
3 tykkäystä
Vesa Puttonen myi kaikki Fortuminsa osakesalkustaan kun Fortum alkuvuonna lainasi/takasi 8 miljardia Uniperille. Täydellinen ajoitus, ei tosin itsekään tiennyt tuolloin, että miten pahaksi tilanne vielä meneekään. Suomalaisia piensijoittajia käy kyllä sääliksi, tässä voi mennä monen koko elämän vapaaehtoiset eläkesäästöt ja eläkeläisen elintasoa ylläpitävä osinkovirta jyrkkään alamäkeen. Osakeantiakaan ei ole poissuljettu tulevaisuuden päätöksistä ja tapahtumista riippuen.
Energiamarkkinoilla edetään nyt tiettyjen sovittujen yhteisten pelisääntöjen mukaan… kunnes säännöt voivat mennä uusiksi poliittisella päätöksellä huoltovarmuuden perusteella tai Putinin seuraavalla asiaan sekaantumisella. Jos Venäjä tappaa ukrainalaisia vielä vuodenkin päästä, niin Fortumin tulevaisuuden kassavirtojen arviointi tänään on melkoista hakuammuntaa. Pitäisi tietää, että yrittääkö Fortum pitää edes jonkinlaisen omistuksen Uniperissa vaikka puoliväkisin (dumppaamalla sinne lisää rahaa) vai lahjoitetaanko se arvottomana/konkurssikypsänä Saksan valtiolle ja kaikki sijoitetut/lainatut rahat on menetetty ym.
Itse jään seuraamaan sivusta ilman osakeomistusta, näillä riskitasoilla ei kiinnosta laittaa omaa rahaa kiinni. Tuurilla myin omat omistamani Fortumit pois jyrkän kurssinousun jälkeen kun Inderes Fortumin tipautti mallisalkustaan pois alkuvuonna.
7 tykkäystä
3 tykkäystä
Venäjän kaasun toimitusrajoitukset hallitsivat toista neljännestä - Euroopan energiakriisi syvenee
Huhti-kesäkuu 2022
- Vertailukelpoinen käyttökate (EBITDA) oli 920 (348) miljoonaa euroa
- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 574 (35) miljoonaa euroa
- Liikevoitto oli -9 141 (-840) miljoonaa euroa. Siihen vaikuttivat pääasiassa muutokset suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvässä arvossa sekä sekä varaukset pitkäaikaisista kaasusopimuksista, joihin Venäjän kaasun toimitusrajoitukset Uniper-segmentissä vaikuttivat negatiivisesti
- Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,99 euroa (0,09)
- Osakekohtainen tulos oli -6,40 euroa (-0,53)
- Liiketoiminnan rahavirta oli 275 (289) miljoonaa euroa
- Fortum sai 19.5.2022 päätökseen 50 prosentin omistusosuutensa myynnin Fortum Oslo Varme AS:stä. Kaupan kokonaisarvo on noin 1 miljardia euroa. Sopimus allekirjoitettiin 22.3.2022.
- Fortum, Fortumin tytäryhtiö Uniper ja Saksan hallitus sopivat 22.7.2022 kattavasta vakautuspaketista taloudellisen avun antamiseksi Uniperille.
Tammi-kesäkuu 2022
- Vertailukelpoinen käyttökate oli 816 (1 827) miljoonaa Uniperin negatiivisen tuloksen seurauksena
- Vertailukelpoinen liikevoitto oli 136 (1 206) miljoonaa euroa Uniperin negatiivisen tuloksen seurauksena
- Liikevoitto oli -11 557 (505) miljoonaa euroa. Siihen vaikuttivat pääasiassa muutokset suojauslaskennan ulkopuolisten johdannaisten käyvässä arvossa sekä varaukset pitkäaikaisista kaasusopimuksista, joihin Venäjän kaasun toimitusrajoitukset Uniper-segmentissä vaikuttivat negatiivisesti
- Vertailukelpoinen osakekohtainen tulos oli 0,88 euroa (1,03)
- Osakekohtainen tulos oli -8,90 euroa (0,70)
- Arvonalentumisia kirjattiin noin 2,3 miljardia euroa ennen veroja. Ne liittyivät konsernin Venäjän toimintoihin, mukaan lukien Nord Stream 2
- Liiketoiminnan rahavirta oli -1 254 (1 120) miljoonaa euroa. Lasku johtui Uniper-segmentin käyttöpääoman negatiivisesta muutoksesta
Yhteenveto näkymistä
- Generation-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2022 noin 80 % hintaan 38 euroa/MWh, ja vuodelle 2023 noin 60 % hintaan 37 euroa/MWh
- Uniper-segmentin suojaukset pohjoismaiselle tuotannolle: loppuvuodelle 2022 noin 70 % hintaan 26 euroa/MWh, vuodelle 2023 noin 55 % hintaan 30 euroa/MWh ja vuodelle 2024* noin 25 % hintaan 30 euroa/MWh
- Investointinäkymien PERUUTUS: Fortum poistaa toistaiseksi investointinäkymänsä vuodelle 2022 ja julkistaa päivityksen aikanaan
- Uniperin ennakoidut tappiot kaasun toimitusrajoituksista kirjataan Fortumin vertailukelpoiseen liikevoittoon, ja ne vaikuttavat pääasiassa kolmannen neljänneksen tulokseen
6 tykkäystä
“Oooooooof”
(joo, tiedän ettei ihan näin yksinkertaista koska Uniper, ja ihan muuta kuin vertailukelpoinen luku, mutta silti, aikamoista)
8 tykkäystä
Hyvä rahavirta ja oikaistun mukaan menee kelvollisesti, tästä on hyvä ponnistaa eteenpäin. Varmaan melkoista nousupainetta osakkeen hintaan, toki voi mennä myös ylilyönniksi.
1 tykkäys
Näillä mennään:
Mielenkiintoista nähdä mihin asentoon robot tänään asetetaan.
EDIT: Korjasin oikeat tuotantoluvut.
EDIT2: Saavutettu hinta oli yli 10 €/MWh enemmän kuin olin etukäteen laskenut. Raportissa kehutaankin erinomaista optimointia.
EDIT3: Lisäsin vielä Uniperin tuotantoluvut alempaan taulukkoon
19 tykkäystä
Näin asiasta mitään tietämättömänä, eikö Fortum voisi hakea Uniperiä konkurssiin? Jos tuosta osuudesta aikanaan maksettu 6,5 miljardia, niin nyt siihen menevät tukemiset on paljon korkeammat kuin tuo.
Miksi ministeri Lintilältä ei ole kysytty Uniper kauppojen järkevyydestä?
5 tykkäystä
Mitä ministeri siihen olisi osannut sanoa? Tuskin olisi estänyt kauppaa, jos yhtiön johto olisi puhunut kaupan puolesta huomattavasti paremmin tiedoin.