Juttu oli maksumuurin takana niin en päässyt sitä lukemaan.
Nämä ruotsalaisten esittämät tavoiteaikataulut kannattaa ottaa suolan kanssa. Nämä oli vasta esiselvityksiä eikä 2030 alku ole mitenkään realistinen. 17 vuotta olen Ruotsin ydinvoimaloissa kiertänyt ja ydinvoimaan liittyvät hiemankin suuremmat projektit kestävät todella pitkään. Esim SKBn loppusijoituspaikka Forsmarkissa on ollut ikuisuusprojekti, OBH rakentaminen nykyisin toiminnassa olevien reaktoreiden yhteyteen kesti about 6 vuotta, tehonnostot jne…
Lisäksi intrasta ja lehdistä muistan lukeneeni, että ensisijainen sijoituspaikka olisi Ringhals. Siellä on vielä kaksi reaktoria purkamatta ja lisäksi lähialueella taisi olla luonnonsuojelualuetta sekä Natura2000 aluetta, eli pelkästään lupien saaminen byrokratian ja valitusmyllyn läpi tulee viemään ikuisuuden.
Itse tulkitsen nykytilanteen niin, että esiselvitys uusien reaktoreiden rakentamisesta on todellisuudessa esiselvitys rahoituksen, etenkin julkisen sellaisen, saatavuudesta. Jos Ruotsin hallitus päättää, että ruotsalaiset veronmaksajat tekevät mitä veronmaksajien on tehtävä, eli maksavat, niin silloin nämä esiselvitykset voivat muuttua hieman vakavammiksi suunnitelmiksi. 2030 luvun alussa ei Ruotsin uusissa ydinvoimaloissa kuitenkaan atomi vielä halkea.
Yleensähän ydinvoimaprojektien rakannusaikataulu lyhentyy huomattavasti suunnitelmiin verrattuna. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on Olkiluoto 3, joka valmistui 14 vuotta etuajassa. Siksi pidän todennäköisenä, että ruotsalaistenkin kaavailemat projektit valmistuvat vuosia etuajassa.
Voimaloiden teho olisi noin 7-10 megawattia ja ne tuottaisivat sähköä vuosittain noin 0,6 terawattituntia, eli 600 miljoonaa kilowattituntia.
Fortumin mukaan varsinainen hankesuunnittelu käynnistyy, kun pääosa maanvuokrasopimuksista on solmittu. Tämän jälkeen yhtiö tekee kunnalle aloitteen yleiskaavoituksesta ja käynnistää ympäristövaikutusten arviointimenettelyn.
Kyllä se on, systeemifutuureita on kaupan aina seuraavaksi 10 vuodeksi.
2030 systeemifutuuri on tällä hetkellä tasan 40€/MWh. Tuohon sitten päälle Suomen aluehintaerofutuuri, mutta näitä on kaupan vain neljäksi seuraavaksi vuodeksi.
Shorttaajien listaan saatiin yksi nimi lisää. Mietin vain, mikä mahtaa olla Wacen tuotto-odotus näin alhaisella hinnalla? Parempiakin paikkoja lienee ollut pelkästään tämän vuoden puolella.
Liittyen keskusteluun tulevaisuuden sähkön kysynnästä. Suomenkaan energian kokonaiskulutus ei ole noussut pitkään aikaan. Jokunen “tekoälytehdas” tänne tai piuhojen päähän niin johan ampaisee kysyntä.
Julkisten tietojen perusteella markkinoille on tulossa jo vähintään 1500 MW sähkökattilatehoa kaukolämpöön. Jos oletetaan, että ne olisivat täydessä käytössä 20 % ajasta ja seisoisivat loput, sähkön valtakunnallinen kulutus kasvaisi vähintään kolme prosenttia. Isompiinkin lukuihin voi päästä hieman toisenlaisilla muuttujilla.
Sähkökattilat ovat toisaalta ilmeisesti omiaan poistamaan markkinoilta kaukolämmön yhteistuotantosähköä, jonka tuotanto on ollut viime vuodet hitaassa laskussa muutenkin. Muutos poistaa markkinoilta etenkin huippukulutuksen aikaista tuotantoa.
Nämä molemmat tekijät ovat omiaan nostamaan sähkön vuotuista keskihintaa.
Fortumillahan on vuoteen 2026 asti etuosto-oikeus Uniperin vesi-ja ydinvoimaan Ruotsissa eli käytännössä mahdollisuus olla ensisijainen ostaja, mikäli kyseessä olevat omaisuuserät tulisivat myyntiin. Kävin itsekin lukemassa kirjastossa paperiversiosta haastattelun eli seuraa ei-sanatarkka lainaus Rauramon puheista: “Uniper ei ole halukas investoimaan enää Ruotsin ydinvoimaan, sitä vastoin Ruotsilla olisi haluja edelleen kehittää ydinvoimaa”. Uniper on kuitenkin mukana kaikissa Ruotsin ydinvoimaloissa. Yhtälö on siis varsin mielenkiintoinen Fortumin näkökulmasta. Artikkelissahan käytiin yleisellä tasolla läpi Fortumin tulevaisuuden investointeja ja en sitten tiedä, kysyikö haastattelija nimenomaan aiheesta vai halusiko Rauramo nostaa tämän esiin. Missään ei myöskään ole kerrottu, että Uniper näitä ylipäätään olisi myymässä. Tämä Uniperin haluttomuus investoida Ruotsin ydinvoimaan oli siis se itselle uusi asia
Joku viitseliäs, itseäni parempi nettihakija toki voisi halutessaan tutkia, minkälainen arvo Ruotsin vesi-ja ydinvoimalla on Uniperin taseessa. Tokihan tilanne jossakin määrin muistuttaisi vanhoista virheistä, jos Fortum nyt tosissaan lähtisi tavoittelemaan takaisin näitä assetteja, joita se on jo aiemmin Uniperin kautta omistanut. Onkohan @Juha_Kinnunen aikanaan aihetta käsitellyt jossakin kommentissaan!?
Kiitos nostosta @NukkeNukuttaja ! Ihan tarkalleen ottaen Fortumilla etuoikeus antaa tarjous (ei siis etuoikeus ostaa) Uniperin vesi- ja ydinvoimasta Ruotsissa 2026 asti. Uniper ei ole väläyttänyt mitään luopumishaluja vesivoimasta, mutta mitä tulee ydinvoimaan, käänteitä on riittänyt lyhyessäkin ajassa (Fortumin ja Uniperin eron jälkeen):
-Ensiksi U ilmoitti panostavansa jopa lisää ydinvoimaan Ruotsissa
-Uniperin uuden pääjohtajan aloitettua ilmoitettiin, että lisäinvestointeja Ruotsiin ei tulekaan
-Viimeisin (?) tieto vuodenvaihteen tienoilta on, että lisäinvestointeja on kuitenkin suunnitteilla: Oskarshamn 3 reaktori mahdollisesti uusittaisiin Uniperin hankkeena (sen kokoluokka 1400 MW, vrt. Olkiluoto 3 1600 MW)
Fortumin toimari sanoo nyt kuitenkin, että ei Uniper ydinvoimainvestoi Ruotsiin → ? Lisäksi Oskarshamn 3:ssa Fortum vähemmistöomistaja Uniperin ollessa enemmistöomistaja. Eikä vähemmistö tiedä enemmistön kaavailuista vai mistä kyse?
Oskarshamnin lisäksi Uniper omistaa ydinvoimaa 2 muussa kohteessa. Yhtiön ilmoitus mahdollisista lisäinvestoinneista Oskarshamniin tulkittava siten, että 2 muuta tulevat myyntiin?
Jostain syystä hieman haasteellista pysyä Ruotsin ydinpyttypiruetin tanssiaskelien ja kehityksen perässä…
Fortum ja Huoltovarmuuskeskus ovat allekirjoittaneet tänään sopimuksen, jonka mukaan Huoltovarmuuskeskus varaa Meri-Porin kivihiilivoimalaitoksen tuotannon sähköjärjestelmän vakavien kriisi- ja häiriötilanteiden varalle 1.3.2024 - 31.12.2026 väliseksi ajaksi, jotta laitoksen toimintakyky voidaan säilyttää tulevina vuosina. Tuotantovarauksen hankkiminen on Huoltovarmuuskeskuksen tyypillinen toimenpide huoltovarmuuden turvaamiseksi.
Tulevina talvikuukausina Meri-Porin voimalaitos toimii kaupallisesti ja osaltaan tukee toimitusvarmuutta pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla.
Laitoksen omistus säilyy edelleen Fortumilla, ja laitoksen käyttö- ja kunnossapidosta vastaa Caverion Industria. Laitoksella on 40 työntekijää eikä sopimuksella ole henkilöstövaikutuksia.
Sopimuksella ei ole merkittävää taloudellista vaikutusta Fortumin tulokseen.
Järjestely toteutetaan huoltovarmuutta koskevan lainsäädännön puitteissa ja sillä varaudutaan valmiuslain mukaisiin tilanteisiin, kuten poikkeusolot tai niiden välitön uhka.
Ylläolevaan (lokakuun) uutiseen littyen, eilisen “iso” uutinen oli, että kyseistä järjestelyä on myöhästytetty ja alkaa vasta huhtikuussa. Maaliskuun ajan Meri-Pori on siten vielä ihan normaalisti markkinoilla.
Reagointia tammikuun alun sähköfarssiin ja vaikkei uutisessa sitä sanotakkaan, Olkiluoto kolmosen huolto maaliskuussa aiheutti melkoisia epävarmuuksia yhdessä Meri-Porin voimalaitoksen reserviinmenon kanssa.
Fortum hakee menettelyissä vahingonkorvauksia, jotka vastaavat arvoltaan PAO Fortumin osakkeiden ja Fortumin Venäjälle tekemien investointien arvoa ja jotka nousevat määrältään useaan miljardiin euroon.
Hetkinen…
“Fortum hakee menettelyissä vahingonkorvauksia, jotka vastaavat arvoltaan PAO Fortumin osakkeiden ja Fortumin Venäjälle tekemien investointien arvoa ja jotka nousevat määrältään useaan miljardiin euroon.”
Eikö useampi miljardi saatavia olisi jo ihan merkittävä ajuri osakkeen kurssiin?? Vaikka siinä kestäisikin useampi vuosi.
Venäjän nykyhallinto tuskin on innokas moisia korvauksia maksamaan, ellei politiikka muutu jotenkin hetkeksi länttä miellyttäväksi (jollakin taka-ajatuksella tottakai).
Putinin reaktio, jos asia ikinä etenee lähellekään häntä, muistuttanee hänen esikuvan Stalinin lausahdusta katolilaisten aseman parantamisesta Neuvostoliitossa:
“But how many divisions does the Roman Pope have?”
Ja vaikka joku tuleva hallinto haluaisikin länttä lähentyä, niin Putler on kerännyt aika paljon velkapiikkiä hoidettavaksi. Sitä voi sitten miettiä, että missä kohtaa laskupinoa ne Fortumin miljardit ovat, kun vastaavia saatavia on muitakin. Ukrainalle maksettavista sotakorvauksista nyt puhumattakaan.
