Jep, ja kannattaisi katsoa paljonko omaisuutta vaatii tuon 188 miljoonan liikevoiton aikaansaamiseen.
Tiesittekö, että Fortuminkin liikevoittomarginaali oli viime vuonna 23 %, mikä on yli tuplat Helsingin pörssin peruspumppuun verrattuna.
Ennen kuin alkaa laskemaan päässä mielikuvituksellisia EV/EBIT kertoimia näin kannattavalle firmalle pitää kuitenkin muistaa, että tämä vaatii 7 miljardin edestä voimalaitoksia ja koko tase pullistelee melkein 20 miljardissa eurossa… :o
Kieltämättä nuo Brookfieldin slaidit ovat amerikkalaiseen tyyliin raflaavia, mutta ainakin omaan makuun nämä Fortuminkin esitykset ovat aika selkeitä. Yhtiö ilmoittaa investointibudjetin, tuottovaateen investoinneille ja mitä aiotaan tehdä (keskittyä pohjoismaiseen ytimeen).
Fortum pyrkii myös suojaamaan sähkönhintaa pitkillä sopimuksilla teollisille asiakkaille.
Ja jos kysyntää ei ole, ei investoida vaan jaetaan osinkoa. Kaikessa viestinnästä Uniperin ja Venäjän kokemuksen jälkeen huokuu konservatiivisuus rahojen kanssa.
Jos pohjolaan tulisi sähköa vaativia investointeja, investoidaan.
Moni energiayhtiö on maailmalla, etenkin nyt USAssa (huh huh mitä luettavaa Warren Buffettin sijoittajakirje oli energian osalta 
) pulassa ilmastonmuutoksen (maastopalot tuhoaa sähkölinjat) ja regulaation (syö kannattavuuden ) kanssa. Ehkäpä Fortumin pääomistaja, jonka yleensä voi nähdä taakkana, onkin tässä myös tietynlainen suoja kun valtiontalous kaipaa lisätuloja…
Fortumin energiantuotannon muodostuessa pääosin vesi- ja ydinvoimasta on tuo melkoinen vahvuus. Hankala nähdä miten tuolla paletilla pystyisi epäonnistumaan mikäli se vain tajutaan jättää rauhaan
Suutarin kannattaa pysyä lestissään ja unohtaa ulkomaanseikkailut. Jos nyt vaikkapa Brookfieldin verrataan niin onhan siellä näyttöjö vuosikymmenien ajalta projektien läpivetämisestä ja kypsien assettien myymisestä reilulla voitolla geografisesta lokaatiosta riippumatta. Oli kait Fortumillakin joskus vastaavia haaveita, mutta ne taitavat pääosin olla kuopattuja tällä hetkellä
Niinpä, Uniperin uudessa liiketoimintarakenteessa Ruotsin liiketoiminnat ovat OP:n tulkinnan mukaan luokiteltu melko läpinäkyvästi kaikille mahdollisille ostajakandidaateille:
======>
…kyseessähän ei siis ole etuosto-oikeus vaan “etuneuvotteluoikeus”, mutta…
Akkukierrätykseen liittyen tehty isohko yhteistyösoppari:
Kiitos kaikille, jotka kävitte tykkäämässä @Sijoittaja-alokas haastattelu-ketjussa papparaisen omaa osiota Alokas haastattelee . Ei näitä juttuja nyt pelkästään tykkäyksien vuoksi tule tehtyä, mutta kyllähän se mieltä silti lämmittää 
Palkinnoksi väsäilin pienen tutkielman, jolla Fortumin tuotantoa voi ennustaa ennen ovk-rapsan ilmestymistä. Ehkä näihin on hiukan vaikea päästä sisälle, jos yhtään ei ole itse asioita funtsaillut.
Pika-oppaana sähkötekniikan maailman on seuraava. Teho, nimellisteho ja kapasiteetti ilmaistaan esim. kW, MW, GW, TW (kilowatti, megawatti on tuhat kilowattia etc). Kulutus ja tuotanto ilmaistaan ajan funktiona. Vuodessa on 8760 tuntia ja jos 1 kW tehoa pöristellään vuosi, niin se on 8760 kWh eli 8,76 MWh.
Tutkailin tunnuslukuja Fortumin osalta Suomen ja Ruotsin tuotannossa. Keskityn ydin- ja vesivoiman tuotantoon, mutta pakko oli laittaa mukaan tuo viime rapsan säälittävä tuulivoimaluku 
Ja sitten kylmään faktaan:
Arvasin ensin Q1/2024 tuotantoluvun suoraan hihasta. Viimeinen luku keltaisella pohjalla on tieteellistä sofistikoitua ennustamista 
Suomen luvuissa käytin Energiateollisuuden tammikuun tilastoja. Helmikuun tilastot ilmestyvät vasta parin viikon päästä. Ruotsin luvut ovat viikon 8 lopulle kattavat Energi Företagen sivuilta. Muita lähteitä Motivan sivut ja Fortumin omat sivut.
Eikös ole niin, että lyhyeksimyyjät joutuvat maksamaan osingon, jos eivät palauta lainattuja osakkeita ennen osingon irtoamista? Nyt positioiden määrä voi olla 16,000,000 ja osinkoa tulee 0,58€/osake (26.3.2024). Tämä tietäisi lyhyeksi myyjille noin 9,280,000 € maksettavaa osinkoa. Helmikuussa kappalemääräinen vaihto on ollut 2-3 miljoonan osakkeen välillä, joten positioiden sulkeminen veisi 5-7 päivää. Jos positiot haluaisi sulkea ennen osingon irtoamispäivää, se olisi aloitettava 18.3. tietämillä.
Lyhyet positiot:
Covalis Capital 0,77% = 6,909,000 kpl
Cube Research & Technologies 0,56% = 5,024,000 kpl
Marshall Wace 0,49% = 4,397,000 kpl (laskenut alle kynnysarvon, joten muutoksia ei raportoida)
Ei tuolla ole mitään merkitystä.
Osakkeen arvon tulisi laskea osingon määrän eli shorttaaja saa ostettua sen halvemmalla takaisin.
Fortum on tänään päättänyt sulkea viimeisen kaukolämmöntuotantoon käytetyn hiiliyksikön Suomessa 28.4.2024. Espoon Suomenojan tuotantolaitoksen yksikkö lähestyy käyttöikänsä loppua, eivätkä lisäinvestoinnit siihen ole enää teknis-taloudellisesti kannattavia. Päätöksen myötä Fortumin lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminta luopuu hiilen käytöstä Suomessa vuosi ennakoitua aiemmin.
Hiilen käytöstä luopuminen on osa Fortumin ja Espoon kaupungin yhteistä Espoo Clean Heat -ohjelmaa, jonka aikana Fortum muuttaa Espoon, Kauniaisten ja Kirkkonummen alueen kaukolämmön hiilineutraaliksi vuoteen 2030 mennessä. Fortum investoi noin 300 miljoonaa euroa Espoon alueen kaukolämmön kehittämiseen, jonka ansiosta tuotanto perustuu yhä enenevässä määrin hukkalämmön talteenottoon, lämpöpumppuihin, usean sadan megawatin sähkökattiloihin ja lämpövarastoihin. Vuonna 2023 päästöttömän kaukolämmöntuotannon osuus oli jo 63 prosenttia, ja yksikön sulkemisen myötä luku kasvaa merkittävästi.
Lähivuosien siirtymäaikana kylmimpien ajankohtien lämmön- ja samalla sähköntuotanto varmistetaan kaasulla, jota Suomeen saadaan LNG-terminaalin ja Balticconnector-kaasuputken kautta. Kun lämmöntalteenotto Microsoftin tulevista datakeskuksista Kirkkonummella ja Espoossa käynnistyy, kaasun käyttö korvataan datakeskusten hukkalämmöillä. Niiden odotetaan tuottavan asteittain noin 40 prosenttia asiakkaiden vuotuisesta kaukolämmöntarpeesta.
Fortumin strategian mukaisesti yhtiö on asettanut kunnianhimoiset ympäristötavoitteet tuottaa puhdasta energiaa luotettavasti ja edistää teollisuuden dekarbonisaatiota Pohjoismaissa. Vuonna 2023 Fortumin sähköntuotannosta 98% oli päästötöntä ja ominaispäästöt olivat 16 g/kWh.
Fortumin taloyhtiöille suunnattu SmartLiving-optimointipalvelu uudistuu 7.3.2024 alkaen. Uusi Fortum Skarppi -palvelu tarjoaa mahdollisuuden kaukolämmön tehon rajoittamiseen eikä vaadi huoneistokohtaisia antureita. Uudistetulla palvelulla saavutettava säästö kokonaislämmityskustannuksista on keskimäärin 5 prosenttia. Uudistuksella asiakkaat saavat kustannussäästöjä sekä toivotun kevyen ja kustannustehokkaan palvelun.
Lämmityksen optimointi säätää rakennuksen lämmitystä ulkolämpötilan ja sääennusteen mukaan. Lisäksi algoritmi opettelee taloyhtiön kulutuskäyttäytymistä ja tasaa kiinteistön kulutuspiikkejä ennakoivalla lämmönsäädöllä. Fortum on tarjonnut asiakkailleen lämmityksen älykästä optimointipalvelua vuodesta 2017.
Taloyhtiöt saavat uuden palvelun käyttöön kuukausimaksulla, joka kattaa palvelumaksun sekä tarvittavat laitteet osamaksulla. Käyttötehon tasoa lasketaan heti palvelun käyttöönoton yhteydessä. Fortum vastaa kiinteistön lämmityksen jatkuvasta optimoinnista, lämmitykseen liittyvästä tuesta mahdollisissa ongelmatilanteissa sekä laitevalmistajan takuista. Asiakas saa laitteet heti omakseen.
Palvelu edistää ympäristöystävällistä lämmöntuotantoa jaksottamalla kulutusta ja madaltamalla hetkellisiä korkeita lämmön kulutuspiikkejä, jolloin lämmön tuotannossa tarvitaan vielä fossiilisia polttoaineita.
Asuntokohtaisista lämpötila- ja kosteusantureista luopuminen on mahdollista teknologian kehittymisen myötä. Tämä alentaa palvelun kustannuksia ja samalla palvelun käyttöönotto helpottuu sekä nopeutuu. Nykyisillä asiakkailla palvelun hinta säilyy ennallaan, jos huoneistokohtaiset anturit halutaan säilyttää osana palvelua niiden elinkaaren loppuun asti. Tämän jälkeenkin anturit ovat saatavilla lisäominaisuutena.
Uusi lämmityksen seurantajärjestelmä palvelee paremmin taloyhtiötä ja huoltoa. Vähäiselle käytölle jäänyt lämpötilan ja kosteuden tarkkailuun tarkoitettu asukkaan huoneistokohtainen käyttöliittymä poistuu.
Uusi palvelu voidaan asentaa myös vanhaan rakennukseen. Jatkossa lämmityskäyrää voi säätää itse joko etänä järjestelmän kautta, perinteisemmin paikan päällä lämmönjakohuoneessa tai huoneistokohtaisesti patteriverkoston tai muun sisäisen lämmityksenjakojärjestelmän säätöjen kautta.
Fortum ottaa tarkemmin yhteyttä nykyisiin asiakkaisiin kuluvalla viikolla ja järjestää tuotteesta kertovan webinaarin huhtikuussa.
Varsin hyvin Fortumin osake viimeaikoina on kehittynyt. Tuumin, mitenkähän mahtaa nuo lyhyeksi myyjät kokea tilanteen, kun Fortum viihtyy koko ajan eniten ostettujen osakkeiden joukossa yksityispuolella ja voisinpa väittää, että kovin moni kotimainen instituutiokin hamuaa jättiosinkoja tietäen, että sitä sataa laariin vielä varmasti jatkossakin. Ettei tässä käy kuin meemiosakkeissa, jossa lyhyeksi myyjät osuivat kakki tuulettimeen.
Voisin vastata täällä. On totta, että viime vuosina sähkönhinta on ollut korkealla ja Fortumhan on tehnyt sen mukaista tulosta.
Ongelma on, että lähivuosien hinta (keskimäärin 40 EUR / MWh näyttää halvalta. Sen takia uudet investoinnit eivät kannata:
Voehan harmi! Fortum-omistajat eivät halua vuosien 2015-2017 teollisuustaantuman toistoa!
Täten suojauksienkin taso on kohtuullisen alhainen:
Fortum päivittää joka kuukausi sijoittajapresiksen enkuksi, nää on kunnon aarreaittoja kannattaa vilkaista! =)
https://www.fortum.com/files/fortum-investor-presentation-march-2024/download
Kriittinen parametri olisi tietää tarkka tuotantokustannus. Riittääkö 15e/MWh? OL1&2 ja Loviisa taitaa olla haarukassa 20-25e/MWh nykyään, OL3 luokkaa 40e/MWh. Ruotsin ydinvoima todennäköisesti OL1&2 vertautuva. Vesivoimalla ehkä 5-10e/MWh. 55% tuotannosta ydinvoimalla ja 45% vesivoimalla. Mutulla heitän, että kokonaisuutena 25 * 0.55+7 * 0.45=17e/MWh.
Q4/2022 rapsassa vuoden 2023 tuotannosta oli 75% suojattuna hintaan 58e/MWh. Saavutettiin koko vuodelta 63e/MWh erittäin korkean Q1/2023 ansiosta. Jos tuotantokustannus 17e/MWh, niin marginaali oli 46e/MWh.
Nyt vuodelle 2024 suojattuna on 70% hintaan 47e/MWh. Jos koko vuoden 2024 saavutettu hinta on 52e/MWh, niin marginaali on enää 35e/MWh, tarkoittaen 25% pudotusta.
Vuodelle 2025 on suojattuna vasta 40% hintaan 43e/MWh ja Q3/2023:n jälkeen myydyt 10% ei ole onnistunut suojauksien hintaa nostamaan. Futuurit ovat nyt vuoden alussa pudonneet, joten 70% suojaustason saavuttaminen vuodelle 2025 voi hyvin tarkoittaa hintaa 41-42e/MWh. Samaan aikaa volatiliteetti kasvaa myös alaspäin nollahintojen yleistyessä, joten preemio pudonnee myös. Heitetään hatusta vuoden 2025 saavutetuksi myyntihinnaksi 47e/MWh ja marginaali onkin enää 30e/MWh eli 66% vuoden 2023 tasosta.
En tiedä tarkalleen, kuinka hyvin myyntimarginaali kääntyy fortumin liikevoitoksi, mutta sähkönmyynnin ollessa nyt se pääbisnes ei tuo kovin hyvältä tuloksen kannalta vaikuta.
EDIT:
Vara Researchin konsensus odote vuoden 2025 EPS:lle on 0.91e, mikä on 71% vuoden 2023 toteutuneesta 1.28e:sta. Ehkä se 17e/MWh heitto kokonaistuotantokustannukseksi saattaa hyvinkin pitää paikkansa. Kuvittelisin analyytikoilla olevan arvio tästä luvusta.
Vaikea sanoa, että tarkoittaako Fortum tuon kuvan otsikolla itseään vai muita toimijoita. Hankkeita niillä ainakin on tuuli- ja aurinkovoiman osalta kehityksessä. Hankkeita siis kehitetään ja valmistellaan, mutta nimet laitetaan investointipäätöksen lappuihin vasta kun tähdet on jossain tietyssä asennossa.
Tämän hetken osakkeen hinnoittelu viittaisi siihen, että sähkön hinta tulisi olemaan alhainen/laskeva parin vuoden ajan ja jäisi sille tasolle pysyvästi. Tämä ei ainakaan omasta mielestä ole mitenkään fiksu olettama sillä on paljon helpompi keksiä syitä sille miksi sähkön hinta tulisi kasvamaan pidemmällä aikavälillä kuin sille, että miksi se laskisi ja jäisi matalalle tasolle.
Oma mielipiteeni on että sähkömarkkinat on tällä hetkellä eräänlaisen erittäin suuren murroksen edessä, ja suunta siitä ei missään nimessä ole varma.
Selvennyksen nimissä teen tällä hetkellä lämpö/sähkömarkkina optimointia työkseni. Enkä uskalla itse arvata niitä kuuluisia tulevaisuuden sähkönhintoja.
Muutamia huomioita kuitenkin:
Markkinoille tulevasta tuotannosta lähes kaikki on tuuli tai aurinko pohjaista. Joten lisäykset tuulettomille tunneilla tulevat nostamaan niiden keskihintaa ja Fortumin kaltaisen yrityksen katetta.
Sähkökattilat ovat halvin tapa tuottaa lämpöä nyt ja jatkossa. Ja tulevat lisäämään sähkön kulutusta merkittävästi. Sähkökattiloita tulee nyt joka pitäjään, viimeksi perjantaina Rovaniemi julkaisi 60 MW sähkökattilahankkeen. Näitä on tulossa hihavakiolla noin 2000 MW verran. Eli reilun 3 olkiluodon verran kulutusta. Näitä ei tulla ajamaan kalliilla tunneilla, mutta huoltojen ja tuotannon vaatiman kausiluontoisuuden takia sitäkin tulee tapahtumaan.
Kattiloiden ja kulutuksen kustannusfunktiota ei ymmärretä. SPOT on merkittävä tekijä mutta vaihtoehtoiskustannukset saattavat olla huomattavasti suuremmat jos joudutaan tekemään toisen tuotannon ylös/alasajoja. Lisäksi sähkökattilat jne pystyvät osallistumaan säätömarkkinoille. Sekä päällä että pois…
Fingrid maksaa esimerkiksi mFRR tuntimarkkinoista merkittävää kapasiteettikorvausta jo siitä että on markkinalla mukana. nämä eurot kertyvät!
20 MW sähkökattilalle eräässä järjestelmässä tämä olisi vuonna 2023 tarkoittanut 2m€ säätömarkkinatuloja!
Kyseinen simulaatio oli vielä vähän turvallisella puolella.
Kattilaa kannattaa välillä pitää päällä ja ottaa pari euroa per tunti turpaan, odotellessa sitä 1500€/MWh säätöä kun ei tuulekkaan yhtä paljon kuin odotettiin.
Tämä kaikki sanoen tuuli tuo ja tuuli vie… Sitä tulee… Ja paljon… Lisäksi kemijoki oy ja PVO pumppuvoimalat! Erityisesti PVO oli massiivinen! Tasoa viikon sähkötase. (dont quote me on that…)
Ruotsin välille valmistuva aurora 2 tulee tasaamaan hintoja siirtokapasiteetin parantuessa.
TLDR: Liikkuvia palikoita on paljon. Erittäin paljon. Projekteja tulee jatkuvasti suuntaan jos toiseen ja pelkästään niissä perillä pysyminen tuntuu itselle mahdottomalta.
Olen täysin samaa mieltä, että suunta sähkömarkkinoilla ei ole varma.
Vedyn laajamittainen tuotto elektrolyysillä kuitenkin vaatii sähkön alhaista hintaa. Se ei muutoin ole kilpailukykyistä maakaasusta reformoidun vedyn kanssa. En myöskään oikein jaksa uskoa, että vihreää vetyä subventoitaisiin yli 2e/kg siinä mittakaavassa, jossa tuotantoa tarvittaisiin.
Mitä tulee elektrolyysilaitosten vaatimaan korkeaan käyttöasteeseen, palautuu tämäkin lopulta investointikustannusten oletuksiin. Esimerkki tapauksesta, jossa vetyä tuotetaan teollisuuden tarpeisiin joka tunti vuoden ympäri sama määrä: CAPEX hinnoilla tuuli 1200e/kW, PV 700e/kW, elektrolyyseri 800e/kW, vetyvarasto 110e/kg, ja toteutuneiden tunneittaisten tuuli ja PV kapasiteettikerrointen vastatessa Suomen säävuotta 2019, saadaan tuotetun vedyn hinnaksi LP ongelman ratkaisuna 3.2e/kg. Jos CAPEXit putoaa arvoihin tuuli 700e/kW, PV 200e/kW, elektrolyyseri 300e/kW, varasto 110e/kg, putoaa tuotetun vedyn hinta arvoon 2.2e/kg. Vaikka ydinvoiman CAPEX ensimmäisessä tapauksessa olisi 5000e/kW ja jälkimmäisessä tapauksessa 3000e/kW, eli varsin edullinen nykyisiin toteutuneisiin projekteihin verrattuna, suodattuu se molemmissa keisseissä tuotantoportfoliosta pois: minimikustannus syntyy tuulen, PV:n ja vetyvaraston yhdistelmänä, vaikka elektrolyyserin käyttöaste jääkin alle 40%.
Markkinat eivät kuitenkaan toimi LP-mallien mukaan, mikä jättää ovea raolleen myös niin sanotulle dispatchable tuotannolle. Tästä huolimatta en näe, miksi sähkön hinta nousisi merkittävästi nykyisistä tasoista: Vetyinvestoinnit eivät toteudu, jos sähkön hinta on 50e/MWh tai yli. Pikemminkin tarvitaan taso 30e/MWh.
Eikö nuo vedyn tuotantotunnit pitäisi ajoittua juuri alhaisen hinnan tunneille? Jääkö käyttöaste liian pieneksi?
Fortumin lyhyeksi myynnit pipahti alle puoleen perjantain loppuhuutokaupan jälkeen. Jäljellä vain yksi positio. Mielenkiintoista nähdä miten tämä vaikuttaa tämän viikon kaupan arvostustasoihin.
QUBE RESEARCH & TECHNOLOGIES LIMITED
FORTUM OYJ FI0009007132
0,63
6.3.2024
No siis tietenkin teoriassa kyllä. Käytäntö ja teoria on aina eria asia.
mitä itse olen asiakkaan kanssa keskustellut (joka alkaa toimittaa lämpöä yhteen verkkoon jota optimoidaan) niin prosessi käy jos hinta alle 50€/MWh. Hetkittäin jopa 100€/MWh. Toki kyseessä pieni toimija, tasoa 100MW teholla.
Isot rahat tehdään halvoilla tunneilla, mutta tuotanto kannattaa silti pitää päällä vaikka tehtäisiin pari tuntia tappiota. Ylös ja alasajosta aiheutuu kustannuksia. Yleisesti sähkö ja lämpöpuolella on paljon prosessiteknisiäkin rajoitteita joita vaikea hahmottaa…
Ei noita alle 20€/MWh tunteja niin paljoa ole. Niillä ei investointeja vielä maksella.
Lisäksi noi vetylaitoksetkin pystyvät varmaan osittain osallistumaan säätömarkkinoille. Ei vielä tullut omalle pöydälle.
Teoria ja käytäntö eroaa muutenkin paljon sähkö ja lämpöpuolella. Erityisesti pienemmillä toimijoilla. Erilaiset osaamiseen, henkilöresursseihin jne liittyvät rajoitteet ovat todellisia. Moni CHP laitos myy sähköä pitkillä blokeilla vaikkapa 4h koska ei omaa henkilöresursseja säätää tarjoksia dynaamisesti jatkuvasti.
Helpompaa vaan todeta että 4h blokki hyvillä hinnoilla niin myydään. Mm tähän tullut itsekkin tehtyä kehitystä. Laitokset ramppaavat maks tiettyä nopeutta, rakennusaste aiheuttaa välillä ongelmia. Turbiinin täytyy käydä vähintään minimiteholla. Redusoidaanko lämpö vai tuotetaanko huonolla hinnalla sähköä? Ei toi tarjoaminen ja tuotanto oo käytännössä ihan niin yksinkertaista kuin paperilla.
Vety tulee pääasiallisesti teolliseen käyttöön. En usko ollenkaan sähkö —> vety —> sähkö tapahtumiseen.
Samaa kertovat myös kemijoki oy (jossa fortum iso omistaja) ja PVO pumppuvoimala hankkeet. Josta PVO hanke 36000 MWh! Siitä että storage tulee jostain muualta.
Tälläinen pikku huomio että nämä tulevat korvaamaan fortuminkin CHP laitoksia / hiili tulevaisuudessa. Näiden laitoksien elinkaari tulee päätökseen varmaan 10-20v sisällä monin paikoin, ja en tiedä että mihinkään olisi rakenteilla uusia.
