Nimenomaan on maksumuuri. Näitä artikkeleita linkittäessä oliis mukava kuulla lyhyt referaatti sisällöstä.
8 tykkäystä
Noh, tämä onkin ihan HS toimittajien peruskauraa. Tehdään nopeita klikkijuttuja ”mutkat suoriksi” mentaliteetilla. Vain vanhemmat kokeneet taloustoimittajat (Raeste et co.) pitävät jotain rajaa ja tasoa yllä. HS Visio jne on monella tapaa pilanneet koko HS taloustoimituksen maineen. Valitettavasti läheltä asiaa nähneenä taloustoimittajia ei kiinnosta oikea laatu vaan se ”mikä tässä jutussa nyt on se lööppi jonka kautta saadaan klikkauksia.”
Mainittakoon tähän ketjuun vielä, että kiitos edellisille keskustelijoille tuulivoimaan liittyvien urbaanien legendojen oikaisemisesta (mm. pakkasella ei muka tuule jne.) sekä Uniper ja Venäjä operaatioiden arvovaikutusten avaamisesta. Sekä Uniper että Venäjä operaatiot olivat investointiaikaan erinomaisia sijoituksia (Uniper vesi- ja ydinvoima optio & Venäjä EBIT keskimäärin satoja miljoonia vuodessa & massiivinen tuulivoimahankeportfolio idässä ennen kuin Venäjä palasi Venäjäksi). Edelleen FORTUM on pitkässä salkussa ja ostolistalla näillä tasoilla. Omistajana alkujaan jo vuodesta 2007 ja on tästä loistavaa osinkotuottoa / välillä luovutusvoittojakin saatu siitä lähtien, vaikka ei kaikki ole mennytkään kuin Strömsössä.
27 tykkäystä
Verratkaapa vielä HS Fortum artikkelin painettua otsikkoa Venäjäkatasrofista oli myös hyötyä Fortumille tuohon verkkoversion klikkiotsikkoon. Toisekseen en ymmärrä tuota tyhjänpäiväistä vänkäystä Luonnonsuojelujärjestöjen vaatimuksista Fortumille, kuuluuko nämä todella Talous osioon.
7 tykkäystä
Aika erikoisia ostolaitoja fortumilla tänään esim. 134000 lappua ja 11,10e. Saa nähdä alkaako tässä isompaa ostoa tulemaan.
7 tykkäystä
27 tykkäystä
Fortum ja TVO Nuclear Services ovat allekirjoittaneet kaksivuotisen puitesopimuksen puolalaisen Polskie Elektrownie Jądrowen (PEJ) kanssa. PEJ vastaa Puolan ensimmäisen ydinvoimalaitoksen rakennushankkeesta.
Puitesopimus koskee ydinvoimalaitoksen käyttö- ja kunnossapitosuunnitteluun liittyvää teknistä tukea PEJ:lle. Fortum Nuclear Services ja TVO Nuclear Services tarjoavat teknistä tukea mm. voimalaitoksen luvitus- ja suunnitteluvaiheessa sekä auttavat PEJ:tä kehittämään valmiuksiaan toimia ydinvoimalaitoksen operaattorina.
36 tykkäystä
Fortumin vuosikertomus eri osineen on julkaistu. Vilkaisin iltaherkkuna toimarin katsauksen, missä on hyvää peruspurtavaa Pohjoismaiden ja Euroopan energiamarkkinasta, Fortumin kehityksestä ja näkymistä.
https://www.fortum.fi/files/fortum-toimitusjohtajan-liiketoimintakatsaus-2023/download
Teollisten investointien houkuttelu halpaa ja puhdasta energiaa kuhisevaan pohjoiseen onkin tärkeää, koska ilman niitä tuulivoima tuottaa enemmän sähköä mitä nykytarve on ja tällöin sähkö on suuren osan aikaa (kun tuulee) halpaa kuin saippua. 
Kiva sähkönkuluttajille, huonompi Fortumin osakkeenomistajille…
“Pohjoismaiden valtava uusiutuvan energian potentiaali perustuu etenkin tuulivoimaan. Se ylittää selvästi tulevaisuuden odotettavissa olevan kotimaisen sähkönkysynnän. Näin Pohjoismaat pystyvät tarjoamaan kilpailukykyisimmät sähkönhinnat Euroopassa ja houkuttelemaan teollisuuden toimijoita, jotka tarvitsevat hiilestä irtautumiseen puhdasta, kohtuuhintaista ja ennustettavaa energiaa.”
Sinänsä olen hieman miettinyt kun X:ssä huudellaan koko ajan Saksan “deindustrialisaatiosta” ja toisaalta kehutaan tätä pohjolan vakautta, niin missä ne investoinnit sitten luuraavat. Tämä lienee avain myös Fortumin osakkeen myönteiseen kehitykseen.
86 tykkäystä
Mutta mitä, paljon sähköä kuluttavaa teollisuutta tänne saataisiin? Viimeisen parinkymmenen vuoden aikana Suomi on myös kokenut deindustrialisaation, kun paperin kysyntä on globaalisti laskenut vuosi vuodelta. Isoja investointeja tänne on tehnyt lähinnä Metsä Group, mutta nuo heidän uuden sukupolven laitokset ovat sähkönkulutuksen osalta maltillisia, jopa sähkön nettotuottajia. Sellutehtaita tänne ei puun saannin puolesta myöskään enää mahdu, kuin korkeintaan yksi pieni Lappiin (eikä sekään olisi kilpailukykyinen). Norja näyttää minusta voittavalta kortilta vetyinvestointien suhteen, kiitos välivaihetta helpottavan maakaasun, ja jo olemassaolevan osaamisen puolesta ja Ruotsi on omien malmivarantojensa, ja valtio-omisteisen kaivosyhtiönsä (LKAB) ansiosta fossiilivapaan teräksen tuotantoon sopivampi. Kiskot Kiirunavaarasta ja Jällivaarasta vievät Luleån. Suomesta kaavailtiin takavuosina datakeskuksien luvattua maata, mutta nuokaan pirut eivät juuri työpaikkoja, saatika verotuloja tuo. Liikenteen sähköistyminen tietysti tulee lisäämään sähkön kulutusta, mutta omien, tupakka-askin kanteen tehtyjen laskelmien perusteella puhutaan muutamasta terawatista vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä on muutama prosentti koko sähköntuotannosta. Näitä pohdiskellessa tuli väkisinkin mieleen, että miten tuo Venäläisten avustuksella rakennettavaksi tarkoitettu Hanhikiven ydinvoimala koskaan saatiin edes excelissä kannattavaksi investoinniksi? Vastaus: ei mitenkään. Eikä sillä mitään liiketaloudellisia perusteita ollutkaan, ainoastaan poliittisia. Toinen asia, joka tästä pohdiskelusta johtui mieleen, ei varsinaisesti kuulu tähän ketjuun, mutta LKABn nimihän tulee alkuperäisten yhtiön kaivosten paikannimistä, jotka olivat Luossavaara ja Kiirunavaara. Kuten nimistä voi päätellä, molemmat sijaitsivat alunperin Ruotsinvallan aikana ns. Suomessa, Kalix-joen (Kainuujoki suomeksi) itäpuolella. Venäläiset etenivät Kalix-joelle asti Suomea valloittaessaan, mutta ruotsalaiset saivar Haminan rauhassa tahtonsa läpi rajaviivan vetämisestä Tornio-jokeen. Aina voi jälkikäteen leikitellä erilaisilla skenaarioilla, mutta Suomen historia näyttäisi varsin erilaiselta, jos Norrbottenin malmivarat olisivatkin jääneet Suomen suuriruhtinakunnan alueelle.
21 tykkäystä
Näkeekös mistään paljonko Fortum on tuottanut tiettynä ajanajaksona (esim. 10v aikana) per annum kokonaistuottoina (ml. osingot)?
3 tykkäystä
Vaikkapa Fortumin sivuilta löytyy laskuri
13 tykkäystä
Total return on 816,29% vuoden 1998 joulukuusta lähtien eli jos laskee tästä CAGR:n niin päästään noin 9,2% tuottoon vuosittain.
67 tykkäystä
Esimerkkinä kemianteollisuus ja lannoiteteollisuus, jonka tuotteina voisi olla ammoniakki ja sähköllä tuotetut polttoaineet, kuten metaani ja metanoli. Ammoniakkia on rahdattu valtavat määrät Venäjältä, koska siellä maakaasu ja energia on ollut halpaa.
Suomeen on lisäksi tulossa paljon akkuarvoketjun teollisuutta, joka kuluttaa suuria määriä sähköä.
19 tykkäystä
Fingrid tehnyt ennustetta. Jos tämä kasvu toteutuu niin pitäisin varsin luotettavana arviona että Fortumin osakkeen tuotto seuraavan 5 vuoden aikana ylittänee tuon historiallisen 9,2%/a joka yllä mainittiin.
Edelleen muuten itse ainakin haaveilen että kun sota loppuu (sekin seuraavan 5 vuoden sisällä) niin Oligarkeilta saatais joku sopumiljardi venäjän toiminnoista.
44 tykkäystä
Nuo Fingridin arviot on enemmänkin ”skenaarioita” eikä ennusteita. Esim lähettämäsi käppyrän teollisuus sisältää vedyntuotantoa, akkutehtaita, kasvavaa metalliteollisuutta yms.
15 tykkäystä
Voi kai niitä sanoa miksi ikinä haluaa. Fingrid sanoo itse ennusteeksi (“Fingridin ennuste, tammikuu 2024”). Mutta joo katselin kanssa että teollisuuspylväs kasvaa aika optimistisesti.
10 tykkäystä
Kävin itse Fingridillä koulun kautta yritysvierailulla ja siellä käytiin kyseiset kalvot läpi. Nua on juurikin ennusteita, mutta Fingrid itse pitää niitä erittäin todennäköisenä, koska he aikovat investoivat kantaverkkoonsa juuri tuon ennusteen mukaan. Esimerkkinä he aikovat tehdä uutta kantaverkkoa pohjois-eteläsuunnassa juurikin tuon kysynnän, sekä tuotannon kasvun ennusteen takia.
Kysyin yritysvierailun lopuksi heiltä pitävätkö he ennusteita todennäköisinä ja he vastasivat, että kyllä, koska he ovat olleet yhteydessä tahoihin, jotka aikovat tuoda tuotantoa Suomeen, joka kasvattaisi sähkön tarvetta.
52 tykkäystä
Lisäksi nua Fingridin investoinnit ovat 4 miljardia euroa vuosille 24-33, joten en usko, että he noita ennusteita aivan hatusta heitä.
6 tykkäystä
Eikös noita investointeja tehdä juuri sen takia, että erityisesti tuulivoiman tuotanto ja sen kasvu keskittyy vahvasti pohjanmaan alueelle, jonka takia pitää investoida reippaasti pullonkaulojen poistoon. Toki olettama taitaa myös olla, että suurin osa kulutuksesta painottuu etelään
Tuo ennuste tuntuu kovin optimistiselta. Datakeskukset kasvavat aikamoisella varmuudella ja sähkökattiloita rakennetaan kaukovoimaloiden yhteyteen, mutta vetyhankkeet ym. vastaavat hankkeet ottavat vielä aikansa
2 tykkäystä
Kyllä. Korjasinki tuohon vastaukseeni, että kysynnän kasvun lisäksi tuotannon kasvun takia tekevät noita investointeja.