Mainitsin kahvihuoneella Microsoftin datakeskushankkeet Espoossa, Kirkkonummella ja Vihdissä. YVA-dokumenteista sain käsityksen että Espoon keskuksen sähkönkulutus olisi ~220 MW, Kirkkonummen ~180 MW ja Vihdin ~220 MW eli yhteensä 620 MW. Toteutuvasta kulutuksesta ei tietysti ole tietoa mutta noista saa jotain suuntaa. 620 MW olisi ~5% Suomen nykyisestä sähkönkulutuksesta tyypillisenä talvipäivänä.
E: pieni lukujen korjaus
Noin nippelitietona datakeskuksiin liittyen tuli äskettäin luettua, että 2030 mennessä datakeskukset kuluttavat noin 10 prosenttia koko maailman sähköstä. Aikamoinen nousu nykyisestä muutamasta prosentista
Ei Fortumilla ole suoria diilejä sähkönhankinnasta datakeskusten ylläpitäjien kanssa? Brookfieldin osarissa oli juttua siitä kuinka merkittävä osa uudesta kapasiteetista menee suoraan pitkäaikaisilla sopimuksilla datakeskusten käyttöön. Eihän Fortumilla samanlaista maantieteellistä hajautusta ja resursseja ole, mutta sinänsä mielenkiintoista kuunnella sanomaa siitä kuinka hyviä investointikohteita ei tahdo löytyä
On, vaikka on siellä jotain ennusteiden takana kun pläjäykse alussa kirjoitetaan:
"Nyt myös uusiin sähköintensiivisiin teollisuus hankkeisiin1 liittyvät kyselyt ovat lähteneet voimakkaaseen kasvuun, ja niiden määrä on ylittänyt 25 gigawattia. Vuo sina 2022–2023 YVA tai luvitusprosessiin on edennyt yli 4 gigawatin edestä uusia sähköintensiivisen teollisuuden hankkeita, joiden suunniteltu sähkön kulutus olisi yhteensä yli 30 terawattituntia. "
Kaippa tässä Fortumin tilanteessa asia on niin, että jos nämä ennakoidut sähköintensiiviset teollisuusinvestoinnit tulevat oikeasti osake on bumtsibum sähkön hinnan noustessa.
Jos Suomi (ja kait tässä Ruotsillakin on osansa kun Fortum operoi molemmissa maissa) jotenkin onnistuu missaamaan kaikki investoinnit ja maa taantuu kehittyväksi pohjoismaaksi, mörnii Fortumin osake jossain nykynurkilla tai vähän alle sähkön hinnan kolistessa pohjilla.
Eli osakkeessa on odotus siitä, että mitään ei tapahdu jos jotain investoinneissa tapahtuiskin se olisi nimenomaan iloinen yllätys.
Lisäys: Tässä vielä tilastokeskuksesta sähkönkulutus. Kuten yllä mainittu, sen kasvu on toistaiseksi paussilla kuten Suomen talous! 
(Myös koko energiankulutus näyttää samalta.)
Myös tämä saattaa olla tulossa:
Brookfieldin äskeisestä katsauksesta pystyi johdattamaan, että tämän ”Pohjois-Amerikan Fortumin” sähkönmyynnistä menee tällä vauhdilla lähes puolet pitkäaikaisilla inflaatiosuojatuilla sopimuksilla isojen yritysten käyttöön 2040-luvulle siirryttäessä. Brookfieldin asiakkaita ovat mm. Amazon, Plug Power ja Meta.
Kuinkahan paljon sähkö tarvitaan lisää korvaamaan fossiilisia polttoaineita? Ja kuinka paljon energian kulutus kokonaisuudessaan on arvioitu kasvavan? Millainen tuotantolaitos oikeasti tarvitsee paljon energiaa mainittujen datakeskusten lisäksi. Monta datakeskusta mahtuu, saadaan Suomeen?
Sähkökattilat tulevat käyttämään tulevaisuudessa sähköä aika huomattavia määriä. Niitä on alettu investoimaan mm. Metsäteollisuuteen ja investointisuunitelmia niihin on mm. Kaupunkien energiayhtiöillä. Ne ovat ainut tapa päästä 0-päästöihin kaukolämmöntuotannossa kun vara ja huippukattilat toimii yleensä fossiilisilla ja niistä halutaan eroon.
Kaukolämpöfirmat tulevat näin hyötymään halvoista sähkönhinnoista.
Ihan näin suoraviivaista tämä ei taida valitettavasti olla. Meillä on pelkästään Suomessa mittakaavaltaan lähes rajaton potentiaali tuulivoimatuotantoon, kuten myös Ruotsissa. Jos tuota sähköintensiivistä teollisuutta tänne siis tulee, niin hyvin nopeasti löytyy taas niitä investointinappuloita sähköntuottajiltakin, ja nämä investoinnit ovat toteutusaikataulultaan paljon nopeampia kuin teollisuuden vastaavat.
Tämän sähköintensiivisten teollisuuden suhteen on hyvä ymmärtää, että ei sitä tänne Pohjolaan tule jos sähkön hinta on katossa. Teollisuudella on pelikenttänä koko maailma, eli Pohjola pitkällä tähtäimellä ihan aidosti kilpailee esimerkiksi Chilen ja Lähi-Idän aurinkovoiman sekä Australian ja Texasin tuulivoiman kanssa, joissa ymmärtääkseni kaikissa on jo männävuosina isoilla volyymeilla päästy reilusti alle 20€/MWh tuotantokustannusten. Okei nämä oli nollakorkoaikaan eli pääoman hinnannousu vaikuttaa nostavasti tuollakin ja säätövoimaa nämä kaverikseen tarvitsevat mikä myös nostaa kokonaiskustannusta, mutta toisaalta teknologia kehittyy vuosi vuodelta, hyötysuhteet paranee ja päästään parempiin olosuhteisiin (korkeammalle), sekä varastointi halpenee. Minun ymmärtääkseni siis millään 50-60€/MWh sähkönhinnoilla on tosi hankala olla kilpailukykyinen tulevaisuuden oikeasti ison mittakaavan vetytaloudessa, maailmassa on paljon aivan fantastisia uusiutuvan energian tuotantoalueita joita ei eristyneisyyden takia ole aikaisemmin vain ollut mahdollista hyödyntää, vetytaloutta ei eristyneisyys samalla tavalla haittaa.
Tähän liittyen minulla pistikin kovasti korvaan @Juha_Kinnunen kommentti viimeisimmällä videolla, että 40€/MWh olisi jo jotenkin kovinkin halpa hinta sähkölle. Tästä on jo yli 5 vuotta siitä kun Ruotsiinkin pystyttiin investoimaan alle 30€/MWh tuotantokustannuksella isosti tuulivoimaan, tuohon vielä vähän teknologian kehitystä päälle, niin ei tässä nykyfutuureilla ja alkuperätakuuhinnoilla olla mitenkään kaukana uusista tuulivoimainvestoinneista lisääntyneestä kannibalisaatiosta huolimatta, vaikka Fortum omilla kalvoillaan vetääkin mutkia suoraksi ja näyttää jotain keskimääräisiä tuotantokustannuksia joita nykyhinnoilla ei saavuteta.
Juhan mainitsema kommentti “näillä hinnoilla ei mikään investointi kannata → hintojen pakko nousta” onkin itseasiassa hyvin tuttu sähkömarkkinoilta jo vuosikymmenen takaa. Silloin lukko kesti muutaman vuoden, mutta lopulta investointeja alettiin näkemään koska nimenomaan tuotantokustannukset laskivat teknologian kehityksen ansiosta. Samaan aikaan toki pedattiin koko pohjoismaisen markkinan haavoittuvuutta sulkemalla neljä vanhaa ydinvoimalaa Ruotsissa vuosikymmeniä ennen niiden teknistä elinkaaren loppua, vastoin esimerkiksi vähemmistöomistaja Fortumin tahtoa, ja samaan aikaan aloittamalla valtavat siirtolinjainvestoinnit Keski-Eurooppaan, kaikki perimmiltään ihan vain jotta hintoja saataisiin ylöspäin. Nyt on aika vaikea nähdä mitään tällaista tapahtuvan isossa mittakaavassa uudestaan.
Etenkin nyt jos(kun?) valtio(t) alkavat myös täällä tuomaan jonkinlaista kapasiteettimarkkinaa pelikentälle, en itse näekään juurikaan syitä sille miksei myös sähköntuotantoinvestointeja tultaisi näkemään vaikka futuurit jäisivät nykytasoille. Ainakin Suomessa pidän selvänä, että kapasiteettimarkkina tulee sisältämään myös pumppuvoimalat jotta Kemijoki ja siten Fortum pääsevät niihin investoimaan, jolloin käytännössä myös akut ovat mukana pelissä. Onkin hyvin todennäköistä, että todennäköinen kapasiteettimarkkina ei itseasiassa tuo nettona yhtään lisää sähköntuotantoa markkinaan, vaan ainoastaan tasapainottavaa pumppuvoimaa/akkuja, jotka nettona häviöiden takia jopa lisäävät sähkönkulutusta vaikka hintaheilahteluita pienentävätkin. Tämä siis lisäisi sähkönkulutusta ja pienentäisi tuulivoiman kannibalisaatiota, eli avaisi ovea taas isoille tuulivoimainvestoinneille, joka mahdollistaisi taas lisää pumppuvoimaa/akkuja, joka mahdollistaisi taas lisää tuulivoimaa, ja tämä juna jatkaa mutkat oikoen vaikka kertaluokkaa isompaan sähkönkulutuksen ilman että futuurien tarvitsee välttämättä nousta. Niin älyttömän hyvät ja suuret vesivarantomahdollisuudet Pohjoismaissa kokonaisuutena on.
Huoh, tulipa monimutkaisen oloinen viesti, toivottavasti tästä nyt jotain selvää saa. Lyhyesti sanottuna pointti on se, että vaikka eri tuotantomuotojen keskimääräisiä kustannuksia onkin mahdoton tai erittäin vaikea saavuttaa nykyisillä futuurihinnoilla, niin tämä ei ihan aikuisten oikeasti tarkoita etteikö olisi silti mahdollista nähdä isojakin uusia investointeja sähköntuotantoon. Tämä on nähty jo tosiaan tuossa reilu 5 vuotta sitten ihan käytännössäkin täällä meidän Pohjolassa. Jos nopeasti kasvavat sähkönkäyttöennusteet toteutuvat, niin tämä ei siis mitenkään automaattisesti tarkoita että sähkönhintojen on pakko nousta.
Sanottakoon vielä, että jos jotain sähkömarkkinoilla työkseni yli 10 vuotta työskennelleenä olen oppinut, niin sen ettei oikein mikään yksinkertainen ajatusmalli täällä toimi ja sen ennustaminen on käytännössä aivan mahdotonta, niin äärimmäisen monimutkainen, herkkä, ristiinkytkentöjä sisältävä, sääriippuvainen ja aivan erityisesti poliittinen markkina on kyseessä. Olen työssäni lukemattomia kertoja toistanut mantraa, että kukaan ei tiedä mitä sähkö maksaa viikon, kuukauden, vuoden saati sitten viiden vuoden päästä. Bisnes ja suojauspolitiikat pitää siis olla sellaisia, että homma toimii on sähkön hinta mitä vain. Fortumin osalta sen nykyinen bisnes tällaista toki onkin, niin hyviä assetteja sillä piisaa, mutta bumtsibum osaketta tästä nykyisestä rakenteesta on kyllä omaan silmään todella vaikea edes kaikista villeimmissä skenaariossa maalata.
Kiitos @ollikohan erinomaisesta kirjoituksesta! Oheisesta ilmasto- ja ympäristöministerin tuoreesta (MT helmikuu 2024) kirjoituksesta saa kuvan, mihin suuntaan valtiovalta aikoo Suomen sähköjärjestelmää viedä:
-Kemijoki oy:n pumppuvoimalat lupakäsittelyn pikaraiteelle (Fortum siis omistaa yli 60 % Kemijoki oy:n vesivoimaosakkeista)
-Uutta ydinvoimaa, mutta sehän ei lähde liikkeelle ilman valtiontukea ja maksukykyisiä asiakkaita
-Kapasiteettimekanismi
Ja tietysti muistettava, että Fortumin näkökulmasta on vähintään yhtä tärkeää, mitä Ruotsi aikoo tehdä.
@Verneri_Pulkkinen näkymä siitä, että Fortumin osakkeesta tulee bumtsibum, ei ihan vielä toteudu yllämainituilla suunnitelmilla 
Mutta aika hyvältähän nuo valtiovallan toimet näyttävät.
Tätä samaa ihmettelin ja koitin kysyäkkin @Juha_Kinnunen mahdollisia Fortum tuotanto/kapasiteetti investointeja mitä ja mihin ne voisi olla tulevaisuudessa mutta ei tainnut keritä vastaamaan tai ei ole mielipidettä asiaan.
Tuo sähkön varastointi (akku, pumppuvoima tms.) on varmasti hyvä ratkaisu teoriassa moneen ongelmaan mutta ei taida olla Fortumin näkökulmasta hyvä juttu kun arvokkaan säätövoiman tarve pienenee ja bisnes kärsii, käsittääkseni Fortum tekee tulosta juurikin säätövoimalla parhaiten ja on siinä keskeinen peluri markkinalla.
No täytyy myöntää että en täysin ymmärrä tuota monimutkaista säätövoiman tuotantoa (ketkä markkinalla toimii myyjä osapuolena? siis tuossa säätövoimassa Fortumin lisäksi? )
Hyvää pohdintaa @ollikohan kokonaisuudessaan 
Tähän liittyen joku linkkasi tähän keskusteluun artikkelin, jossa mainittiin, että n. 20 TWh kaivosalan investoinnit Pohjois-Ruotsissa voisivat nostaa paikallista sekä Suomen sähkön hintaa jopa 50%. Todella isoilla kulutusinvestoinneilla ei siis taida olla muita vaihtoehtoja kuin maksaa enemmän sähköstä:
Pari pikku-uutista Fortumista ja faksistani. Ostin uuttaa paperia, joka oli geelitukkaisen myyjän mukaan valmistettu Fortumin vety-teknologialla. Oli melko kallista, mutta myyjä lupasi että saan näillä entistä parempia tulostuksia.
Ja tottahan se oli. Heti kun laitoin uudet paprut sisään, alkoi 70-luvun telefaksini laulamaan kauniisti. Päällimmäiset oli lähettänyt joku Covalis. Ihmettelivät ja kysyivät minulta, miksi suomalainen tuulipuku ei myy Fortumeitaan, vaikka ovat pistäneet peliin parhaimmat algoritminsa. Vastasin että omistajina on vain Inderesin osinkopuolueen jäseniä ja me emme yli 10 %:n osingoilla myy. Ehdotin myös että ottavat lusikan kauniiseen käteen ja ostavat nämä 7 miljoonaa laina-shorttia suoraan laidasta. 20 €:n hinnalla saattaa osinkopuolueessa näkymään hajaannusta.
Toinen tele-fax nippu oli Vara Researchiltä. Ovat eilen päivittäneet konseksuksensa. Osinkopuolueelle tämä on riittävä todiste uskon säilymiselle. Liikevaihto toki huolestuttavan alhainen.
Liikevoitto ja vertailukelpoinen liikevoitto on ennustettu samaksi. Nyt hiljattain huhuttiin jo Intian aurinkovoimalan myymisestä 200 milj.€:lla. Uskon että Puolan liiketoiminta ja Suomen jätteenkäsittelylaitokset menevät kaupaksi kuluvana vuonna.
Mukavaa on myös, että Covalis on säätänyt algoritmejaan vähän vaihtelevammaksi. Pitäkää laput taskussa ja olkaahan varovaisia siellä ulkona 
Minkälaisia sähköhintoja Vara mahtaa ennustaa vuodelle 2026, kun keskimääräiseksi Fortumin EPSiksi arvioidaan 0,79snt. Ilmeisesti kovinkaan kiveenhakattuina näitä arvioita ei kannata ottaa.
Täällä on oltu huolissaan sähkön käytön kasvun suhteen. Huoli pois, kyllä sitä kulutusta piisaa jatkossakin.
Entä Fortumin päämarkkina-alueilla? Kovin kauas ei voi kuskata koska siirtohäviöt ja siirron pullonkaulat.
Tämän videon mukaan ennustetaan suomen sähkönhinnan nousevan rajusti tulevina vuosina, syynä tähän olisi pohjois-ruotsin investoinnit.
Market Prices - Nasdaq (nasdaqomx.com)
Tuolta näkee verottomia futuurihintoja noille “tuleville vuosille”:
2025 36e/MWh, eli 3,6c/kWh
2026 37e/MWh
2027 39e/MWh
2030 ei sentään vielä ole kaupankäynnin kohteena
Vattenfall esitteli tänään uuden ydinvoiman lisärakennuskaavailunsa:
-Valmius jättää anomus uudesta reaktorista, siten että laitos tuotannossa 2030-luvun alkupuolella
-Rakentamiseen ei silti lähdetä ilman muita riskinjakajia (valtio, sähköntilaajat)
-Toinen edellytys, että Ruotsissa pitää rakentaa ainakin 4 GW (n 3 X Olkiluoto3) asti uutta ydinvoimaa, jotta ydinjätteen säilyttämisestä saadaan taloudellisesti mielekäs malli
-Valinta ison ja pienten reaktoreiden (SMR) välillä tehdään myöhemmin
Noilla reunaedellytyksillä Vattenfall ei ilmeisesti pysty rakentamaan uutta ydinvoimaa, jollei myös Fortum? Vasta tällöin uutta tuotantoa riittävästi ydinjäteratkaisun synnyttämiseksi.
Joka tapauksessa niin Ruotsin hallitus kuin maan suuryritykset kosivat kumpaakin yhtiötä ydinliikahduksiin lähitulevaisuudessa. Hallituksen asettama selvityshenkilö jättää mietintönsä viimeistään ensi kesänä ja sitten kirkastuvat valtiovallan tukipotit.
Juttu oli maksumuurin takana niin en päässyt sitä lukemaan.
Nämä ruotsalaisten esittämät tavoiteaikataulut kannattaa ottaa suolan kanssa. Nämä oli vasta esiselvityksiä eikä 2030 alku ole mitenkään realistinen. 17 vuotta olen Ruotsin ydinvoimaloissa kiertänyt ja ydinvoimaan liittyvät hiemankin suuremmat projektit kestävät todella pitkään. Esim SKBn loppusijoituspaikka Forsmarkissa on ollut ikuisuusprojekti, OBH rakentaminen nykyisin toiminnassa olevien reaktoreiden yhteyteen kesti about 6 vuotta, tehonnostot jne…
Lisäksi intrasta ja lehdistä muistan lukeneeni, että ensisijainen sijoituspaikka olisi Ringhals. Siellä on vielä kaksi reaktoria purkamatta ja lisäksi lähialueella taisi olla luonnonsuojelualuetta sekä Natura2000 aluetta, eli pelkästään lupien saaminen byrokratian ja valitusmyllyn läpi tulee viemään ikuisuuden.
Itse tulkitsen nykytilanteen niin, että esiselvitys uusien reaktoreiden rakentamisesta on todellisuudessa esiselvitys rahoituksen, etenkin julkisen sellaisen, saatavuudesta. Jos Ruotsin hallitus päättää, että ruotsalaiset veronmaksajat tekevät mitä veronmaksajien on tehtävä, eli maksavat, niin silloin nämä esiselvitykset voivat muuttua hieman vakavammiksi suunnitelmiksi. 2030 luvun alussa ei Ruotsin uusissa ydinvoimaloissa kuitenkaan atomi vielä halkea.
Yleensähän ydinvoimaprojektien rakannusaikataulu lyhentyy huomattavasti suunnitelmiin verrattuna. Viimeisimpänä esimerkkinä tästä on Olkiluoto 3, joka valmistui 14 vuotta etuajassa. Siksi pidän todennäköisenä, että ruotsalaistenkin kaavailemat projektit valmistuvat vuosia etuajassa.
Ja takaisin yläkertaan.
Voimaloiden teho olisi noin 7-10 megawattia ja ne tuottaisivat sähköä vuosittain noin 0,6 terawattituntia, eli 600 miljoonaa kilowattituntia.
Fortumin mukaan varsinainen hankesuunnittelu käynnistyy, kun pääosa maanvuokrasopimuksista on solmittu. Tämän jälkeen yhtiö tekee kunnalle aloitteen yleiskaavoituksesta ja käynnistää ympäristövaikutusten arviointimenettelyn.
