Fortum - Puhtaan energiasiirtymän vauhdittaja

Saksassa ilmastolain kiristykset heijastuvat Uniperin AGM:n puheissa

Ihs Markit 13.5.
https://ihsmarkit.com/research-analysis/-germany-may-accelerate-coal-exit-aviation-fuel-plans-after-co.html

A proposed tightening of the EU Emissions Trading System in response to the EU’s new emissions reduction target might lead to a “possible price of €130 per ton CO2 in 2030,” which might be sufficient to shutter the coal plants.

Germany’s change of tactics also has implications for a €4.35 billion ($5.25 billion) compensation package for operators of phased-out coal plants. "

Yksi ennuste: “Carbon prices within the EU ETS would more than triple to 129€/tCO2 in 2030”

https://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0306261921003962

Uniperin yhtiökokous on 19.5. CEO Maubachin yhtiökokouspuheen teksti julkaistiin 12.5.

Speech manuscript of the chairman of the Board of Management Prof. Dr. Klaus-Dieter Maubach (pdf)

Tämä edellä mainittu huomioiden CEO Maubach toteaa puheessaan Datteln 4:n sulkemisesta:

"The end of Datteln 4’s operation in 2038 is synonymous with the end of coal-fired power generation in Germany - we at Uniper are aware that Datteln 4 has thus become a symbol of the German coal phase-out.

Nevertheless, we will operate this modern and highly efficient coal-fired power plant as long as this is economically feasible and as long as a German legislation allows it. Should future federal governments wish to accelerate the coal phase-out, which is to be completed by 2038, we are prepared to engage in solution-oriented discussions at any time in order to find a fair balance of interests.

This reconciliation of interests must provide for a technically feasible and economically competitive perspective for our customers supplied with district heating or traction power from Datteln 4; it must take into account the interests of our local employees and it must also provide for appropriate financial compensation for an earlier shutdown of Datteln 4."

10 tykkäystä

Joskus viime vuonna kun Inderesin tavoitehinta oli 22€, mietin ja ihmettelin, että mikä siellä maksaa kun arvo huiteli jossakin 18-19€. Nyt en enää ihmettele vaan odottelen rauhassa kun vuoden loppuun mennessä tavoite on 26€ ja kurssi 25,5€ :sunglasses:. Ei oo hätää tän kanssa. Keskiostohinta jotain 13,4€

11 tykkäystä

Ihme säätämistä Fortumin tilinpäätösten luvuissa.

Ehdin vasta tänään kahlata läpi Q1/2021 ovk-exceliä. Lukuja oli taas kerran justeraattu liki vuosi taaksepäin. Muutenkin ihmetyttää että osa näistä tunnusluvuista esitetään kumulatiivisina ja osa ei.

Voisin käydä opettamassa Fortumin talousosastoa tunnuslukujen hyvään esittämiseen :slight_smile:

Alla korjatut luvut. Näköjään pitää joka kerta tsekata luvut taaksepäin, kun on niin paljon säätöä historiallisiin lukuihin.

image

Q2/2021 kirjataan Baltian liiketoimintojen myynti. Intian ja Tukholman keissit jätetään varmaan tuohon muuten kehnoon Q3:een.

Inderes oli nostanut tavoitehinnan 24 juuroon. Itse odottelen vuoden sisään kolmenkympin korville, kun epävarmuustekijöitä poistuu edes jokunen (Saksan piiperöinti, Venäjän anti-piiperöinti etc)

EDIT: Ihmettelin hiukan mistä tuo raportoitu velkaantuneisuuden tunnusluku on kaivettu. Käsittääkseni rahoitusnettovelkaisuutta verrataan 12 kuukauden rullaavaan EBITDA:aan. Eli rahoitusnettovelka 6410 osoittajaan ja nimittäjäksi (1479+1247+132+512) = 3370 milj.€ => 6410/3370 = n. 1,90.

EDIT2: no löytyihän tuo laskentakaavakin excelistä riviltä 229 → Financial net debt/comparable EBITDA 3). Eli oikein laskin tuon.

EDIT3: Olen tarkoituksella jättänyt taulukosta pois liikevaihdon. Luku on täyttä potaskaa niin kauan kun siihen törkätään Uniperin johdannais- ja raakaaine pyörittelyt. Näitä ei Fortum omassa liiketoiminnassaan ole kirjannut liikevaihdoksi.

47 tykkäystä

Päästöoikeuksien hinnat taas noussu aika reippaasti. (n. 2vk sit uutisoitiin 50€ ylityksestä )

Tässä vielä pohjoismaiset vesitasot:

18 tykkäystä

Löysin luvut tuohon vertailukelpoiseen EPS:iin muista lähteistä.

Erilaisia voittoja alkaa olemaan riittämiin. Olennaisin on kuitenkin tuo Fortumin uutena ottama vertailukelpoinen kauden voitto. Tämä luku jaettuna osakemäärällä ( n. 888 milj.kpl) saadaan tuo vertailukelpoinen EPS.

Ja ei muuta kuin odottelemaan Q2/2021 tuloksia, vaikka ollaankin vasta kvartaalin puolessa välissä :love_you_gesture:

26 tykkäystä

Näin Fortumin asiakkaana ja omistajana aloin pohtimaan, kun minulle soitettiin Fortumilta ja pyrittiin kauppaamaan jotain identiteettisuojaa. Mikäköhän tämän tuotteen takana on ja mitä lisää se tuo asiakkaalle? Kuitenkin ilman 8€:n lisämaksuakin Fortumilla taitaa lainkin puolesta olla velvollisuus pitää keräämistään henkilötiedoista huolta.

7 tykkäystä

Minulle soiteltiin samasta tuotteesta kun otin uuteen asuntoon Fortumin sähköt. Ymmärtääkseni tämä palvelu toimii vakuutuksena ja konkreettisena avunantona (24/7 puhelinpalvelu) jos henkilötietojasi väärinkäytetään.

Edit: Eli ei liity Fortumin sinusta tallentamaan dataan, vaan ihan yleisesti suojelee henkilötietojasi väärinkäytöltä.

5 tykkäystä

Fortumissa on haarukoitu, missä yhteyksissä syntyy asiakaskontakti ja mitä muita tarpeita asiakkaalla saattaa silloin olla. Kun asiakas tekee sähkösopimuksen uuteen osoitteeseen, on usein edessä myös vakuutuksen ottaminen ja saattaa samalla huoli identiteettivarkaudestakin nousta ajatuksiin. Pitäisikö tarjolla olla myös asuntojen kunto- ja turvallisuustarkastuksia, kodinkoneita ja huonekaluja tai nettiliittymiä. Hankintoja muuttaja usein tekee, miten olisi pikavippi? Vähän muistuttaa postin suunnitelmia nurmikonleikkuusta. Liikevaihdon kasvattaminen ei aina ole helppoa, mutta hyvä kun kokeilee uusia asioita.

1 tykkäys

Onkos sähkösopimukset ja nämä oheistuotteet siinä Fortumin yksikössä, joka on myynnissä?

3 tykkäystä

Ovat. Siis Consumer Solutionsissa.

Ja lisäarvopalvelut ovat ihan peruskauraa sähköyhtiöillä ja operaattoreilla.

2 tykkäystä

Kooste liiketoiminnoista:

Intian aurinkoplantaasitkin myyty jollain parin saunankiukaan hinnalla, n. puoli miljardia erkkiä.

Intian kauppaa ei toki ole vahvistettu vielä. Luulisi sen toteutuvan jos ostohalukkaita löytyy muutama.

Q2/21 on mielenkiintoinen kvartaali. Isoja muuttujia riittää, kun tähän osuu Baltian liiketoimintojen myynti (800 milj., voitto 240 milj.), osinkojen maksu miinuksena varoista (1 miljardi) ja mahdollinen Intian kaupan julkistus.

Melkoinen möhkö tilinpäätöksissä on Uniperin johdannaisten arvostus, joilla tulos muotoutuu suuntaan taikka toiseen. Neljän viimeisen kvartaalin lukemat miljoonissa uusimmasta vanhimpaan: 103, -469, -126 ja 275. On tämä melkoisen haastava analyytikoille.

6 tykkäystä

Linkkaamasi uutinen oli helmikuulta, mutta tänään on taas kirjoiteltu uusiakin huhuja samaiseen kauppaan liittyen:

Nyt huhuillaan kaupan enterprise valuen olevan 300m€ hujakoilla. Saapa nähdä, eiköhän tämä lähiviikkoina maaliin saada.

6 tykkäystä

OK, kiitti linkistä. Tuon mukaan Fortumille jäisi 20 %:n osuus.

Myynnistä saatavat rahat varmaan laitetaan uusiin voimaloihin Intiassa? Yleisesti ihan mielenkiintoiselta vaikuttava bisnesmalli tämä pääoman kierrätys. Koulujuttua varten pengoin Kestävyysraportti 2020 ja sieltä jäi mieleen:

Fortum has a capital recycling business model in
wind power plants in the Nordic countries and in solar power plants in
India. Fortum retains a 20–44% minority ownership of wind and solar
plants and also continues its responsibility for the construction and
operation of the plants

Oikeuksia lisärakentamiseen taitaa olla jo ja projektejakin tuotannossa.

Additionally, the 250-
MW Jaisalmer solar power plant in Indian Rajasthan State was under
construction in 2020.

Ja tuulivoimaa venäjällä

Fortum has 116 MW of solar power under construction in Russia.
Additionally, the projects of the Fortum and Rusnano investment
fund with 50/50 ownership are targeting 1,823 MW of new wind
power capacity, of which 600 MW is already operational, 495 MW is
under construction, and 728 MW is under development.

5 tykkäystä

Fortumin strategiaan tämä osuu kuin nappi silmään.

Otos tuosta, BOT: Aiomme kasvattaa maatuuli- ja aurinkovoimatuotantoamme pääasiassa Euroopassa ja kehittää niistä merkittävän tulonlähteen. Tavoitteenamme on rakentaa 1,5-2 GW uutta kapasiteettia vuoteen 2025 mennessä. Voimalaitokset rakennetaan osittain omaan taseeseen ja osittain “rakenna–käytä–myy” -liiketoimintamallia (Build, Operate, Transfer, ns BOT-malli) hyödyntäen.

10 tykkäystä

Ymmärtääkseni tämä Rajasthanin aurinkovoimala, joka otettiin käyttöön maalis-toukokuussa 2021, kuuluu nyt kaupan olevaan kokonaisuuteen. Tiedotteiden perusteella Fortumilla on nimittäin vain ja ainoastaan tasan 500MW:n edestä luvitettuja ja täydessä omistuksessaan olevia hankkeita Intiassa, ja tämähän oli tasan se määrä mistä nyt on huhuttu kauppoja tehtävän. Tämän enempää ei Fortumilla siis ainakaan tiedotteiden perusteella ole oikeuksia/lupia Intiaan rakentaa, pitää vain jäädä odottamaan että uusia hankkeita saataisiin pikaisesti putkeen. Henkeä en kuitenkaan suosittele tämän osalta pidättämään, edellisestä Intiassa voitetusta aurinkovoimalaprojektista eli juurikin tuon Rajasthanin voitosta, kun on kulunut nyt jo yli kaksi vuotta.

Voipi siis olla, että nämä Intian voimaloiden todennäköisestä myynnistä saatavat varat menevät ihan vain velkojen lyhennyksiin ja/tai niitä ohjataan Euroopan tai Venäjän aurinko-/tuulipuistoihin. Joka tapauksessa Intian toiminnot tosiaan näyttävät varsin mallikkaasti onnistuneen pääomankierrätyksessä, jopa niin mallikkaasti ettei tuollainen nykyisessä taloustilanteessa ole ehkä kestävää pitkällä tähtäimellä. Pääomasijoittajat tekee nollakorkoympäristössä samanlaista riskinottoa enemmän kuin mielellään huomattavasti pienemmälläkin tuotto-odotuksella, kun saavat tehdä tämän toisten rahoilla :slight_smile: (tällä ehkä vaikutusta siihen miksi Fortum ei tosiaan yli kahteen vuoteen ole uusia hankkeita Intiassa voittanut)

Venäjällä hyvän tuotto-odotuksen investoinnit voivat toisaalta hyvinkin jatkossakin onnistua, sinne niin kovin harva uskaltaa rahojaan laittaa. Toisaalta siellä myös vain valitut ja harvat pääsevät kiinni valtion tukimekanismeihin, Fortumin ollessa ymmärtääkseni ainoa ulkomainen tällainen taho uusiutuvan energian saralla.

8 tykkäystä

Toissapäivänä saatiin taas yksi ja tällä kertaa ehkäpä jopa viimeinen sopu aikaiseksi TVO:n ja ranskalaisten kesken Olkiluoto 3:n viivästymiseen liittyen. Koska nyt ollaan saatu jo polttoaineet ladattua, niin pidän henkilökohtaisesti jo ihan todennäköisenä nykyisten aikataulutavoitteiden pitävän. Tähän liittyen tartuinkin hiukan @Juha_Kinnunen:sen yhtiöraportin lyhyisiin kommentteihin hankkeen mahdolliseen valmistumiseen liittyen.

“Lievä huolenaihe on Suomen aluehintojen kehitys lähivuosina. Vaikka Olkiluoto 3:n säännöllisen sähköntuotannon alkaminen (oletettavasti) helmikuussa 2022 on markkinoiden tiedossa, emme ole varmoja, ovatko vaikutukset Suomen kysyntä/tarjonta -tasapainoon arvioitu oikein.”

Tästä on helppo olla samaa mieltä. Olkiluoto 3:n käydessä täydellä teholla on varsin todennäköistä, että Suomen SPOT-hinnat “lukkiutuvat” lähes pysyvästi kiinni Tukholman (SE3) hinta-alueeseen, tai ainakin on hankala nähdä syitä miksi Suomen hintatasot tulisivat pysyttelemään Tukholmaa korkeammalla. Efektiä voimistaa Olkiluoto 3:n lisäksi myös Suomessa voimakkaasti lähivuosina lisääntyvä tuulivoimantuotanto, joka osaltaan myös painaa Suomen hintoja kiinni Tukholman tasoon. Toki myös Ruotsiin rakennetaan paljon tuulivoimaa, mutta jos olen oikein ymmärtänyt niin painopiste on melko vahvasti Pohjois-Ruotsissa, eli SE1 ja SE2 alueilla.

Kun nyt sitten katsoo tulevien vuosien 2023-2025 aluehintaerojohdannaisten hintoja, niin Suomen osalta pyöritään 4€/MWh ja Tukholmassa 3 €/MWh tasoissa. Mitään kovin isoa virhehinnoittelua näissä ei siis enää markkinalla ole, eikä siten valtavaa muutosta nykyiseen markkinatilanteeseen ole odotettavissa. Suomen ja Tukhoman aluehintaerot voivat itseasiassa jopa pitkällä aikavälillä pysytelläkin johdannaismarkkinalla tämänkaltaisessa erossa, koska markkina oletettavasti hinnoittelee Suomen aluehintaeroa pienellä preemiolla, riski Suomen aluehinnan nousuun kun on Tukholmaa selkeästi korkeampi vaikkapa voimalavikojen vuoksi.

En siis hirveän isoa negatiivista yllätystä osaa tältä osin odottaa, markkina on suht hyvin tilanteen jo hinnoitellut. Toki tuo Tukholmankin aluehintaero voi pientä alamäkeä tulla näkemään, mutta mitään dramaattista ei lienee luvassa. Vaikka kyllähän tuollainen 1-2 €/MWh pysyvä hinnanpudotuskin ihan oikeaa rahaa Fortumin mittakaavassa tarkoittaisi. Tietysti sitten jos vertaa tuota 2023 eteenpäin hinnoiteltua aluehintaeroa viime vuosien toteumaan, niin sitten vaikutus on jo suhteessa suurempi ja nimenomaan sateisina kesinä riski todella alhaisiin aluehintoihin myös Suomessa tosiaan kasvaa, kuten Juha kirjoitit. Tällöin Fortumin suojauksien merkitys kasvaa entisestään, alhaisista kesähinnoistahan kun ei ole juurikaan haittaa jos/kun kesäajan keskimääräistä pienemmät tuotantovolyymit on suojattu etukäteen esimerkiksi vuosituotteilla.

“Fortumin 25 %:n OL3-omistusosuus vastaa noin 400 MW:n kapasiteettia, mutta surullisen kuuluisa rakennushanke ei tule olemaan yhtiön tulokselle positiivinen ajuri.”

Tähän kommenttiin toivoisin vähän lihaa luiden ympärille, eli minkälaista omakustannehintaa Juha suurinpiirtein OL3:n tuotannolle povaat? Yritin tätä itse hiukan laskeskella, ja pääsin todella karkeilla arvioilla hyvinkin alle 30 €/MWh omakustannehintaan, mikä olisi selvästi alle systeemituotteidenkin futuurihintojen tulevina vuosina.

Laitoshan tulee nyt viimeisimmän tiedon mukaan maksamaan TVO:lle 5,7 miljardia euroa, mistä saadaan laskettua vuosittaiset poistot TVOn toimintakertomuksen mukaisella 61 vuoden poistoajalla ja päädytään karkeasti 7 €/MWh kuluihin. Toisaalta tästä saadaan myös hahmoteltua korkokustannuksia, jotka TVOn keskimääräisellä 1,56% korkotasolla ja tavoitellulla 75% luototusasteella pyöristyisi tasolle 5 €/MWh. Tähän päälle sitten ydinvoimatuotannon muuttuvat kustannukset noin 7 €/MWh plus oletettavasti kohtalaisesti TVO:n nykyiseen organisaation skaalautuvat muut toimintaan liittyvät kulut, sanotaan nyt vaikka 5 €/MWh. Viimeisessä luvussa on tosiaan hiukan skaalautumista arvioitu, eli esim hallinnon, toimitilakulujen ja työntekijäkustannusten ei oletettaisi samassa suhteessa kasvavan vaikka uusi laitos päälle pyörähtääkin. Tämä muuten sitten tulisi epäsuorasti laskemaan myös OL1 ja OL2 omakustannehintoja jonkin verran, kun nämä kulut tulevat jakautumaan lähes kaksinkertaiselle energialle verrattuna nykyiseen.

Tällä Aku Ankka- mallilla päästäisiin omakustannehintaan 24 €/MWh. Tähän tulee sitten päälle vielä vuosittaiset lainanlyhennykset, jotka toki ainakin alkuvuosina voivat olla korkeitakin. Tavoitteena TVO:lla kuitenkin varmasti on pyörittää lainasalkkua aktiivisesti eteenpäin, eli tältä osin vaikutus Mankala- hinnoitteluun pyritään oletettavasti pitämään maltillisena.

Laskelma on tosi karkea ja sisältää varmasti selkeitä virheitäkin, mutta noin niinkuin ylätasolla tässä pitäisi ymmärtääkseni olla oikean suuruusluokan luvut kyseessä. Mielellään näitä saa kyllä haastaa. TVO:han sai laitoksen käytännössä puoleen hintaan todellisiin kustannuksiin verrattuna, eli tältä osin ei pidä hirttäytyä siihen faktaan, että uuden ydinvoiman markkinaehtoiset toimintaedellytykset ovat vähintäänkin vaakalaudalla tässä nopeasti kehittyvässä energiaympäristössä. Jos valmistaja maksaa puolet viuluista niin moni huonompikin investointi muuttuu kannattavaksi :wink:

Summa summarum, verrattuna nykytilanteeseen jossa OL3:n omistajat Mankala- mallin mukaisesti maksavat monenlaisia korko-, työntekijä- ja projektikuluja eli hankkeen tulosvaikutus on negatiivinen, olettaisin heti alkuvaiheessakin laitoksen pyörähtäessä käyntiin kassavirran muuttuvan suhteellisen neutraaliksi niin, että lainanlyhennysten jälkeenkin kassavirta on suht huonossakin skenaariossa nollan luokkaa (ja tämä siitä sitten paranisi aikaa myöten). Karkeasti hahmottelisinkin, että nykyisen negatiivisen tulosvaikutuksen muuttuessa edes neutraaliksi, olisi tulosajuri nykyiseen verrattuna positiivinen :slight_smile:

Ps. Omakustannehinta tosiaan muodostuu TVO:n vuosikertomuksen perusteella kuvan mukaisesti, siksi esim noita poistoja yllä laskeskelin.

17 tykkäystä

ENERGIATEOLLISUUS RY: Pohjoismainen arvio: ilmastotavoitteiden seurauksena sähkön kulutus kasvaa 60 %

Kyllä tämäkin hintaa tukee.

10 tykkäystä

…vuosina 2020–2040

Eli ei kannata hengitystä pidättää kuitenkaan.

8 tykkäystä

Kyllä, mutta eikös pörssissä makseta kuitenkin hiukan odotuksista? Kyllä kulutus kasvaa tasaisesti kiihtyen prosessien sähköistyessä. Ja aina parempi jos sitä riittäisi vientiinkin vaikka Saksaan.

2 tykkäystä