“Valtiolla” entiteettinä voi olla monia erilaisia motiiveja omistaa yhtiöitä. Energiayhtiöissä tärkein niistä lienee energiatuotteiden toimitusvarmuus eikä ole sattumaa, että Valtio on suurin omistaja Fortumissa ja Nesteessä.
Osinkojen jakaminen vähentää valtion tarvetta ottaa lainaa, mutta valtio saa lainaa negatiivisella korolla. Kovin järkevää ei ole maksattaa osinkoja mikäli Fortum tekee kannattavaa liiketoimintaa. Mikäli valtio haluaisi maksimoida oman pääoman tuottonsa, niin sen kannattaisi ottaa velkaa markkinalta ja käskä Fortum investoimaan osinkorahat. Olettaen siis, että Fortum osaa investoida rahat positiivisella korolla.
Äänestäjäthän se lopulta päättää mitä valtio-omistajana ja investoijana tavoittelee vai onko sillä mitään roolia markkinalla. Rohkea valtio investoisi vaikka teknologiaan ja kasvuyhtiöihin.
Totta. Kulloisellakin hallituksella, joka valtiota ohjaa, kuitenkin on vastuunsa myös politiikassa, ja poliittisesti osingon leikkaaminen on toisille puolueille helpompaa, toisille taas karvaampaa. Politiikkaan liittyvät myös vaalisyklit, ja osinkopotin leikkaamisesta johtuva velanotto saattaa näkyä seuraavissa vaaleissa. Näin ollen en kovin herkästi laittaisi rahojani sen puolesta, että valtio mielellään osinkoa leikkaisi, vaikka se omasta henkilökohtaisesta näkemyksestäni perusteltua olisikin.
Somen aina ihmeellisessä maailmassa tuli törmättyä tähän. Mahtaakohan Fortum itse osallistua tapahtumaan? Epäilen, mutta sen takia Fortumista käytävää keskustelua hallitsevatkin sitten muut voimat.
Fortum arvioi kirjaavansa kaupasta City Solutions -segmentin tulokseen noin 0,6 miljardin euron verottoman myyntivoiton. Kaupan toteutuminen edellyttää Oslon kaupunginvaltuuston (Bystyret) hyväksyntää, tarvittavat viranomaishyväksynnät sekä tavanomaisten ehtojen täyttymistä. Kauppa odotetaan saatavan päätökseen vuoden 2022 toisella vuosineljänneksellä.
Fortum ja Oslon kaupunki omistavat Fortum Oslo Varmen yhdessä (50/50). Yhtiö on Norjan suurin kaukolämmön toimittaja ja vastaa 36 %:sta kaikesta Norjassa tuotetusta kaukolämmöstä vuonna 2021. Lisäksi vuonna 2021 yhtiön kaukolämpötuotanto oli 1,8 TWh ja sähkön myynti 0,1 TWh. Vertailukelpoinen käyttökate (comparable EBITDA) oli 88 miljoonaa euroa ja vaikutus osakekohtaiseen tulokseen oli vähäinen.
Fortum Oslo Varmen kohdalla sijoittajakonsortio lähestyi Fortumia. Perusteellisen sisäisen arvioinnin jälkeen Fortum päätti myydä 50 %:n omistusosuutensa.
Jotain hyvääkin Venäjän-omistusten dumppaamisessa olisi. Venäläiset ruskohiili- ja kaasuvoimalat aiheuttavat yli puolet konsernin päästöistä, ja niistä luopuminen tekisi Fortumista merkittävästi vihreämmän yhtiön.
Venäjä-riskit ovat myös rasite yhtiön luottoluokitukselle ja kurssikehitykselle. Niiden raju putsaaminen voisi tehdä kipeää hetken, mutta tuottaa hyvää pidemmällä aikavälillä.
No niin…Putin antoi juuri ukaasin, että kaasua myydään tästä lähtien vain ruplissa ”vihamielisten maiden” listalla oleville tahoille = EU, UK, USA jne.
Myyjähän saa päättää missä valuutassa tai kiihtelyksissä kauppaa käydään. Mielestäni ihan loogista Venäjältä, eikä tuossa auta kaasun ostajan muutakui hankkia ruplia mikäli meinaa kaasua ostaa Venäjältä. Euroopan toki kannattaa yrittää päästä Venäjän energiasta eroon, mutta se tulee kalliiksi eikä käy nopeasti.
Uniperilla ja Fortumilla on niin paljon liiketoimintaa Venäjällä, ettei todellakaan mene selkä seinää vasten. Voi itse asiassa olla helpotus, kun löytyy ruplille käyttöä.
Fortumilla on näissä olosuhteissa setelipainoon verrattavaa tuotantoa lännen puolella, mutta idässä yhä raskaammaksi käyvä riippakivi (onneksi se vain 1/5 viime vuosien tuloksesta):
“Professori: Nesteen ja Fortumin kaltaiset energiayhtiöt rahoittaneet Venäjän koneistoa - Kiihtyvästä väkivallasta huolimatta investoinnit vain kasvaneet”
Oliko mitään seurantalinkkiä tuohon yhtiökokoukseen, taitaa tosin nauhoite tulla jälkijättöisesti yhtiön sivuille eikä olisi ilman koodia pystynyt seuraamaankaan. Itse unohdin tyystin ilmoittautua, vaikka kyseessä on yksi ydinomistuksistani
