Tänään postiluukusta tipahtaneessa Talouselämässä oli myös toinen Fortumia koskeva juttu. Fortumin suurimman omistajan valtion eli omistajaohjausministeri Tytti Tuppuraisen haastattelu (ei ainakaan vielä nettiversiossa).
Pääkysymyksenä, pitääkö Fortumin häipyä itänaapurista. Tytti T heittää asiassa pallon pitkälti yhtiölle itselleen. Valtion linja ei tunnu yhtenäiseltä, sillä VR sai juuri asiasta valtion omistajaohjauskirjelmän.
Tuossa yllä olevassa @Molskis06 postaamassa jutussa oli tutut tarinat eli Fortumin Venäjän laitosten alaskirjaus ei kaada yhtiötä. Uniperin kaasukaupan katkeaminen voisi olla isompi tömäys, mutta siitä selvittäisiin mikäli sopimuksissa mahdollisesti/toivottavasti olevat force majeure-pykälät otettaisiin käyttöön. Itse epäilen, että kaikissa kaasukaupan katkeamisen tilanteissa Saksan valtio pitää rakenteet yllä (kansallistihan se juuri Gazpromin toiminnat Deutchlandissa). Eli nukun ihan rauhassa…
Jutusta sen sijaan puuttui analyysi kaikesta siitä riskipitoisuuksien laskusta ja vahvennetusta ESG-leimasta, joka alkuryminöiden jälkeen syntyisi Fortum-Uniperin poistumisesta Venäjältä.
Tässä kuva Tytti Tuppuraisen haastattelun ydinkohdasta:
Tämä on ESG näkökulmasta mielestäni hankala kysymys. Maksumuurin takana olevassa artikkelissa kerrotaan, kuinka Venäjä on suurin soihduttaja ylijäämäkaasulle. Jos siirrytään LNG:n ylimääräiset päästöt seuraavat nesteytetyn kaasun kompressoinnista, haihtumishäviöistä, kuljetuksesta sekä kasvavasta ylijäämä kaasun soihdutuksesta.
Luonnollisesti nämä eivät ole läheskään Fortumin vaikutuspiirissä, mutta kaiken sota tragedian alla, näkisin että maakaasun ostojen vähentämisessäkin täytyy olla maltti mukana, toisin kuin öljyssä. Ilmeisesti Ukrainakin saa osansa maakaasun läpiviennistä, ainakin jossain vaiheessa, joten tilanne ei ole ihan niin mustavalkoista.
Näkisin tässäkin totaalisten tuontikieltojen sijaan parempana tuontitullien käytön, joilla voitaisiin tasapainottaa LNG korkeampia kustannuksia sekä ympäristövaikutuksia.
Tuo oli maksumuurin takana. Tässä sama juttu ilman muuria.
Fortum on aloittanut Riihimäen jätteenpolttolaitoksella pilotin, jonka tavoitteena on ottaa jätteenpolttolaitoksesta vapautuva hiilidioksidi talteen ja käyttää sitä raaka-aineena uusien korkealaatuisten materiaalien, kuten muovin, valmistuksessa. Carbon2x-konseptin avulla jätteenpolton ilmastovaikutuksia voidaan tuntuvasti vähentää sekä kaksinkertaistaa muovipakkausten kierrätysaste Suomessa.
Tämähän olisi mainio juttu jos vanhaa infraa saataisiin hyödynnettyä vedyn kanssa.
Uniper puts natural gas storage facility Krummhörn to the test for storing hydrogen
Project to store 100% hydrogen in the former Krummhörn natural gas storage facility
Construction and operation implemented on a large scale for the first time
Commissioning of the demonstration plant with a storage volume of up to 250,000 m³ of hydrogen planned by 2024
Large-volume hydrogen storage is an essential element of the energy transition and the development of a hydrogen economy in Germany. It is only this way market participants are able to respond to fluctuations in supply and demand in a flexible manner.
Electricity from renewable energies can be converted into hydrogen - so-called green hydrogen - by means of electrolysis and stored in underground gas storage facilities.
The existing gas storage facilities are designed for natural gas and need to be converted for the use of hydrogen. Uniper will test this on a large scale and in a real environment at the former salt cavern storage facility in Krummhörn in northern Germany, which has not been used commercially since 2017. For this purpose, a new cavern will be sunk using an existing well. The storage facility will be one of the first of its kind and is expected to be operational by 2024. Uniper will invest around €10 million in the green future project with a storage volume of up to 250,000 m3 hydrogen.
Doug Waters, Managing Director Uniper Energy Storage, says: “Uniper has decided to move forward with this project independent of other funded projects in order to test the technology and processes as quickly as possible. Our goal is to develop a storage solution for green hydrogen on a commercial scale and later offer it on the market. The storage capability of green electricity is one of the core issues of the energy transition and an essential building block for a CO2-free future.”
The proximity to Wilhelmshaven enables the connection to the Uniper project “Green Wilhelmshaven”. There, Uniper is developing two projects for green hydrogen at the same time: Firstly, an import terminal for ammonia is planned, which will be able to convert the ammonia back into hydrogen. Secondly, Uniper envisages a large-scale electrolysis plant with a capacity of up to 1,000 MW to produce green hydrogen.
With decades of experience and a pioneering spirit, Uniper is driving forward the energy transition and enabling a secure energy supply in the future through the storage of natural gas, hydrogen and other green gases.
• Shell and Uniper sign co-operation agreement to progress plans for low-carbon
hydrogen production at Uniper’s Killingholme site in North Lincolnshire
• Hydrogen produced could be used to decarbonise heavy industry, transport,
heating and power across Humber and beyond
• Project recently passed eligibility phase for UK Government’s Phase-2 carbon
capture, usage and storage Cluster Sequencing Process
Itseäni tämän kanssa murehduttaa eniten osingon tulevaisuus. Osaako joku tehdä arvioita sen suhteen, onko osinko vaarassa? Itselleni se on ainut syy roikkua mukana, arvonnousua tuskin on luvassa aikoihin.
Osinko riippuu tuloksesta. Velkarahalla sitä ei makseta. Oleellisin kysymys on katkeaako kaasuntuonti Venäjältä ja jos katkeaa, niin mitkä on seuraukset Uniperille/Fortumille. Jos kaasuntuonti Venäjältä jatkuu, niin myös osingon tulo jatkuu vanhaan malliin.
Fortumin lämmitys- ja jäähdytysliiketoiminta on irtautunut projektista, jossa St1:n pilottihankkeena tuottama geoterminen lämpöenergia oli tarkoitus ostaa Fortumin kaukolämpöverkkoon. Hankkeen aikana ei päästy tuotannollisiin tavoitteisiin, minkä lisäksi keskisyvien geotermisen energian lähteiden hyödyntäminen perinteisellä ja yleisesti käytössä olevalla tekniikalla ei ole kaupallisesti kannattavaa.
Stora Enso myy sahansa ym Venäjällä. Olin siinä luulossa, ettei ulkomaiset yritykset saa myydä Venäjän hommeleitaan🤔 Mutta jos nyt saakin, niin onko Fortumin mahis myydä voimalansa? Ostajia ei ehkä jonoksi asti, mutta jos nyt ei ihan tyhjin taskuin tarvitsisi lähteä.
Liikevaihto 143 milj.€ tulee likimain tuotantovolyymi*saavutettu hinta → 2,335 TWh * 56,7 €/MWh. Terawatit/Megawatit kun jakaa niin saadaan näppärästi miljoonia euroja.
Yllä oleva laskenta jää himpun verran vajaaksi 143 miljoonasta, tarkalleen 10 miljoonaa. Samoin on edellinen kvartaali. Tästä voi tehdä johtopäätöksen, että tuo summa on jotakin perustuottoa spot-hinnan päälle, esim. myyntikatetta.
EBITDA ja EBIT prosentteina on tyypillisesti ollut n. 45 luokkaa. Poikkeuksen tuo viime vuoden Q4.
UPM ei ilmoita suojauksiaan, kuten Fortum mutta se on tästä yllä olevasta arvioitavissa. Muiden tuottajien suojausprosentti on tässä vaiheessa vuotta n. 80 %.
(80 % * x) + (20 % * 91,7 €) = 56,7 €
x=48 €
Eli voimme tästä päätellä UPM Energyn tämän vuoden suojaustasoksi 80 % hintatasolla 48 €. Fortumin Q4/2021 suojaustaso tälle vuodelle oli 75 % ja 34 €. Muistettava tietysti se että Fortumin Pohjoismaiden tuotannosta n. 60 % on Ruotsissa, jossa varsinkin SE2 alueella sähkön hinta on ollut halpaa kuin saippua.
Olen laskenut Fortumin saavuttavan n. 46 €/MWh hinnan Q1/2022.
EDIT: korjasin lapsuksen terojen ja megojen jakamisesta. Tekstissäni oli alun perin että siitä tulee satoja miljuunia. Toki vain miljoonia.
Fortumin tytäryhtiö Uniper on tänään julkaissut pörssitiedotteella negatiivisen tulosvaroituksen vuoden 2022 ensimmäisen vuosineljänneksen tuloksestaan. Heikentynyt tulos johtuu pääasiassa Uniperin kaasuliiketoiminnasta, erityisesti kaasuvarastojen optimoinnista. Vallitsevassa markkinatilanteessa Uniper on ottanut kaasua varastostaan ennakoitua vähemmän ensimmäisen vuosineljänneksen aikana mikä aiheuttaa merkittävää tuloksen siirtymistä kuluvan vuoden seuraaville neljänneksille. Näillä tehdyillä muutoksilla Uniper varautuu ylläpitämään korkeampia kaasuvarastoja varmistaakseen toimitusvarmuutta.
Ensimmäisen vuosineljänneksen odotettua pienemmästä tuloksesta huolimatta Uniper vahvistaa tulosohjeistuksensa vuodelle 2022. Yhtiö odottaa oikaistun liikevoiton olevan 1,0-1,3 miljardia euroa ja oikaistun nettotuloksen 0,8-1,1 miljardia euroa.
Uniperin tiedote on saatavilla yhtiön verkkosivuilla.
Uniper järjestää analyytikko- ja sijoittajapuhelun keskiviikkona 27. huhtikuuta klo 9.30 Suomen aikaa tulosvaroitukseen liittyen. Osallistumisohjeet löytyvät Uniperin julkaisemasta tiedotteesta.
Uniper julkaisee tammi-maaliskuun 2022 osavuosikatsauksensa 3.5.2022 klo 8.30 Suomen aikaa.
Fortum julkaisee tammi-maaliskuun 2022 osavuosikatsauksensa 12.5.2022 klo 9.00 Suomen aikaa.
Fortum tulee arvioimaan Venäjän hyökkäyksen ja Ukrainan sodan sekä siihen liittyvien epävarmuustekijöiden, riskien ja pakotteiden vaikutusta Venäjän omaisuuseriensä käypiin arvoihin osana osavuosikatsausprosessiaan kuten vuoden 2021 tulosjulkistuksen yhteydessä ilmoitettiin.
Puolaan ja Bulgariaan kaasuhana kiinni. Saksa seuraavaksi, mikäli ei ala maksut rullaamaan ruplissa? Luulin Putlerin jo perääntyneen tästä ruplavaatimuksesta, mutta se nyt sanoo yhtä ja tekee toista.
