Fortum - Puhtaan energiasiirtymän vauhdittaja

Kukaan ei näköjään pysty analysoimaan Fortumia selkeästi tällä hetkellä. “Fortumin kauhuskenaario toisi miljardien tappiot” tyyppinen uutisointi valtaa palstatilaa loputtomalla jossittelulla. Samalla kurssi nousee huimalla vauhdilla, joka luonnollisesti on väärin noustu monen mielestä.

Uniperin johdannaiset on itselleni musta aukko, josta uskottava analyytikko voi sanoa mitä vaan ja menisi sukkana läpi. Onko tämä se kaiken määrittäjä?
Fortumin perusliiketoiminta on mielestäni loistavaa ja varmaa, siitä rönsyily aiheuttaa ihottumaa ja runsasta hikoilua. Voiko kurssia perustella perusliiketoiminta - ymmärrettävät riskit = tämän päivän kurssi, en osaa sanoa.
Pilaako suojaukset kaikki mahdollisuudet hyödyntää sähkön hinnan nousuja, hyvä kysymys ja näitä pohtii Fortumilla minua fiksummat ihmiset.

Ostin nyt dipistä lisää, sen verran uskon perus sähkön tuotantoon liiketoimintana. Onko kukaan nähnyt analyysiä missä käytäisiin worst case scenario ja best case scenario -tyyppisesti Fortumin tilannetta läpi?

7 tykkäystä

Katso yllä lähiajan kommenttini @Juha_Kinnunen :lle.

Juhan laaja analyysi (Inderes Premium tai Kauppalehti premium) on lähellä worst casea.

Best case/ odotusarvo: Vain taivas on rajana näillä sähkönhinnoilla :slightly_smiling_face: :love_you_gesture:

3 tykkäystä

Fortumin “vanhoja liiketoimintoja” pystyy mielestäni analysoimaan hyvinkin selkeästi, Uniperilla on tuo yksi musta aukko, mihin näkyvyyttä ei varsinkaan murrosvaiheessa ole. Kannattaa huomioida, että Euroopassa on käynnissä energiakriisi, joka tekee asioista aika paljon monimutkaisempia kuin yleensä.

Uutisoinnista: Ellet ole huomannut, uutisointi on yleensä negatiivista. Negatiiviset uutiset myy ja yleensä dramaattisempia, koska on aina helpompaa tuhota kuin rakentaa (vrt. Venäjä pommitti kaupungin päräiksi vs. kaupunki rakennettiin 10 vuodessa uudestaan). Minä kommentoin tasapuolisesti kaikille mahdollisuuksien mukaan, mutta en voi kontrolloida sitä, minkälaisessa jutuissa kommentteja käytetään. Kulma ratkaisee todella paljon.

Osakekurssihan nousee aina oikeista syistä: enemmän ostajia kuin myyjiä, tai enemmän rahaa ostolaidalla kuin myytävää tiettyyn hintaan.

Ei se ole. Uniperin kohtalon se voisi toki määrittää, jos siellä tehtäisiin suuria virheitä. Volyymit on valtavia ja taseessa puskuri rajallinen. Riskien tiedostaminen on hyvästä, mutta ei niistä kaikki tietenkään toteudu. Tai eihän toteutunut riski ole enää edes riski, vaan ikävä fakta.

Ei se tietenkään kaikki mahdollisuuksia pilaa, koska suojausasteet eivät ole 100 %. Ja mitä pidempään korkeat hinnat pysyvät ja mitä kauemmas tulevaisuuden ne kantavat, sitä enemmän Fortum saa hyötyjä myös lukittua suojauksiinsa.

Fortumilla pohtii näitä fiksummat ihmiset, mutta aika mekaanisesti yhtiö on lopulta suojannut hintoja - siis spekuloimatta merkittävästi sillä, nouseeko vai laskeeko hinnat seuraavaksi. Sillä tavalla saadaan ennustettavaa kassavirtaa, mikä on aina mukavaa.

En ole nähnyt tämmöistä, mutta olen itse kirjoittanut ennen Saksan Energiaturvallisuuslain uudistusta, että pahimmassa tapauksessa Uniperista tulisi arvoton. Se on nyt vielä paljon epätodennäköisempää kuin silloin, joten lienee worst case -skenaario. Best case on sitten, että rahaa tulee ovista ja ikkunoista ja @Pappa_Tunturi on Suomen uusi miljonääri pelkästään Fortum-omistuksillaan. Toki mistäs minä tietäisin, vaikka Pappa olisi jo miljardööri :smiley:

Mutta vakavissaan, skenaarioanalyysi on erinomainen työkalu silloin, jos pystyy antamaan perusteltuja todennäköisyyksiä eri skenaarioille. Silloin voi laskea odotusarvoa eri skenaarioiden pohjalta, mikä antaa sitten konkretiaa arvolle. Epävarmuus kuvaa kuitenkin nyt tilannetta paremmin, koska noita todennäköisyyksiä on ainakin minun ollut vaikea määrittää. Best case -skenaarioita ei kyllä yleensäkään tehdä, se olisi varmaan liian villiä osakemaailmassa. Bull-skenaarioita taas riittää.

Pahoittelen jos meni lopuksi liikaa huumorin puolelle. En halua vaipua synkkyyteen, vaikka tuorein näkemykseni on selvästikin ollut väärä :frowning:

38 tykkäystä

@Juha Kinnunen - En millään muotoa syytä analyysiesi laatua, tai muidenkaan Fortumia seuraavien osaamista tai ulosantia. Yleisellä tasolla koen vain, että usein analyysin(Fortumista kenen tahansa tekemän) luettuani, jää nimen omaan Fortumin kohdalla tunne, että luulin jotain ymmärtäväni, mutta en sittenkään.

Ei se varmaan ammatikseenkaan tätä seuraavalle ole ihan helppoa, jos ei monelle omistajallekaan.
Varmaan omalla taustalla on melko hyvä riskien sietäminen, mutta mihinkään totaalisiin itsemurhaoperaatioihin ei lompakko taivu sijoittamisessa. Minä kun en vain saa selvää riskistä ihan sillä tasolla kuin haluaisin. Voi olla myös omasta ymmärryksestäkin kiinni.

6 tykkäystä

Onkonäkemystä miten Uniperin johdannaisvakuudet käyttäytyvät tilanteessa, jossa kaasuntulo Venäjältä lakkaisi huomioiden uusi Saksan energiaturvallisuuslain uudistus. @Juha_Kinnunen

1 tykkäys

Olisihan suoranainen ihme, jos uusia itäisiä alaskirjauksia ei tule. Juttu on (inho-) realistisuudessaan ansiokas.

Toisaalta se ei käsittele yhtään niitä hyviä puolia, joita Venäjä-ulkoistumisesta seuraa. Jäädä roikkumaan Venäjälle nykyhallinnon hampaiden väliin olisi aivan älytön riski ja raskauttaisi pörssikurssiakin pahan kerran.

Lisäyksenä: Itse kannattaisin Fortumin lähdölle Renaultin mallia. Se sai mittavista Venäjän tuotantolaitoksistaan yhden (1) ruplan myyntihintana. Olennaisempaa oli kuitenkin sopimuksessa ollut optio lunastaa tehtaat takaisin 6 vuoden päästä, jos tilanne olisikin parempi.

6 tykkäystä

Toivottavasti Renu voi luottaa sopimukseensa… itse kannattaisin kerrasta poikki linjaa, toivottavasti Fortumilla myynti onnistuu ja mielellään aika äkkiä. Enkä moittisi, jos vähän valottaisivat missä mennään.

Joku hyvä uutinen Fortumiin liittyen olisi kyllä kivaa vaihtelua.

5 tykkäystä

Moi!

Kukaan ei ole vielä pystynyt tarjoamaan minulle tyhjentävää vastausta siihen, miten erilaiset vastuut jakautusivat ja kompensoitaisiin tässä tilanteessa. Tämä johtunee siitä, ettei vastaavaa ole koskaan tehty. Seuraava lausunto on paras käsitykseni tilanteesta tällä hetkellä, mutta se voi olla virheellinen.

Jos kaasuhanat menisivät kokonaan kiinni, kaasujärjestelmän paineet oletettavasti lähtisivät laskemaan ja Saksan viranomaiset ottaisivat järjestelmän haltuun. Silloin “markkinahintaa” ei enää olisi, vaan rajallista kaasua allokoitaisiin (ainakin osittain) muilla perusteilla kuten yhteiskunnan kriittiset tarpeet (ensimmäiseksi omansa saisi varmaan sairaalat jne). Käsittääkseni Uniperin velvollisuudet toimittaa kaasua pitkäaikaisien sopimuksien perusteella tiettyyn hintaa poistuisi samalla, ja yhtiö voisi tarjota asiakkaalle hintaa uuteen hintaan. Asiakas voi päättää, hyväksyykö toimituksen uudella oletettavasti merkittävästi korkeammalla hinnalla vai ei. Uniperin “hintariski” kuitenkin pienentyi voimakkaasti tuon uuden Saksan energiaturvallisuuslain mukana.

Se, mitä tapahtuisi johdannaisille ja niihin liittyville vakuuksille, on vielä monimutkaisempi kysymys. Markkinamekanismin poistuessa voisi kuvitella, että johdannaiset ja niihin liittyvät sopimukset raukeisivat (“force majoure”) ja koko soppa täytyisi purkaa mahdollisimman hallitusti. Käsittääkseni laki ei sisällä suoraa mekanismia tähän, mutta mahdollisesti sopimukset “settlattaisiin” edellisellä “markkinahinnalla”. Olisiko se sitten edellinen päivä ennen häiriötä vai mikä, en tiedä. Uniperin positio on kuitenkin käsitykseni mukaan “markkinaneutraali”, jolloin hinnan vaihtelulla ei pitäisi olla merkittäviä vaikutuksia suuntaan tai toiseen. En toki voi tästä mennä takuuseen, ja olisihan tuo aika äärimmäinen testi sillekin. Sitten järjestelmä oletettavasti “nollattaisiin”, vakuudet palautettaisiin niiden omistajille, ja kaasukauppaa jatkettaisiin viranomaisen käsiohjauksella.

Korostan vielä, ettei kukaan taida vielä tietää, miten tuo käytännössä järjestettäisiin. Se nähtäisiin sitten, jos tämä edelleen suhteellisen epätodennäköinen skenaario toteutuisi. Tahtotila on kuitenkin suhteellisen selvä: energiasektoria halutaan suojella, jotta se pystyy toteuttamaan tehtävänsä mahdollisimman hyvin energiakriisin keskellä. Tämä antaa uskoa siihen, ettei energiayhtiöt jäisi tässä tilanteessa “maksumiehiksi”.

29 tykkäystä

On tässä varmaan Markuksella vähän tuumattavaa, että miten sen lähdön saa tyylikkäästi hoidettua…

8 tykkäystä

Pappa on kulkenut kaasu pohjassa kohti kesää ja golfkausi on avattu, kylmästä kelistä huolimatta.

Fortumia pitää tietenkin seurailla. Se onnistuu koska kaasu pohjassa liikutaan silti nuoremmalle väelle kohtuullisella 40 km/h. Löysinkin uudenlaisen dokkarin lontoonkielisistä rapsoista: Microsoft PowerPoint - Potential_of_SMR_technology_for_CS_2022-05-25 (fortum.com) .Sivulta 5 löytyy mielenkiintoista faktaa.


Kyseessä on siis Fortum/Uniperin Suomen ja Ruotsin ydin- ja vesivoima, jota yhteensä on 4951 MW. Ylläolevat luvut ovat varmasti oikein, kun olen taulukoihini aiemmin hakenut tietoja pitkin Interwebiä. Näistä luvuista saadaan aluekohtaiset kapasiteetin ja tuotannon:

MW Ydin/FI Ydin/SE3 Vesi/FI Vesi/SE3 Vesi/SE2 Vesi/SE4
Fortum 1887 1336 1553 1558 1542
Uniper 1727 13 1635 123
TWh Ydin/FI Ydin/SE3 Vesi/FI Vesi/SE3 Vesi/SE2 Vesi/SE4
Fortum 15,3 11,5 7,8 7,8 7,8
Uniper 12,9 8,1
Tässä on jo mukana tuleva OL3 kapasiteetti. Kun Fortumin omissa dokkareissa kerrotaan FI/SE3/SE2 tuotannon olevan n. 40/40/20 niin OL3:n myötä se muuttuu → 45/40/15. Tämä on hyvä asia saavutettavalle hinnalle ja toki myös tuotanto kasvaa yli 3 TWh/a.

Toinenkin nyrkkisääntö muuttuu. Vakiolauseena ollut Generationin liikevaihtoon liittyen “yhden euron muutos saavutettuun hintaan nostaa 45 milj.€ per vuosi”. OL3:n myötä tämän voi pyöristää 50 milj.€ per vuosi.

23 tykkäystä

Fortumin kaukolämmön hintaa korotetaan väliaikaisesti 1.7.2022 alkaen Venäjän hyökkäyksen aiheuttaman merkittävän kustannusten nousun vuoksi. Korotus kohdistuu sekä energia- että tehomaksuun. Keväällä 2023 kaukolämmön tuotteet ja hinnoittelu uudistetaan vastaamaan hiilineutraalia tuotantoa, jolloin energiamaksu tulee laskemaan nykyisestä tasosta. Uudistuksesta hyötyvät erityisesti taloyhtiö- ja omakotiasukkaat, joista suurimmalla osalla myös kokonaishinta laskee.

Sodan ja talouspakotteiden myötä kaukolämmön tuotannossa käytettyjen polttoaineiden ja jakeluverkoston rakentamisessa käytettyjen materiaalien kustannukset ovat nousseet merkittävästi. Nyt tehtävä väliaikainen korotus vaihtelee asiakasryhmittäin ja on keskimäärin 13,5 prosenttia vuositasolla. Kerrostaloasukkaalle tilapäinen korotus tarkoittaa noin 6-8 euron kustannusten nousua kuukaudessa.

16 tykkäystä

Talous- ja tekniikka-lehdessä mielenkiintoinen juttu Fortum-Uniperin vetyhankkeista ja maakaasutoiminnan Venäjä-vapautuksesta:

Fortum-Uniperissä vetyhankkeet jälkimmäisen hoteissa. Satakunta henkeä kehitystoiminnassa ja tavoitteena tehdä vedystä globaali kauppatavara. Vihreä, uusiutuvalla sähköllä tuotettu vety kaukomaali, mutta muunkin väristä vetyä edelleen kehitys- ja tuotantoputkessa. Nimittäin harmaasta, sinisestä jne. vedystä teknisesti ei erityisen vaikea vaihtaa vihreään.

Yhteensä noin 20 hanketta eri puolilla läntistä Eurooppaa. 2021-25 panostukset 3 miljardia €. Yhden gigawatin elektrolyysikapasiteetti 2030 mennessä tähtäimessä. Vetylaitosten laajentaminen ei vaikeaa.

Saksan 1. nesteytetyn maakaasun lng:n satama Wilhelmshaveniin Uniperin voimin. Siihen myös vetyterminaali. Tuonti sitten Pohjoismaista ja Lähi-idästä.

Kaasuntuonti Venäjältä seis 2023-4, jollei muuta sovita tai Kreml itse sulje hanaa.

Pähkinä purtavana on hinta. Kg harmaata vetyä 1,5 €, uusiutuvista 6,5 €/kg. Eli siirtymävaiheissa tarvitaan julkista tukea. Uniper odottaa, että tuotannon kasvaessa massatasolle hinnat lähtevät laskuun ”merkittävästi”.

Kaiken kaikkiaan saa kuvan, että Uniperissä kova pöhinä yhtiön nahkojen uudelleen luomiseksi, kun itäkaasusta eroon. Tosin lng korvaa osin. Se suuri kysymysmerkki taitaa olla, miten ja milloin vetyhankkeet alkavat tuottaa kunnolla kassavirtaa (ilman julkista tukea). Mutta sama kuviohan oli tuulivoiman kanssa.

15 tykkäystä

Uniper ja venäläisen kaasun maksu…

Tässä jutussa Fortumin omistajalle totisesti hyötytietoja:

Energiayhtiö Fortum pyrkii vetäytymään Venäjältä ensisijaisesti myymällä liiketoimintansa siellä. Toimitusjohtaja Markus Rauramon mukaan Fortumin voimaloista kiinnostuneita ostajia oli jo ennen sotaa, ja niitä on viime aikoina ilmoittautunut lisää sekä Venäjältä että ulkomailta.

Fortum on ollut Venäjän-liiketoimintoineen vaikeassa tilanteessa Venäjän hyökättyä 24. helmikuuta Ukrainaan. Fortumin liiketoimet Venäjällä ovat kannattaneet hyvin, mutta nyt niistä on irtauduttava. Se näyttää kuitenkin onnistuvan hitaasti. Sijoittajat jännittävät, kuinka pahasti sota runtelee Fortumin bisneksiä Venäjällä.

Rauramo ei kuitenkaan pidä Fortumin voimaloiden kansallistamista todennäköisenä niin kauan kuin ne tuottavat Venäjälle sähköä ja lämpöä luotettavasti ja tasaisesti.

”Viranomaisten kiinnostus on kohdistunut Venäjällä toistaiseksi vain siihen, että yhteiskunnan kannalta tärkeä toiminto pysyy käynnissä. Meihin ei ole kohdistunut siellä minkäänlaista painostusta”, Rauramo sanoo.

Fortumin osake on energiayhtiöiden halvimmasta päästä. Osakkeen arvostus on yli puolet halvempi verrattuna offshore-tuulivoimapuistoihin panostaneeseen tanskalaiseen Ørstediin . Varhaiset panostukset tuulivoimaan ovat palkinneet sijoittajia osakkeen arvonnousulla, ja vaikka Fortumkin on rakentanut aurinko- ja tuulivoimaa, se ei sijoittajien silmissä ole uusiutuvan energian etujoukoissa. Fortumin halpa osake tarjoaa kuitenkin muhkeata osinkotuottoa.

Suomessa Fortumin kuluttaja-asiakkaat asiakkaat odottavat kuitenkin, milloin Fortum lähtee Venäjältä.

”Lopetamme investoinnit Venäjälle, emmekä rahoita enää venäläisiä tytäryhtiöitämme. Olemme kertoneet lopettavamme hiilen ja biomassan tuonnin sieltä. Yhtiöidemme kulut ja tulot ovat siellä ruplissa.”

”Tällä hetkellä myös osinkojen nostaminen Venäjältä on luvanvaraista. Odotamme, että Venäjä höllentää rajoituksia keskipitkällä aikavälillä, koska rupla on vahvistunut niin paljon, jolloin otamme sieltä osinkoja ulos kuten tähänkin asti.”

Fortumin osingot eivät ole Rauramon mukaan vaarassa, vaikka Fortum on tehnyt alaskirjauksen Nord Stream 2 -kaasuputkihankkeen 1,2 miljardin euron laina- ja korkosaatavista sekä kirjannut arvonalennuksia Uniprosta, osakkuusyhtiö TGc-1:stä ja Venäjällä toimivista uusiutuvan sähköntuotannon ­yhteisyrityksistä sekä Fortumin omista Venäjän-liiketoiminnoista. Nämä arvonalaennukset ovat yhteensä hurjat 2,1 miljardia euroa.

”Alaskirjauksilla ei ole kuitenkaan vaikutusta kassavirtaan. Fortum katsoo osinkojen maksussa liiketoimintojen kannattavuutta keskipitkällä aikavälillä, eikä osinkoja kytketä Venäjän liiketoimintojen myyntiin. Pyrimme maksamaan vakaata, kestävää ja kasvavaa osinkoa”, Rauramo vakuuttaa.

Viime vuonna Fortum maksoi 2,5 miljardin euron liiketuloksesta miljardi euroa osinkoja. Vertailukelpoisesta liikevoitosta tuli Venäjältä viidennes. Fortumin osinko oli Rauramon mukaan vertailukelpoiseen nettotulokseen nähden hyvin kohtuullisella tasolla.

Osinkosuhde ei ollut hyvin korkea. Jos muut asiat pysyisivät ennallaan, niin Venäjän-liiketoimista luopuminen ei vaikuttaisi osinkoon. Fortum on tehnyt viime vuosina paljon yrityskauppoja. Olemme kahdeksan viime vuoden aikana myyneet 15 miljardin euron arvosta liiketoimintoja. Kun vapautamme pääomia Venäjältä, ajatus on sijoittaa niitä uudelleen.”

29 tykkäystä

Minua jäi vähän vaivaamaan tuossa haastattelussa kohta, että ”Venäjä höllentää rajoituksia keskipitkällä aikavälillä, jolloin otamme osinkoja ulos kuten tähänkin asti”.

Jos voimalat on tarkoitus myydä, mitä väliä Venäjän touhuilla on? Vai onko myyminen joku vuosikausien projekti? Jos joku haluaa myydä ja joku haluaa ostaa, niin eikun kättä päälle, mitä sitä vatuloimaan sen enempää.

7 tykkäystä

Yrittävät varmaankin saada edes jotain hintaa noista. Ei niitä kannata roistoille ilmaiseksikaan luovuttaa.

4 tykkäystä

Fortumin voimalinja Imatra-Svetogorsk on Bloombergin uutisen mukaan kytketty pois verkosta.

2 tykkäystä

Ja tuossa vielä lähde: Nord Pool - REMIT UMM

1 tykkäys

Luin tuon Fortum -jutun uusimmasta Talouselämästä tänään. Uniperin tilanteesta puhuttiin perin vähän ja olettamus tuon osingon jatkumisesta perustui näköjään siihen, että mikään muu ei enää muutu.

Jutussa sanottiin, että Saksa rakentaa neljää uutta lng-terminaalia, jotta se voisi korvata Venäjältä tulevaa kaasua “suuren osan”. Uniper on mukana kaiketi yhdessä terminaalissa? Terminaalien lisäksi tarvitaan putkistoa kaasun siirtämiseen. Osaako kukaan arvioida yhtään miten tämä vaikuttaa Uniperin tulevaisuuteen? Saksan kannaltahan tilanne olisi parempi, jos kaasua ei enää tarvi tuoda putkia pitkin, mutta kustannuksethan tuollaisessa lng:ssä ja siihen siirtymisessä varmasti ovat isommat. Hyvä vai huono juttu? :smiley:

4 tykkäystä

Tämäkin taitaa sataa Fortumin laariin suoraan.
https://www.kauppalehti.fi/uutiset/ranska-pysayttaa-kymmenia-ydinvoimaloita-erikoisesta-syysta-uhkaako-eurooppaa-sahkokriisi/67733484-5b96-405b-b51a-4176121df463

5 tykkäystä