Jahas, aika iso luuta lakaisee Fortumin hallitusta: Fortumin osakkeenomistajien nimitystoimikunnan ehdotukset vuoden 2023 varsinaiselle yhtiökokoukselle | Kauppalehti
Tässä vielä uusien hallitusehdokkaiden CV:t :https://mb.cision.com/Public/15253/3704377/959d540249900d1b.pdf
Uudelleenvalittaviksi ehdotetaan:
Ralf Christian,
Luisa Delgado,
Essimari Kairisto ja
Teppo Paavola.
Uusiksi jäseniksi ehdotetaan:
Jonas Gustavsson,
Marita Niemelä,
Mikael Silvennoinen,
Maija Strandberg,
Johan Söderström ja
Vesa-Pekka Takala.
Hallituksen puheenjohtajaksi ehdotetaan Mikael Silvennoista ja hallituksen varapuheenjohtajaksi Essimari Kairistoa. Hallituksesta pois jäävät Veli-Matti Reinikkala, Anja McAlister, Philipp Rösler, Annette Stube ja Kimmo Viertola.
“Fortum päivittää strategiansa ja palaa juurilleen Venäjän aloittaman hyökkäyssodan ja Euroopan energiakriisin seurauksena. Osakkeenomistajien nimitystoimikunta haluaa osaltaan tukea Fortumin uutta alkua ja on tehnyt kattavan arvioinnin hallituksesta. Näkemyksemme on, että Fortumin hallitukseen tarvitaan nyt vahva pohjoismainen painotus ja jäseniä hieman erilaisista taustoista. Puheenjohtajaksi esitämme Mikael Silvennoista, jolla on pitkä finanssialan kokemus ja vahvat näytöt sekä vaativista johtotehtävistä että teollisten pörssiyhtiöiden hallitustyöskentelystä”, sanoo osakkeenomistajien nimitystoimikunnan puheenjohtaja, finanssineuvos Maija Strandberg valtioneuvoston kansliasta.
Pistää silmään, että kenelläkään uusista jäsenistä ei ole henkilökohtaisesti Fortumin osakkeita omistettuna. Puhtaat palkkasoturit eivät herätä luottamusta.
Hieman ilkeästi sanoen näyttävät myös pääosin samasta puusta veistetyiltä, 55-65-vuotiailta joilla en näe hirvittävästi lisäarvoa Fortumin toimintaan.
Silvennoinen pitkän linjan finanssimies, joten ilmeisesti Fortum varautuu uusiin investointeihin, kun Saksasta ei tullut menestystä ja Venäjän puolellakin koettiin halvaantuminen. Viertola kierrätettiin Nesteelle. En ymmärrä, miksi Delgado jatkaa ja mihin Christianin osaamista tarvitaan, olisivat saaneet myös mennä vaihtoon.
Hallituksen lisäksi mahdolliset vaihtopäivät koskevat myös Fortumin ylintä johtoa. Huvittavaa pääomistajan valtion linja, kun toimittaja kysyy, onko päitä putoamassa:
"En lähde tällaisella arvuuttelemaan…toimitusjohtajan valinta on hallituksen keskeisiä tehtäviä . Mutta pääomistajan edustaja linjaa heti perään: “Rauramolla on Tuppuraisen luottamus, yhteistyö on toiminut erinomaisesti”.
Fortumin toimari Markus Rauramo on fiksun oloinen, esiintyy hyvin ja tietää asiat. Herättää luottamusta. Silti tämä ei poista sitä tosiseikkaa, että hän oli Fortumissa junailemassa Suomen yrityshistorian yhtä suurinta virhearviota, jossa oli viljalti amatöörimäisiä otteita (riskianalyysien laiminlyönti yms.).
Nyt on sitten näytön paikka nostaa Fortum uuteen nousuun. Jos pesti jatkuu.
Edit. Kauppa-aviisi jatkoi vielä toisellakin jutulla Fortumin tuotoista nykyhallituksen pj:n hallitusjäsenyyden aikana: “Reinikkala vallittiin hallitukseen 5.4.2016, jolloin yhtiön osake maksoi 13,14 euroa. Nyt kurssi liikkuu 13,74 eurossa, joten kurssi on noussut noista päivistä viitisen prosenttia. Kun otetaan ajanjaksolla jaetut osingot huomioon, kokonaistuotto nousee noin 64 prosenttiin.” Sijoittajat ovat Fortumissa pahasti miinuksella Veli-Matti Reinikkalan puheenjohtajakaudelta – Näin osake heilui vaikeina vuosina | Kauppalehti
Ainakin nimitystoimikunnan Risto Murto näyttää halunneen hallitukseen talous- ja rahoitusosaamista. Varmaan ihan ok juttu kun miettii mahdollisia kehityskohteita Uniper-operaation jälkeen.
Kohta tulee kolme kuukautta täyteen ylimääräisestä yhtiökokouksesta. Mikäli joku osakkaista haluaa tehdä yhtiökokouksen päätöksistä moitekanteen, on se tehtävä tuon kolmen kuukauden sisällä.
Vaikuttaa siltä, että kukaan vähemmistöomistajista ei uskalla kantaa kuluriskiä ja siten Suomessa vähemmistöoikeudensuoja uhkaa kaventua. Toki tässäkin lauseessa on varauksensa, kuten jutussa käy ilmi.
https://viisasraha.fi/Markkinat/Lakijohtajan-arvio-Moitekanne-Fortumia-vastaan-saattaisi-menestyä
Miten pitkälle olette Suomen Osakesäästäjissä selvittäneet sitä, että teidän järjestö sitoutuisi ottamaan oikeudenkäyntikuluvastuun, jos esimerkiksi joku teidän jäsenistä nostaisi oikeusjutun tärkeänä pilottina?
Ihan best case tuossa vastapuoli joutuisi maksamaan meille koituvat kulut, jossa puhutaan varmaan sadoista tuhansista ellei yli miljoonasta eurosta (päätynee korkeimpaan oikeuteen asti). Todennäköinen case: kaikki maksavat omat kulunsa. Worst case tulee kaikkien kulut meidän maksettavaksi.
Jos non-profit järjestön vuosibudjetti on miljoona euroa, ei käytännössä voida ottaa tässä kuluriskiä. Kassavirta painuisi prosessin aikana vahvasti negatiiviseksi.
Tähän tapaukseen moittijaksi oli erinomainen valinta yhteisö, jolla ei olisi muuta varallisuutta kuin muutama Fortumin osake. Tuon asianajon saisi hoidettua tuomioistuomessa pro-bonona. Pitänee toivoa, että Ilmarinen ajaisi asian päätyyn.
Onko Inderesin ennusteissa vielä mukana Russia-liiketoiminta vai onko se siivottu pois sieltä? @Juha_Kinnunen
Tässä ois ilmarisen hallintoneuvostosta joukkue. Heiltä vois kysyä miten on valvonta fortumin osalta:
Venäjällä yhä vaikeammaksi käyvän toimintaympäristön ja liiketoimintaan liittyvän pitkittyneen epävarmuuden vuoksi Fortum kirjaa vuoden 2022 neljännen vuosineljänneksen tulokseen noin 990 miljoonaa euroa (ennen veroja) lisää arvonalentumisia Russia-segmenttiin. Alaskirjauksilla ei ole vaikutusta Fortumin kassavirtaan, vertailukelpoiseen liikevoittoon tai vertailukelpoiseen kauden voittoon.
Alaskirjaukset sisältävät noin 550 miljoonan euron arvonalennukset Fortumin Russia-segmentin käyttöomaisuudesta, jotka kirjataan “vertailukelpoisuuteen vaikuttavina erinä”. Tämän lisäksi Fortum alaskirjaa osaomistuksiaan TGC-1:ssä ja yhteisyrityksissä. Nämä noin 250 miljoonan euron arvonalenemiset kirjataan “osuuteen osakkuus- ja yhteisyritysten tuloksesta”. Loput alaskirjauksista - noin 190 miljoonaa euroa - liittyvät tuulivoimaan ja kirjataan “muihin rahoituseriin - netto”. Edellä mainitut erät sisältävät myös aiempiin arvonalentumisiin liittyvän Venäjän ruplan kurssimuutoksen vaikutuksen viimeiseltä vuosineljännekseltä.
Russia-segmentin nettovarallisuuden arvo arvonalennusten jälkeen on noin 1,7 miljardia euroa. Arvo perustuu ulkopuolisiin arvioihin, joista on vähennetty johdon harkintaan perustuva ja vallitsevia markkinarajoituksia vastaava riskioikaisu.
Toi jäljelle jäävä 1,7 vois olla aika lähellä sitä mitä joku suostuis venäjästä maksamaan. (Fortumin omistajien kannalta optimistinen skenaario). Etenkin jos on sisäpiiritietoa että sota olis loppumaan päin.
Mun oma aiempi arvio oli että 1 MRD saadaan. Henkisesti olen koko casen ajatellut että venäjä on 0 eur arvoinen ja kaikki mitä sen yli saatais olis automaattisesti plussaa.
Jos kurssi kyykkäisi tästä isommin niin luulempa et kannattaa olla mieluummin ostolaidalla huomenna.
Ei tämä päältäpäin katsoen mikään festivaalipäivä Fortumille ole. Venäjä-alaskirjausten lisäksi Olkiluoto III:n tuotantoon tulo siirtyy taas ja tappiot omistajille n 10 miljoonaa € päivä (Fortum siis kärkiomistajia).
Mutta Olkiluodon kanssa ollaan ihan maaliviivoilla ja kuten @Cotr kirjoittaa, niin Venäjä-voimalat on jo aiemmin kirjattu osakekursseihin 0-merkillä.
Näiden siirtymävaiheiden kuoppien jälkeen Fortum pohjoismaisena energiajättinä on kuoriutumassa ja kehittymässä. ”Kyllä tämä tästä”
Kun Olkiluoto 3 käynnistyy, niin se laskee hintaa reilusti ja Fortumin muu tuotanto kärsii. Spot hinta laskee ja suojaustuotteiden hinnat. Ei voi siis tehdä laskelmia hinnoilla, jotka eivät huomio Olkiluoto 3 laskevaa hintavaikutusta.
Venäjän putiikin arvo on lienee nolla. Fortumilla varmaan jo tehty alaskirjaus suunnitelma koko potille.
Analyytikon kommentit eiliseen uutisointiin liittyen. 
Ei taida Venäjän alaskirjaukset paljoa kurssia heilauttaa, eli markkinakin on skeptinen rahojen palautumisen suhteen. Itselleni kaikki mitä Venäjältä saadaan on pelkkää plussaa.
OP on säilyttänyt Fortumin top5 osakesuosituksissaan jo muutaman kuukauden ajan. Saas nähdä mitä tulos tuo tullessaan.
Tuo “menetetyn tuotannon” arvo kuulostaa hieman saamatta jääneiltä veikkausvoitoilta. Käytännössä omistajat ovat menettäneet lähinnä henkilöstökulut ja laitoksen huoltokulut. Nämäkin ainoastaan niiltä osin, jotka suoranaisesti vaikuttavat sähköntuotantoon. Voitaisiin toki laskea menetetyn tuotannon arvo kymmenen vuoden ajalta, mutta mikä pointti siinä olisi? Sähkön hintahan voi olla 12 senttiä kymmenen vuoden päästä, joten nyt myymällä 6 sentillä hävittäisiin tuo erotus.
Sähkönhinnan riippuminen OL3-tuotannosta on myös vahva “myytti”, joka elää puheissa ja kirjoituksissa. Sähkönhinnan määrittely ei ole niin yksinkertaista, koska Suomi ei ole sähkönmyynnin suhteen pelkkä sisämarkkina. Hintapiikkejä suurempi sähkön tuotanto saattaisi tasoittaa, mutta sähkönhinta määritellään sähköpörssissä.
Menetetyn tuotannon arvo on yleinen ja keskeinen mittari jokaisella sähköntuottajalla, mikä mittaa rahallista arvoa mikäli alkuperäisestä käyttöönotto tai tuotantosuunnitelmasta poiketaan.
