Mielenkiintoista katsoa mihin sähkön hinta menee vuosikymmenen loppua kohden jos nämä kaikki teräs, vety yms. investoinnit toteutuvat. Myös energiaa tulee valtavia määriä tuulivoiman muodossa, mutta luulisi kysynnän olevan puhtaalle energialle kohdillaan ja sitä kautta hinnan myös.
Energian kokonaiskulutushan ei kasva mutta tuon kokonaisuuden alla tapahtuu jatkuvasti valtavaa muutosta.
Jeps, tässä on kuin kissa kuumalla katolla itsekin, viivoitinanalyyshillä tuijoteltunahan tasaisen robotusrepertuaarin tuottama kahdentoista euron kurssialitus olisi ollut edessä vasta huomispäivänä, mutta jostain syystä oli näköjään parempi tehdä se jo tänään, ennen jenkkiavausta, ilmiselvän “stoplossausnotkan” kera…?
Tiedä sitten mitä uutista tässä taas kerran algorytmeillä odotellaan, mutta USA:n teollisuuden ISM-indeksi kuitenkin ainakin odotuksiin samalla kun inflaation odotetaan selvästi hidastuvan(=Prices Paid -indeksin pistelukema oli 44,2, kun konsensusennuste odotti sen olleen 52,3)…
Kyllä, hurjia on suunnitelmat ja sähköä palaa melkoiset määrät jos edes pieni osa toteutuu.
Tällä hetkellä näyttää kuitenkin mielenkiintoisesti siltä, että siinä missä nämä sähköä kuluttavat hankkeet on vielä aika pitkissä puissa eli investoinnit toteutuvat parhaassakin skenaariossa tuolla vuosikymmenen lopun lähellä, niin sähköä tuottavaa kapasiteettia tulee aivan hirmuista vauhtia jo lähivuosien aikana. Tuulivoimassa on jäätävä buumi päällä ja miljardeja satelee sieltä sun täältä rakentamaan koko ajan lisää myllyjä Suomeen.
Ennustaisin tuleville vuosille siis aivan hurjan volatiliteetin jatkumista sähkömarkkinoille. Nyt näyttää jo jopa suhteellisen todennäköiseltä, että tulemme näkemään vähintään hetkellisen yli-investointiaallon tuulivoimaan ennenkuin nuo sähköä kovasti kuluttavat investoinnit alkavat realisoitumaan. Tämä voi noin vuosina 2025-2027 tarkoittaa hyvin usein toistuvia nollahintoja silloin kun tuulee ja tosi korkeita hintoja silloin kun ei tuule. Voi itseasiassa jopa olla, että tulemme näkemään jälleen tosi matalia vuosikeskihintojakin jos tälle välille tulee hyvin kosteita vuosia. Uskoisin, että tämä saattaakin olla viime viikkojen Fortumin kovan pulkkamäen takana, kun nyt jo hetken aikaa jatkuneet nollahinnat sähköpörssissä on voinut saada monet epävarmaksi sen suhteen, että onko tässä nyt se tulevaisuus sähkömarkkinoilla jossa Fortumin pitäisi kassavirtaa raapia kasaan.
Mutta kuten todettua, jos/kun tuulivoimaan investoidaan aivan pää märkänä, seuraa tästä voimakkaan volatiliteetin jatkumista. Tämähän sataa aivan suoraan Fortumin vesivoiman laariin, eli vaikka vuosikeskihinnat saattavatkin taipua alhaisiksi jo lähivuosina, niin Fortumin markkinoilta saavuttama hinta tulee olemaan ihan eri tasoa kuin se markkinan keskihinta. Tätä hillotolppaa osakemarkkina ei taida oikein osata hinnoitella, tai sitten tästä lähes nettovelattomasta Fortumin vesi-/ydinvoimakassavirtakoneesta ihan oikeasti halutaan maksaa vain ~10x P/E.
Kelpaa mulle, ostonappi on ollut pohjassa jo jonkin aikaa aina kun tullaan 0,5€ lisää alaspäin. Ei näillä hinnoilla voi hävitä rahaa, kunhan nuo Suomen ydinvoimalat ei räjähdä.
Samassa ketjussa oli Mikko Mäkisen twiitti, luottoa näyttää löytyvän Fortumiin.
Siitä lukemaan Nordic Energy Research:in maaliskuussa tullutta julkaisua “Energy Trilemmasta”, joka koostuu termeistä “security”, “affordability” ja “sustainability”, vapaasti suomennettuna “turvallisuus, kohtuuhintaisuus ja kestävyys”. Tuolla käsitellään juurikin koko sähköjärjestelmän ja energiantuotannon pelikenttää ja muutoksia murrosvaiheessa. Tähän viitattiin vasta eräässä panelikeskustelussa, jossa myös Fortum oli mukana. En ole vielä ehtinyt itse tarkemmin perehtyä, mutta vaikuttaa mielenkiintoiselta!
Hyvä paperi!
Nosti esiin monia hyviä pointteja!
Osa on ehtinyt jo tässä nykyisessä “myrrellyksessä” vähän elää ja vanheta, mutta nostaa esiin hyviä pointteja!
Jos tuo myrrellys kiinnostaa niin mm. Fingridilla ja Entso-e (jonka varmaan taas kirjoitin väärin)
On hyviä skenaariopapereita pohjoismaisista markkinoista.
Matalan sähkön hinnan taustalla on myös nouseen tuuli/aurkinkovoiman ja ydinvoima tarjonnan lisäksi laskenut kysyntä. (Tämä kysynnän lasku riippuu osittain väliaikaisista tekijöistä)
Toukokuussa 2023 kulutettiin 2022 verrattuna Fingridin datan perusteella 7,2% vähemmän sähköä.(221580 MWh lasku kulutuksessa)
Liekö yrityksille jäänyt energiansäästötoimet käyntiin? Osan varmasti tehnyt lämpimämpi kevät (Vähemmän HDD päiviä, en jaksa laskea kulutuksen suhdetta auki.)
Mutta myös talouden epävarmuus on varmasti ajanut asiansa ja laskenut kulutusta.
Lisäksi kuukausi on ollut tuulinen. Olosuhteet ovat siis olleet varsinaisen hyvät halpaan sähköön! 
Tässä on Sijoittaja.fi:n muutamissa minuuteissa luettava analyysi Fortumista,
Fortum on päässyt eroon valtaosasta Venäjä-riskiään yhtiön ilmoittaessa alaskirjaavansa kaikki loputkin omistuksensa naapurivaltiossa. Hinta on karvas, mutta sen ei pitäisi tässä vaiheessa olla yllätys enää kenellekkään. Positiivista on se, että Fortumin sähköntuotanto on todella terveellä pohjalla, ja yhtiön tase kestää alaskirjauksen. Vaikka geopoliittisen tilanteen kehittyminen luo edelleen riskiä Fortumin toiminnalle, voisi Fortumin sanoa saaneen uuden alun yhtiön jättäessä taakseen Russia- ja Uniper-nimiset kivireet.
Mökkijärveni Pohjolan Voiman Jumiskon voimalaitoksen täysremontti tehtiin juuri 70 vuoden käytön jälkeen. Kesäkuun lopussa olisi avoimien ovien päivät, mutta kun on muuta menoa…
Katsoitteko Ylen uutisia? Siinä oli juttu kuinka Pohjanlahdella ollaan suunnittelemassa useita tuulipuistoja. Samassa jutussa kerrottiin, että Suomen sähkönkulutuksen odotetaan kaksinkertaistuvan lyhyessä ajassa.
Kuka osaisi selittää kuinka paljon sähkönkulutus voi Suomessa kasvaa vuoteen 2030 mennessä, kun EU vaatii energian loppukäytön vähentämistä vuoteen 2030 mennessä 241 TWh eli 50 TWh viimevuotisesta?
Lasketaanko vedyn valmistamiseen käytetty sähkö energian loppukäytöksi Suomessa, jos vety kulutetaan Suomessa tai vaihtoehtoisesti viedään Suomesta? Yritän ymmärtää, mikä poliittinen soppa tästä Suomi-EU -väännöstä vielä saadaan. Kaipailen siis faktoja viitteineen, en mielipiteitä Kiitos etukäteen 
Yleisesti ottaen loppukäytössä ei lasketa energian muuntotappioita, enkä kutsuisi niitä muutenkaan “tappioiksi” sillä Vedyn tuotannossa “hukkaan” menevä energia saadaan talteen lämpönä, mitä voidaan käyttää kaukolämmössä. eli taskusta toiseen siirtämistä.
Itse vedyn sisältämä energia taas ei ole loppukulutusta.
Esim noissa Vety teräs projekteissa sitten taas korvataan muuta energiaa sähköllä. Muutetaan vaan energian tyyppiä.
Lainaus eurostatilta:
“Final energy consumption excludes energy used by the energy sector, including for deliveries, and transformation. It also excludes fuel transformed in the electrical power stations of industrial auto-producers and coke transformed into blast-furnace gas where this is not part of overall industrial consumption but of the transformation sector.”
Toki tuntuu että jokainen laskee nämä miten haluaa, en eu pykäliä löytänyt vaikka kyllä etsin.
EU:ltahan on toki myös primääri kulutukseen tulossa vähennystavoite… Asia erikseen…
En muutenkaan oo tilastotieteilijä, nää on enemmän niiden hommia, vaikka energiapuolella olenkin töissä.
En olisi hirveän huolissani, FEC ja PEC molemmat trendanneet alas EU:ssa:
Mutta jos tarkemmin haluat sukeltaa regulaation syövereihin, siitä vaan.
tapoja vähentää FEC ja PEC on monia. mm polttoaineen vaihdot sähköön vähentävät laskennallista kulutusta paikoin.
Ja mitä itse kulutuksen nousuun tulee, Vilkaisisin sen pari viestiä aikaisemmin kehumani Fingridin skenaarioanalyysin.
TLDR → PALJON!!
Vedyn käyttö varmasti lisääntyy, mutta onko jossain tällainen lämmön talteenotto toteutettu käytännössä vai puhetta tässä vaiheessa?
En tiedä, en ole seurannut. Mutta sen verran tiedän että jos jossain on 500MW lyyseri ja siitä menis 200MW hukkana, se ilmainen “lämpökattila” niin siihen ois aika monta firmaa halukkaina hyppäämään.
Ajattele näin, jos sanotaan kaukolämmön hinnaksi vaikka 80€/MWh
Tuo ilmainen lämpökattila olisi noin 140m€ arvoinen per vuosi.
Toki käytännössä esim lämpötilat ei välttämättä riitä suoraan verkkoon, hinta ehkä matalampi, käyttöasteet… Jne jne.
Eli kyllä noista isoimmista se talteen kerätään. Teollisiin prosesseihin tai kaukolämppöön.
Esim carbon capture vaatii paljon lämpöä. Tai osa niistä prosesseista ainakin.
Kyllä vaan, samalla tapaa kuin vaikka ydinvoimalaitoksista.
Fortum ja SSAB selvittävät yhdessä, millä edellytyksillä vedyn avulla valmistettavaa fossiilivapaata rautasientä voisi tuottaa Raahessa. Strategiansa mukaisesti Fortum pyrkii edistämään vetytalouden kehittämistä Pohjoismaissa yhdessä asiakkaidensa ja kumppaneiden kanssa. Selvityksen arvioidaan valmistuvan vuoden 2024 ensimmäisellä neljänneksellä.
Teknisiä ja taloudellisia edellytyksiä kartoittava hanke on jatkoa yhteiselle ”FFS – Towards Fossil-free Steel” -tutkimusprojektille, joka aloitettiin helmikuussa 2021, ja se on saanut tukea Business Finlandilta. Fortum on vastuussa tutkimushankkeen vetyselvityksestä.
Nyt alkavassa jatkoselvityksessä Fortum tutkii maksimissaan 700 megawatin vetylaitoksen teknistä ja taloudellista toteutettavuutta. Selvityksessä arvioidaan myös tämän tyyppisen hankkeen läpiviemiseen tarvittavia yhteistyömalleja ja rahoitusrakennetta sekä operointiin ja turvallisuuteen liittyviä kysymyksiä. Selvityksen aikana käynnistetään vedyn valmistukseen liittyvä ympäristövaikutusten arviointimenettely.
Vedyn laajamittainen käyttö teollisuudessa on vielä kehitysvaiheessa ja siksi uusiin hankkeisiin tarvitaan monipuolista tutkimusta ja eri aloja poikkileikkaavaa yhteistyötä.
”SÄHKÖN tarpeen arvioidaan kasvavan Suomessa viidelläkymmenellä prosentilla vuoteen 2030 mennessä. Tarvetta vastaavaa lisäydinvoimaa ei Ruususen mukaan voi saada ajoissa aikaan.”
Etelän laitoksissa lämmöntarve on olematon, joten lämmöntalteenotot harvinaisempia. Suomen energiasektori on kiinnostunut vetylaitoksista osittain hukkalämmön takia ja sen hyödyntämisestä kaukolämmössä. Poliitikot ovat kyllä nyt niin maalämpöhypessä, että toivottavasti kaukolämpöala ei kuihdu alta. Ja vetylaitosten hukkalämpökin on yleensä niin matalassa lämpötilassa, että kaukolämmön tuotantoon tarvitaan teollisuuslämpöpumput väliin.
Dagens Industri kertoo Fortumin kaavailemista miljardisatsauksista Ruotsiin.
Syytä tässä yhteydessä havainnoida myös seuraavat seikat:
Fortum lämmittelee suhteita amerikkalaiseen ydinvoimatoimittajaan.
Voi kai sanoa, että Hanhiluodon venäläishankkeeseen Fortum pakotettiin valtio-omistajan muskeleilla. Ranskasta ei ydinvoimaa Suomeen enää osteta – ainakaan saksalaisella automaatiolla. Joten eiköhän tämä ole tavallaan luontainen kehityssuunta, jos Fortum ydinvoiman perään haikailee.
Edit. Ohessa Fortumin oma tiedote asiasta
