Laitoksille, jotka pystyvät tuottamaan säätövoimaa tämä on hyvä asia. Varttitaseessa sähkön hintaan tulee terävämpiä piikkejä ylös ja alas ja näistä korkean hinnan piikeistä on helppo kerätä voitot talteen esim. vesivoimalla. Aiempaan verrattuna sähkön tuntikeskihinta voi pysyä samana, mutta myytyjen megawattituntien keskihintaa saadaan ylös, kun keskitetään tuotantoa noille korkeammille hinnoille.
Sama pätee myös moderneihin polttovoimalaitoksiin, joiden automaatio on riittävän korkealla tasolla mahdollistaen osallistumisen säätösähkömarkkinoille.
Tuulivoiman tuottajiin siirtyminen varttitaseeseen ei käsittääkseni vaikuta juuri mitenkään.
Ei toukokuussa vesivoimaa huipputunneittain tuoteta juuri sen enempää kuin keskellä talveakaan. Tuotanto on vain tulvahuippujen takia tasaisempaa läpi vuorokauden, kun muina aikoina sitä keskitetään kulutushuippuihin ja esimerkiksi yötä kohden tuotantoa vähennetään, jolloin kulutus on muutenkin matalammalla
En ymmärrä minkä takia tästä jaksetaan jauhaa Hesaria myöten ja puhutaan tulvatoukokuun ilmaisesta sähköstä ym. höpöstä. Paljon suurempi vaikutus on OL3lla, aurinkovoimalla ja lisääntyneellä tuulivoimalla. Pelkästään näistä on tullut uutta kapasiteettia aika lailla saman verran mikä on koko vesivoimatuotannon teoreettinen huipputeho Suomessa
Näissä laskelmissa kannattaa ottaa huomioon tulevaisuudessa tuleva uusi kysyntä.
Esim dieselin (2.4Mt/v) korvaaminen p2x prosessien kautta synteettisesti tarkoittaisi noin 60% suomen sähkökulutuksen lisäystä.
Tässäkin asiassa enemmän vaikuttaa aikataulu ja adoptio jne. Jokainen saa vapaasti spekuloida itse.
Nämäkin prosessit haluaisivat korkeat käyttöasteet, niitä ei ajeta pelkästään halpoina tunteina. Vesivoima auttaa tässä. Ja siitä voimasta saadaan varmasti kelpo hinta.
Hauska nähdä että energian hinnat palasivat normaaliin kuten aikanaan energiakriisi kanavilla puhuin. Suomessa taas pohjolan halvinta sähköä.
Kursivoidut suojaustaso- ja tuotantoennusteet ovat omia arvauksiani. Suojaustasot eivät tosin nouse tämänhetkisillä hinnoilla.
Osinko odotan hiukan enemmän. Palautusprosentti 68 olisi haarukan alapäässä, kun taas keskimääräinen 75 % (60…90 % jakolupaus) antaisi 1,46 vertailukelpoisesta EPS:stä n. 1,1 €.
Kyllä tuo varttitase vaikuttaa tuulivoiman tuottajiinkin. Tuulituotanto myydään markkinoille tuotanto-/sääennusteiden perusteella. Jos tuulirintama tulee myöhässä, joudutaan omaa tasetta korjaamaan muulla tuotannolla tai kulutuksella. Loppu säätövoima voidaan myydä markkinoille. Yhteenvetona, varttitase lisää mahdollisuuksia säätökauppaan, mutta aiheuttaa myös riskejä omaan operatiiviseen toimintaan.
Alkuosasta ihan samaa mieltä, että varttitaseen ei pitäisi vaikuttaa keskihintaan, mutta volaliteetti lisääntyy.
Fortum ja Korea Hydro & Nuclear Power Co., Ltd. (KHNP) ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen ydinvoimayhteistyöstä 30. toukokuuta 2023. KHNP on eteläkorealainen ydinvoimalaitosten omistaja ja operaattori sekä ydinvoimateknologian toimittaja.
Aiesopimus kattaa ydinvoimalaitoksiin, uusiin reaktorimalleihin sekä nykyisten ydinvoimalaitosten turvalliseen ja tehokkaaseen käyttöön liittyvää yhteistyötä ja tiedonvaihtoa. Aiesopimuksella yhteistyötä laajennetaan uusien ydinvoimalaitosten mahdollisuuksien arviointiin. Ensimmäinen Fortumin ja KHNP:n välinen aiesopimus allekirjoitettiin vuonna 2018.
“Fortum arvostaa suuresti pitkäaikaista yhteistyötä KHNP:n kanssa. Uskomme, että yhteistyöstä on hyötyä molemmille osapuolille”, sanoo Fortumin toimitusjohtaja Markus Rauramo.
“KHNP:llä on hyvät valmiudet ydinvoimalaitosten uudisrakennushankkeissa, ja Fortum on yksi Pohjois-Euroopan suurimmista ydinvoimayhtiöistä. Toivomme, että kumppanuuden myötä molemmat yhtiöt voivat kasvaa keskinäisen yhteistyön kautta”, sanoo KHNP:n toimitusjohtaja Jooho Whang.
Fortum jatkaa työtään maailman sähköistämiseksi hyödyntämällä ydinvoima-alan kokemustaan ja osaamistaan tiiviissä yhteistyössä kumppaneidensa kanssa ydinvoimalaitosten turvallisuuden ja luotettavuuden parantamiseksi entisestään eri puolilla maailmaa.
Tämä aiesopimus on osa Fortumin marraskuussa 2022 käynnistämää selvitystä uuden ydinvoiman tulevaisuuden edellytyksistä. Kaksivuotisen ohjelman aikana Fortum tutkii laaja-alaisesti kaupallisia, teknologisia, yhteiskunnallisia, poliittisia ja lainsäädännöllisiä edellytyksiä sekä pienydinvoimalle että suurille reaktoreille Suomessa ja Ruotsissa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös uusia kumppanuuksia ja liiketoimintamalleja. KHNP:n lisäksi Fortum on tehnyt aiesopimukset brittiläisen Rolls-Royce SMR:n, ranskalaisen EDF:n sekä suomalaisten Outokummun ja Helenin kanssa.
Mielenkiintoista katsoa mihin sähkön hinta menee vuosikymmenen loppua kohden jos nämä kaikki teräs, vety yms. investoinnit toteutuvat. Myös energiaa tulee valtavia määriä tuulivoiman muodossa, mutta luulisi kysynnän olevan puhtaalle energialle kohdillaan ja sitä kautta hinnan myös.
Energian kokonaiskulutushan ei kasva mutta tuon kokonaisuuden alla tapahtuu jatkuvasti valtavaa muutosta.
Jeps, tässä on kuin kissa kuumalla katolla itsekin, viivoitinanalyyshillä tuijoteltunahan tasaisen robotusrepertuaarin tuottama kahdentoista euron kurssialitus olisi ollut edessä vasta huomispäivänä, mutta jostain syystä oli näköjään parempi tehdä se jo tänään, ennen jenkkiavausta, ilmiselvän “stoplossausnotkan” kera…?
Tiedä sitten mitä uutista tässä taas kerran algorytmeillä odotellaan, mutta USA:n teollisuuden ISM-indeksi kuitenkin ainakin odotuksiin samalla kun inflaation odotetaan selvästi hidastuvan(=Prices Paid -indeksin pistelukema oli 44,2, kun konsensusennuste odotti sen olleen 52,3)…
Kyllä, hurjia on suunnitelmat ja sähköä palaa melkoiset määrät jos edes pieni osa toteutuu.
Tällä hetkellä näyttää kuitenkin mielenkiintoisesti siltä, että siinä missä nämä sähköä kuluttavat hankkeet on vielä aika pitkissä puissa eli investoinnit toteutuvat parhaassakin skenaariossa tuolla vuosikymmenen lopun lähellä, niin sähköä tuottavaa kapasiteettia tulee aivan hirmuista vauhtia jo lähivuosien aikana. Tuulivoimassa on jäätävä buumi päällä ja miljardeja satelee sieltä sun täältä rakentamaan koko ajan lisää myllyjä Suomeen.
Ennustaisin tuleville vuosille siis aivan hurjan volatiliteetin jatkumista sähkömarkkinoille. Nyt näyttää jo jopa suhteellisen todennäköiseltä, että tulemme näkemään vähintään hetkellisen yli-investointiaallon tuulivoimaan ennenkuin nuo sähköä kovasti kuluttavat investoinnit alkavat realisoitumaan. Tämä voi noin vuosina 2025-2027 tarkoittaa hyvin usein toistuvia nollahintoja silloin kun tuulee ja tosi korkeita hintoja silloin kun ei tuule. Voi itseasiassa jopa olla, että tulemme näkemään jälleen tosi matalia vuosikeskihintojakin jos tälle välille tulee hyvin kosteita vuosia. Uskoisin, että tämä saattaakin olla viime viikkojen Fortumin kovan pulkkamäen takana, kun nyt jo hetken aikaa jatkuneet nollahinnat sähköpörssissä on voinut saada monet epävarmaksi sen suhteen, että onko tässä nyt se tulevaisuus sähkömarkkinoilla jossa Fortumin pitäisi kassavirtaa raapia kasaan.
Mutta kuten todettua, jos/kun tuulivoimaan investoidaan aivan pää märkänä, seuraa tästä voimakkaan volatiliteetin jatkumista. Tämähän sataa aivan suoraan Fortumin vesivoiman laariin, eli vaikka vuosikeskihinnat saattavatkin taipua alhaisiksi jo lähivuosina, niin Fortumin markkinoilta saavuttama hinta tulee olemaan ihan eri tasoa kuin se markkinan keskihinta. Tätä hillotolppaa osakemarkkina ei taida oikein osata hinnoitella, tai sitten tästä lähes nettovelattomasta Fortumin vesi-/ydinvoimakassavirtakoneesta ihan oikeasti halutaan maksaa vain ~10x P/E.
Kelpaa mulle, ostonappi on ollut pohjassa jo jonkin aikaa aina kun tullaan 0,5€ lisää alaspäin. Ei näillä hinnoilla voi hävitä rahaa, kunhan nuo Suomen ydinvoimalat ei räjähdä.
Siitä lukemaan Nordic Energy Research:in maaliskuussa tullutta julkaisua “Energy Trilemmasta”, joka koostuu termeistä “security”, “affordability” ja “sustainability”, vapaasti suomennettuna “turvallisuus, kohtuuhintaisuus ja kestävyys”. Tuolla käsitellään juurikin koko sähköjärjestelmän ja energiantuotannon pelikenttää ja muutoksia murrosvaiheessa. Tähän viitattiin vasta eräässä panelikeskustelussa, jossa myös Fortum oli mukana. En ole vielä ehtinyt itse tarkemmin perehtyä, mutta vaikuttaa mielenkiintoiselta!
Osa on ehtinyt jo tässä nykyisessä “myrrellyksessä” vähän elää ja vanheta, mutta nostaa esiin hyviä pointteja!
Jos tuo myrrellys kiinnostaa niin mm. Fingridilla ja Entso-e (jonka varmaan taas kirjoitin väärin)
On hyviä skenaariopapereita pohjoismaisista markkinoista.
Matalan sähkön hinnan taustalla on myös nouseen tuuli/aurkinkovoiman ja ydinvoima tarjonnan lisäksi laskenut kysyntä. (Tämä kysynnän lasku riippuu osittain väliaikaisista tekijöistä)
Toukokuussa 2023 kulutettiin 2022 verrattuna Fingridin datan perusteella 7,2% vähemmän sähköä.(221580 MWh lasku kulutuksessa)
Liekö yrityksille jäänyt energiansäästötoimet käyntiin? Osan varmasti tehnyt lämpimämpi kevät (Vähemmän HDD päiviä, en jaksa laskea kulutuksen suhdetta auki.)
Mutta myös talouden epävarmuus on varmasti ajanut asiansa ja laskenut kulutusta.
Lisäksi kuukausi on ollut tuulinen. Olosuhteet ovat siis olleet varsinaisen hyvät halpaan sähköön!
Tässä on Sijoittaja.fi:n muutamissa minuuteissa luettava analyysi Fortumista,
Fortum on päässyt eroon valtaosasta Venäjä-riskiään yhtiön ilmoittaessa alaskirjaavansa kaikki loputkin omistuksensa naapurivaltiossa. Hinta on karvas, mutta sen ei pitäisi tässä vaiheessa olla yllätys enää kenellekkään. Positiivista on se, että Fortumin sähköntuotanto on todella terveellä pohjalla, ja yhtiön tase kestää alaskirjauksen. Vaikka geopoliittisen tilanteen kehittyminen luo edelleen riskiä Fortumin toiminnalle, voisi Fortumin sanoa saaneen uuden alun yhtiön jättäessä taakseen Russia- ja Uniper-nimiset kivireet.
Mökkijärveni Pohjolan Voiman Jumiskon voimalaitoksen täysremontti tehtiin juuri 70 vuoden käytön jälkeen. Kesäkuun lopussa olisi avoimien ovien päivät, mutta kun on muuta menoa…
Katsoitteko Ylen uutisia? Siinä oli juttu kuinka Pohjanlahdella ollaan suunnittelemassa useita tuulipuistoja. Samassa jutussa kerrottiin, että Suomen sähkönkulutuksen odotetaan kaksinkertaistuvan lyhyessä ajassa.
Kuka osaisi selittää kuinka paljon sähkönkulutus voi Suomessa kasvaa vuoteen 2030 mennessä, kun EU vaatii energian loppukäytön vähentämistä vuoteen 2030 mennessä 241 TWh eli 50 TWh viimevuotisesta?
Lasketaanko vedyn valmistamiseen käytetty sähkö energian loppukäytöksi Suomessa, jos vety kulutetaan Suomessa tai vaihtoehtoisesti viedään Suomesta? Yritän ymmärtää, mikä poliittinen soppa tästä Suomi-EU -väännöstä vielä saadaan. Kaipailen siis faktoja viitteineen, en mielipiteitä Kiitos etukäteen
Yleisesti ottaen loppukäytössä ei lasketa energian muuntotappioita, enkä kutsuisi niitä muutenkaan “tappioiksi” sillä Vedyn tuotannossa “hukkaan” menevä energia saadaan talteen lämpönä, mitä voidaan käyttää kaukolämmössä. eli taskusta toiseen siirtämistä.
Itse vedyn sisältämä energia taas ei ole loppukulutusta.
Esim noissa Vety teräs projekteissa sitten taas korvataan muuta energiaa sähköllä. Muutetaan vaan energian tyyppiä.
Lainaus eurostatilta:
“Final energy consumption excludes energy used by the energy sector, including for deliveries, and transformation. It also excludes fuel transformed in the electrical power stations of industrial auto-producers and coke transformed into blast-furnace gas where this is not part of overall industrial consumption but of the transformation sector.”
Toki tuntuu että jokainen laskee nämä miten haluaa, en eu pykäliä löytänyt vaikka kyllä etsin.
EU:ltahan on toki myös primääri kulutukseen tulossa vähennystavoite… Asia erikseen…
En muutenkaan oo tilastotieteilijä, nää on enemmän niiden hommia, vaikka energiapuolella olenkin töissä.
En olisi hirveän huolissani, FEC ja PEC molemmat trendanneet alas EU:ssa:
Mutta jos tarkemmin haluat sukeltaa regulaation syövereihin, siitä vaan.
tapoja vähentää FEC ja PEC on monia. mm polttoaineen vaihdot sähköön vähentävät laskennallista kulutusta paikoin.
Ja mitä itse kulutuksen nousuun tulee, Vilkaisisin sen pari viestiä aikaisemmin kehumani Fingridin skenaarioanalyysin.
Tossa vielä laiskoille, tossa yhdessä muiden analyysien arvioita.
Oon noita joskus tänne ja energiakriisi foorumille postaillut, enempi alkaa käydä jo tuntityöstä
