Juuri näin: optimointihyötyyn suojauksella ei ole vaikutusta.
Keskustelussa ymmärtääkseni kuitenkin mietittiin, mitä suojaaminen käytännössä tarkoittaa, ja voidaanko suojattua tuotannon myyntiä optimoida.
Toisin sanoen: Suojaus pienentää riskiä, mutta ei kuitenkaan tarkoita, että kyseiselle määrälle tuotantoa saataisiin vain suojauksen mukainen hinta.
Fortum aiheena myös päivän Kauppalehden pääkirjoituksessa:
Aiheessa ei sinällään ole mitään uutta. Mutta pienomistajan kannalta huono ja epäluotettava yritysjohto on syy siihen, miksi itse en omista osaketta.
”Molemmat osapuolet ovat todenneet yhdessä, ettei nykyisillä edellytyksillä ollut mahdollista löytää kaupallista mallia, joka olisi sopiva kummallekin yhtiölle”
Olisi enemmän kuin hyödyllistä, että osapuolet avaisivat, mitä tarkoittaa käytännössä kaupallisen yhteisen mallin löytymättömyys. Lisäksi tuo Raahen tehdas on Suomen suurimpia energiankuluttajia.
Perjantaina (3.11) uutisoitiin, että Kemijoki Oy:n suurhanke useiden pumppuvoimaloiden rakentamiseksi nytkähti pykälän eteenpäin ja yhtiö tutkii nyt tarkemmin uuden voimalan rakentamista Kemijärven Ailangantunturille. Fortum omistaa yhtiöstä 28,27% (lähde: Omistus - Kemijoki Oy).
Alla parit uutiset pumppuvoimalahankkeeseen liittyen:
Taustaa:
Kemijoki Oy, kertoi viime keväänä suurhankkeestaan, jossa yhtiö selvittää jopa viiden pumppuvoimalaitoksen rakentamista Kemijoen vesistöalueelle. Jos kaikki voimalat pystyttäisiin toteuttamaan, investoinnit olisivat jopa kolme miljardia euroa. Kemijoki Oy:n tekemän selvityksen mukaan pumppuvoimalaitokset laskisivat tukkusähkön hintaa, vakauttaisivat sähkön hinnan vaihtelua ja parantaisivat sähkön hinnan ennustettavuutta. Samalla pumppuvoima mahdollistaa tuuli- ja aurinkovoiman lisärakentamisen lisäämällä sähköntuotantoa, joka kykenee tasapainottamaan nopeasti tuotannon ja kulutuksen välistä vaihtelua.
Miten laitos toimii:
Pumppuvoima toimii Suomen sähköjärjestelmää tasapainottavana vesiakkuna. Hajautettu sähköntuotanto parantaa kansallista huoltovarmuutta.
Pumppuvoimalaitos tuottaa sähköä silloin, kun sähkön kysyntä on korkealla tai sähköjärjestelmässä on häiriö. Kun tuulee tai aurinko paistaa ja sähköstä on ylitarjontaa, pumppuvoimalaitos pumppaa vettä takaisin ylävarastoon.
Vettä lasketaan Ailangantunturin laitoksen ylävarastosta turbiinien läpi Kemijärveen. Veden pumppaaminen järvestä ylävarastoon kestää yhtä kauan kuin ylävaraston tyhjennys: 7–9 tuntia.
Aikataulu:
Voimaloiden rakentamisaikataulusta ei ole vielä varmuutta, koska lupaprosessit kestävät Suomessa vuosia. Keväällä Timonen totesi haastattelussa, että aikaisintaan hankkeiden rakentaminen voitaisiin aloittaa vuonna 2025 ja rakentamiseen on varattu neljä vuotta aikaa. Kyse on siis 2030-luvun ratkaisusta.
Ylen uutisessa Kemijoki Oy toimitusjohtaja Tuomas Timonen kommentoi:
Mistä Kemijoki oy:llä on rahaa jopa miljardia hipovaan investointiin? Timosen mukaan yhteiskunnallinen tarve tällaisille ratkaisuille on niin iso, että rahoitus on järjestettävissä.
– Euroopassa liikkuu paljon rahoitusta helposti saatavissa ja isoja hankkeita ympäri Eurooppaa on käynnissä. Viime vuonna käynnistyi lähes 2000 megawattia pumppuvoimaa ja sitä on merkittävissä määrin jo käytössä ja tarve kasvaa koko ajan, Kemijokiyhtiön Timonen sanoo.
Ailangantunturin pumppuvoimalan ympäristövaikutusten selvitys pannaan vireille tänä vuonna.
– Vaikutus ympäristöön on varsin rajallinen, Timonen sanoo.
Kemijärven vesi on luokiteltu tilaluokkaan ”hyvä”. Voiko Kemijärvestä vettä edestakaisin liikuttava pumppuvoimala heikentää vesistön tilaa?
– Lähtökohta on, että sitä ei saa heikentää. Vesistön tilaa ei saa heikentää. Sen pitää säilyä hyvässä tilassa. Ympäristövaikutusten arvioinnissa tutkitaan mitkä ratkaisut on, että sillä ei ole sellaisia vaikutuksia, mitkä heikentävät tilaa, Timonen sanoo.
Kemijoki oy suunnittelee useita pumppuvoimaloita tunneleineen ja tekoaltaineen Kemijoen vesistön varren vaaramaisemiin. Pitäisikö niiden yhteisvaikutus Kemijoen vesistön tilaan selvittää kerralla?
– Kyllä tässä on järkevä lähteä askel askeleelta ja tehdä kuntoon tämä yksi arviointi ja sitten katsotaan että miten sellainen yleensä tehdäänkään, Kemijoki oy:n Timonen sanoo.
Hieman tarinaa Fortumista.
@Pia_Maljanen1 haastatteli Juhaa englanniksi mm. Fortumin Q3:sta ja näkymistä. 
Fortum’s Q3 result delivered plenty of news, which is a bit unusual for the quarter. Analyst Juha Kinnunen comments on the result in an interview right after the earnings call.
00:00 Intro 00:15 Fortum in brief 02:09 Summary of Q3 03:31 Hedging & optimization premiums 7:25 Achieved electricity price 8:41 Efficiency program 10:14 Market reaction 11:21 Outlook for 2024
Tämäkin video löytyy Inderes Nordic -kanavalta, joka kannattaa tilata.
"Energiatalousinstituutti IEEFA julkaisi maanantaina näkemyksensä Fortumin Uniper-katastrofista. Instituutin mukaan Fortumin tappiot olivat valtavat, mutta ne olisi voitu estää riskittömämmillä investointipäätöksillä. Lisäksi veronmaksajille miljardeja maksanut katastrofi oli instituutin mukaan ennakoitavissa.
Uniper-hankintojen aikaan Fortumia kritisoitiin voimakkaasti fossiilisia polttoaineita käyttävien voimaloiden ostamisesta. Fortum meni Venäjällä vastavirtaan, kun muut kansainväliset yhtiöt vähensivät toimintaansa maassa Krimin miehityksen jälkeen.
IEEFA nostaa tikunnokkaan toimitusjohtaja Markus Rauramon. Fortumin aiempi talousjohtaja Rauramo on nyt yhtiön toimitusjohtaja ja edelleen asemassaan huolimatta johtavasta roolistaan 5,8 miljardin euron tappioissa"
IEEFA on väärässä siinä, että Uniper- ja Venäjä-sekoilut olisivat jääneet täysin seurauksitta Fortumissa. Yhtiön edellä mainittu toimitusjohtaja ja äskettäin potkut saanut hallituksen puheenjohtaja yrittivät junailla toimarille muhkean tulosbonusjärjestelmän, jonka laskennasta oli tiputettu pois juuri nuo tappiosekoilut.
Sekä Fortumin karmeaa jälkeä synnyttäneet itäUnipersekoilut että yritys antaa vielä lisäbonuksiakin johdolle niiden vanavedessä jäävät kyllä Suomen yrityshistoriaan. Ja toimitusjohtaja jäi istumaan pallilleen.
Valtionyhtiö maksaa enemmän veroja Irlantiin kuin Suomeen, vaikka yhtiöllä ei ole energialiiketoimintaa Irlannissa lainkaan. Valtionyhtiö syytää siis rahaa Irlantiin, vaikka kyse Suomen eikä Irlannin valtion yhtiöstä. Ei toki sijoitusfoorumilla moitittavaa. Kaikki mitataan vain rahassa ja se joka keksii tavan sitä tehdä, on osakkeenomistajan kannalta oikeassa. Tavan kansalaiselle tilanne näyttäytyy enemmän kuin moitittavana nyt kun puhutaan kestävyysvajeesta, leikkauksista sekä taloustalkoista. Vielä viime keväänä moni kotitalous oli vaikeuksissa kohonneiden sähkölaskujen takia. Sitä on mukava maksella perintään menneitä Fortumin sähkölaskuja tietäen, että verotkin maksetaan Irlantiin. Toki vastaa Fortumin muunkin toiminnan ajamaa linjaa, joten johdonmukaisuudesta annettava littipeukku.
Fortumilla Irlannin yhtiössä miljarditolkulla vähennyskelpoisia tappioita. Tuskinpa he siten Irlantiin euroakaan veroja maksavat lähitulevaisuudessa.
Siitä olen samalla linjalla, että verot tulee maksaa siinä suhteessa eri valtioihin, missä myös niitä vastaavat tulot generoidaan. Mutta jos konserni tekee valtiossa A 100 rahan edestä tuottoa ja valtiossa B 100 rahan edestä tappiota, niin konsernitasolla on perusteltua mielestäni pyrkiä maksamaan veroja koko konsernin nollatuloksen mukaisesti. Kun kokonaisuutena verotettavaa tuloa syntyy, se toki mielellään maksuun sinne, missä tuotto tehdään.
Alkaa mennä jo ohi ketjun aiheen sen verran, että ehkä järkevää lopettaa tämän aiheen pureskelu.
Jos nyt ei mennä verotukseen tai politiikkaan, vaan pitäydytään Fortumissa, niin kyllä kaikkein moitittavinta olisi se, että Fortum tieten tahtoen heikentäisi tulostaan ja jättäisi vero-optimoinnit tekemättä. Fortum on pörssiyritys ja sen on toimittava sen mukaisesti. Fortumin tehtävä on maksimoida kannattavuutensa, eikä keinotekoisesti tukea heikosti hoidettua valtiota muiden omistajien kustannuksella. Muuton se kohtelisi omistajiaan härskin epätasa-arvoisesti.
Sillä ei ole juurikaan merkitystä, miltä asia jonkun taloudesta ja yrityksistä ymmärtämättömän silmissä näyttäytyy. Kitisijöitä löytyy ihan riippumatta siitä, miten yritys toimii. Valtionyhtiön tapauksessa niitä löytyy toki normaalia enemmän.
(Valtion tehtävä on sitten tehdä päätökset, jolla talous saadaan kuntoon ja jolla houkutellaan yrityksiä maksamaan veronsa Suomeen. Tästä jatkot vaikka politiikkaketjuun.)
Rauramo oli esiintymässä tänään Pörssisäätiön Pörssi-Illassa. Itselle suurin pettymys Q3 osarissa oli kuvassakin näkyvä tulevien investointien maksimimäärän leikkaaminen 500milj eurolla, enkä osarin yhteydessä ihan sisäistänyt, että miksi investointeja leikattiin.
Disclaimerina todettakoon, etten ole vielä katsonut Q3-striimiä, enkä kuunnellut Vernerin haastattelua. Pitää paneutua näihin huomenna paremmin ja tarkastella asiaa tämän jälkeen, että herättääkö jotain muitakin ajatuksia
Rauramo kertoi, että investointeja leikattiin, koska arvioitu kysyntänäkymä oli heikentynyt ja, että nyt lyhyellä tähtäimellä (2023-2025) keskitytään enemmän kannattavuuden ja kassavirran puolustamiseen toimintaa tehostamalla.
Kysynnän heikentyminenhän kuvastaa mielestäni sitä, että myös asiakkaat lykkäävät investointejaan epävarmassa markkinakehityksessä kauemmas tulevaisuuteen → tulevaisuuteen ennustettu kysynnän kasvu joko lykkääntyy kauemmas tai jää osin toteutumatta, jolloin tuntuukin vähemmän yllättäen ihan luontevalta, että Fortum lykkää tai vähentää ainakin tilapäisesti kasvuinvestointejaan. Keskeistä lienee, että kuinka kauan nykyinen heikkous kestää.
Kassavirtahan oli Q3 osalta vahva, velkaisuusaste on painunut lähes nollille ja kassassa rahaa lähes 4mrd euroa (kauden alussa), joten eiköhän tässä olla ihan hyvissä asemissa, vaikka markkinalla onkin epävarmuutta.
Tarkemmin Fortumiin paneutuneille tässä postauksessa ei varmaan ollut mitään uutta, mutta sain ainakin itse vähän jäsenneltyä ajatuksiani Q3-osarin jälkeen 
Oletin investointien vähenemisen johtuvan suoraan siitä, että korkeiden korkojen myötä on vähemmän hankkeita, jotka täyttävät sen Fortumin aiemmin julkistaman tuottovaatimuksen.
Jep, ja tämähän on hyvä että viestittyä investointikuria noudatetaan myös käytännössä.
Hatusta heitettyjä lukuja, mutta jos Fortum saisi uudelle tuulivoimapuistolle 5 % tuoton samalla, kun sijoittaja voisi saada vaikkapa 8 % tuottoa sijoittamalla koko pörssin ETF:ään, on parempi maksaa tuo raha osinkoina ulos omistajille.
Tällä hetkellä alalla investointeja tekevät joutuvat ottamaan rohkeasti omaa näkemystä sähkön hinnan kehityksestä sillä hinta ei välttämättä ylitä tuotantokustannusta.
Vaikkei ikinä uskoisi, myös tämän kokoluokan investointeja ohjaa vahvasti päivän sähkön hinta.
Tämä näkyy esim. tuulivoiman rakennusvauhdissa ja investointipäätöksissä:
Vuonna 2023 ei käsittääkseni tullut yhtäkään investointipäätöstä.
Päivän hinnalla on merkitystä, mutta ei se nyt kovin suuri ole. Isompi merkitys investoinneille on pitkäaikaisilla sopimuksilla. Tuulivoiman PPA-sopimuksia tehdään kymmeneksi vuodeksi (esim. Neste Ilmatar), joten ainakin kilpailijoiden investoinneilla on paljon sitoumuksia pohjalla. Spekulointina Fortum varmaan yritti SSAB:n kanssa pitkäaikaista sopimusta ennen osaria, mutta pudotti sitten investoinnit pois, kun isoa sitoumusta ei tullutkaan.
Kilpailijakentässä tehdään sen sijaan liikkeitä investointien suuntaan. Tänään Ilmatar julkaisi oman vastineensa Fortumin “en-tee-nyt-mitään-kun-tuli-edelliset-mokattua”-strategialle.
Vattenfall tekee bisnestä reippaasti Ruotsin valtion ulkopuolellakin. Saa nähdä, miten Korsnäsin hanke etenee.
Tuki-himmeleillä tuulivoimallakin voi pysyä liiketoiminta hengissä. Hyvä että Fortum ei tähän ole hukannut rahojaan.
Otan mielelläni “säästyneet” investoinnit osinkona, eli entisen arvioiden 95 sentin lisäksi 25 senttiä. Yhteensä 1,20 €, joka nykykurssilla on liki 10 rosenttia 
”Fortum maksoi aikanaan Uniperista 7.2 mrd euroa.”
Muistaakseni Uniperissa pelkkä uusiutuva/vesi- ja ydinvoima Pohjois-Euroopassa oli kaupantekohetkellä €5 miljardin arvoinen maltillisella arvostuksella. Kuka enää muistaa minkälaisia pellehermanneja Uniperin johto oli ja minkälaisilla puliveivauksilla nämä herrasmiehet viivyttivät enemmistön hankintaa. Mielestäni kohtuullisen naurettavaa jälkiviisastelua Fortumin suuntaan. Sitä en väitä etteikö olisi johdolla likapyykkiä pestävänään, mutta kyllä voisi tuon jeesustelun jo Uniper kaupasta lopettaa.
Itsekin ihmetellyt miten kaikki näkivät kuinka huono investointi oli Uniperiin. Itse odotin innolla Uniperin pilkkomista mutta ei monikaan odottanut Saksalaisten vastarintaa. Aina kulttuurien törmäys aiheuttaa ongelmia mutta tuossa taisi olla muutakin.
Papan faxista oli paperi loppunut. Kun äsken lisäsin paprua, niin se alkoi sylkeä raporttia Vara Researchiltä eilisellä päiväyksellä.
Luvut ovat oikein mainioita. Osinkoa itse korottaisin yhteen juuroon, josta tulisi tuo 60-90 %:n palautuksen keskiarvo 75. Tämä oli myös viime vuonna. Lisäksi Fortum voisi jakaa säästyneitä investointeja omistajilleen 100 miljoonan verran, josta tulisi n. 10 sentin lisäosinko.
Hyvältä näyttää
EDIT: korjasin taulukosta pienen lapsuksen
EDIT2: korjattu “laittaisin korottaisin” 
