Jatkona keskusteluun Fortumin julistamasta investointipaastosta, niin yksi yhtiön kärkijutuista on ollut ydinvoima.
-Suomessa on jäänyt vähälle huomiolle ensimmäisen luvan saaneen SMR-pienreaktorin kohtalo USA:ssa. Hanke keskeytettiin muutama päivä sitten, koska asiakkaat eivät olleet kiinnostuneet ostamaan siitä sähköä. Pohjoismaissa Fortumin lisäksi ainakin Helen ja Vattenfall ovat selvittämässä pienreaktoreiden rakentamista ja USA:n tapaus ei ainakaan helpota tilannetta teknologiaepävarmuuksien yms. ohella.
-Kuten tiedetään, Fortumilla on ollut halua tarttua Ruotsissa syntyneeseen ydinsähkön renessanssiin:
-Tänään Ruotsin hallitus julkaisi ohjelman, joka tavoittelee jopa kymmentä uutta reaktoria. Hallitustasolta on viitattu mm. Fortumin ydinvoimakaavailuihin. Ilmeisesti tulossa on isohko tukipaketti julkista rahaa niille tahoille, jotka ydinvoimaloita ryhtyvät rakentamaan. Ruotsin hallitus haluaa kirittää rakentamista siten, että aikaa vuosikausien mietiskelyihin esim. Fortumilla tai Vattenfallilla ei ole.
Eli jonkin ajan päästä Fortum on ison investointipäätöksen edessä: tarttuako Ruotsin hallituksen säteilevään suklaatikkariin?
-Kuten tiedätte, niin Fortumilla on Ruotsissa ydinvoimaa yhteisomistuksessa Uniperin kanssa. Uniper on jo tänään vastannut Ruotsin hallitukselle, että se EI lähde rakentamaan uusia voimaloita. Mutta se haluaisi kyseisille reaktoreilleen elinikäisen toimintaluvan eli ei luovukaan niistä (eikä Fortum myöskään pääsisi käyttämään etuoikeuttaan antaa niistä 1. tarjous, jos myyntiin lähtisivät). Kysyttiinköhän Uniperin ulostuloon etukäteen myös Fortumin näkemys voimaloiden yhteisomistuksen takia?
Näen Ruotsin hallituksen ulostulon erittäin viisaana. Perustelu vaatii hieman taustoitusta siitä, mihin näen maailman liikkuvan pitkällä tähtäimellä.
Fossiilisen energian käyttö tulee vähenemään.
Ilmastonmuutoksen edessä koko maailman on pakko vähennettää fossiilisen energian käyttöä ja toisaalta vaihtoehdot ovat halvempia päivä päivältä.
Energia käytetään aiempaa lähempänä tuotantoa
Fossiilisen energian siirtely on PALJON helpompaa kuin vaihtoehtojen. Öljyä ja kaasua siirrellään valtavia määriä pitkiä matkoja ilman suurempia ongelmia verrattuna sähkönsiirtoon. Toki sähkönkin voi muuttaa johonkin toiseen helpommin siirreltävään muotoon, mutta se ei ole halpaa leikkiä. Siirtymä pois fossiilisesta energiasta on siis paradigman muutos energian liikkuvuudessa. Suurempi energiansiirron kustannus kannustaa käyttämään tuotetun energian lähempänä kuin aiemmin.
Vaihtoehtoista energia tarvitaan aivan rutosti lisää
Maailma käytännössä pyörii fossiilisilla (ks kuva).
Yksi OL3 on pisara meressä isossa kuvassa. Myöskin fossiilisen energia korvaaminen suoraan vaatii usein uutta tuotantoa enemmän kuin se korvaa. Siispä ilman teknologista kehitystä energiatehokkuudessa energian käyttö kasvaisi tulevaisuudessa, jos fossiiliset korvataan 1:1. Rehellisesti energiatehokkuus tulee todenäköisesti myös kasvamaan roimasti, mutta teknologian kehityksen varaan ei kannata tuudittautua (missä fuusiovoimalat?). Joka tapauksessa fossiilisella energialla on ns. Suuret Saappaat täytettäväksi.
Tuuli+sähkö+akut tuskin korvaa fossiilisia lyhyellä (30v<) tähtäimelllä
Nykyisellä teknologialla pelkillä uusiutuvilla fossiilisten korvaaminen ei tule onnistumaan. Akut ovat liian pieniä, myllyt sekä paneelit liian tehottomia/km2, siirtoverkot liian heikkoja ja prosessitekniikka vaihtelevan tehon hyödyntämiseksi vielä liian kehittymätöntä. Ainut kypsä teknologia vastaamaan tarpeeseen on ydinvoima, jonka rakentamisesta tänäpäivänä taas on niukasti kokemusta. Onneksi sen hankkiminen on tahdosta kiinni.
Tähän vois vielä etsiä graafin siitä millaiset rahat energiabisneksessä pyörii, mutta idea menee läpi jo varmaan näilläkin kohdilla. Vihreäsiirtymä tulee väistämättä muuttamaan valtioiden välisiä valtasuhteita valtavasti. Kaikenlaista tuotantoa tulee siirtymään valtavasti tehtaiden huomatessa sijaitsevansa väärässä paikassa (=kaukana energian tuottajista). Näillä pelimerkeillä kaikki energiabisnes tulee olemaan läpeensä politisoitunutta.
Mitä muuta Ruotsin hallitus voisi tehdä? Ydinvoiman rakentaminen on yksityisille yrityksille äärimmäisen riskialtista. Ydinvoimalan rakentaminen on nopeimmillaakin todella pitkä ja kallis projekti. Ja siitä voi helposti tulla vielä kalliimpi ja pidempi projekti. Ja energia on lopulta kuitenkin todella bulkkibisnestä. Miksi sijoittaa 10 miljardia juuri ydinvoimalaan? Kuten edellä kirjoitin (halvalla) energialla tulee olemaan kuitenkin kansantalouksille aivan elintärkeä merkitys. Siksi valtioiden on oikestaan pakko ottaa ohjat käsiinsä tässä asiassa. Ihan vaan vinkkinä meidänkin päättäjille (ja äänestäjille).
Tiivistettynä: Politiikka kuuluu väistämättä energiabisnekseen. Deal with it.
Kiitos mainiosta kuvasta, mittasuhteet tulevat hyvin esiin. Energiantuotannon siirtäminen puhtaaseen tuotantoon tulee olemaan globaalisti ihan järjettömän kokoinen urakka, eikä se onnistu ilman voimakasta poliittista tahtotilaa ja ohjausta. Herää kysymys, kuinka suuri osuus fossiilisista voidaan korvata uusiutuvilla tyyliin meidän elinaikanamme. Urakka on valtava.
Tämä juurikin, energia on elintärkeää yhteiskunnille eikä semmoista voi jättää kokonaan markkinoiden haltuun. Energia on valtaa ja turvallisuutta.
Mietin tässä vielä kotimaisuusasteen merkitystä, maailma voi kriisien keskellä olla yllättävän itsekäs paikka (muistatteko, miten solidaarisia oltiin koronarokotteiden kanssa eu:n sisällä. tai nyt, kun paineen edessä itäsähkö katkaistiin ja saatiin Suomen sähkömarkkinat melkoiseen myllerrykseen. Puhumattakaan muinoin öljykriisistä yms.). Energia on vahvasti myös turvallisuuspolitiikkaa ja sitä kautta yhteiskunnilla voi olla paineita ja halukkuutta vähentää riippuvuutta ulkomaista, vaikka se vähän maksaisikin extraa.
Aikalailla kaikesta samaa mieltä, muutamaa pientä yksityiskohtaa huolimatta. Täsmennetään sen verran että kyseinen kuva on primääri energiasta, joka kattaa kaiken energian kulutuksen. Lämmityksen autot, jne jne. Suoran sähköntuotannon vihertäminen on suhteessa helpompaa kuin esim lämmöntuotannon joka suomessakin pyörii yhä pääasiassa bio+öljy joskin öljyä korvataan vauhdilla. Mm sähkökattiloilla.
Tuulivoimaloiden teho sen sijaan riittäisi kohtuu helposti kattamaan esim Suomen sähkön tai primääri energian tarpeen, erityisesti jos myllyt kasvavat. Mutta tähän menee tosiaan vielä tovi.
Vähemmistö kaukolämmöstäkin tuotetaan fossiilisesti ja tämä osuus kuihtuu myös kiihtyvää vauhtia.
Lähde: Stat
Kaukolämmöstä tuotettiin vunna 2021 fossiilisilla polttoaineilla ja turpeella 39 % ja uusiutuvilla polttoaineilla 47 %. Valtaosa kaukolämmöstä tuotettiin puupolttoaineilla (42 %). Toiseksi suurin energialähde kaukolämmöntuotannossa oli ryhmä muut energialähteet (14 %). Muut energialähteet sisältävät suurimpana ryhmänä savukaasupesurit ja lämpöpumput.
kaukolämmön energiatuotanto on itselleeni jotenkin tuttua. Kun optimoin niitä mm niitä verkkoja työkseni.
Kun sanoin Bio, tarkotin biopohjaisia eli juuri esim puupolttoaineita…. Lähes kaikissa suomen KL verkoissa johon olen törmännyt on yhistelmänä perustuotantoa Bio/teollisuus/hiili jne. Ja mitä tarkotin + oli huippukattila tuotantoa. Sellainen piikituotanto tuotetaan lähes kaikkialla öljyllä tai kaasulla. Joissain paikoissa pelletillä. Jos nyt ei mennä ihan suurimpiin kaupunkeihin jne. Jossa akkuja jne enemmän.
Toki kommentti oli sinäänsä huono että esim öljy ei ole % hirveän merkittävä osuus. Joku pari % mutta sitä löytyy lähes joka pitäjältä.
Tota kaasua ja öljyä korvataan nyt vauhdilla sähkökattiloilla.
Miksi? Koska esim leijupetikattilan pedin hiekat joutuu vaihtamaan usein jos kattilan ajaa alas…
Ei vielä mitään kovin konkreettista, mutta Fortum on myös kiinnostunut rakentamaan Ruotsiin ydinvoimaloita, joita Ruotsin hallitus toivoo maahan “massiivisesti” vuoteen 2025 mennessä (https://www.hs.fi/talous/art-2000009996512.html).
Fortum ja ruotsalainen ydinteknologiayhtiö Studsvik ovat allekirjoittaneet aiesopimuksen, jonka puitteissa yhtiöt selvittävät uuden ydinvoiman edellytyksiä Ruotsissa.
Studsvikin ja Fortumin yhteistyön tavoitteena on arvioida mahdollisuuksia rakentaa pieniä modulaarisia reaktoreita tai suurempia reaktoreita Studsvikin entiselle ydinvoimatoimintojen alueelle Nyköpingin lähistöllä.
Yhteistyön ensimmäisessä vaiheessa tavoitteena on tunnistaa mahdollisia liiketoimintamalleja ja teknisiä ratkaisuja jatkokehitystä varten. Mahdolliset investointipäätökset tehdään myöhemmin.
Vian syyksi paljastui “generaattorin jäähdytysjärjestelmän vikaantunut lämpötilamittaus.” Mitä se sitten ikinä tarkoittaakaan Ehkä joku anturi/mittarivika? Joka tapauksessa tuotannon pitäisi jatkua huomenna tiistaina puoliltapäivin.
Onko OL3 toiminut jotenkin poikkeuksellisen epäluotettavasti jos verrataan vastaaviin uusiin reaktoreihin?
Nyt havaitun vian syy on saatu selvitettyä ja tavoite olisi palata linjoille huomenna 21.11. puoliltapäivin. Jos se toteutuu, niin aika lyhyeksi jäi tämä vikaantuminen.
En tunne ydinvoimaloiden käytäntöä. Mutta esimerkiksi isoissa laivakoneissa, luokassa E0 eli automatiikka mahdollistaa miehittämättömän käytön, tärkeät mittaukset ovat vähintään kahdennettuja, toisistaan riippumattomia. Jos kaikki hälyttää, tulee “automatic shutdown”.
Huomenna suojauksista ei ole Fortumille tuottajana hyötyä. Nämä on näitä kymmenen oksalla vai yksi taskussa tilanteita, omistan Fortumia ja myös sopimukseni on heiltä.
Se näissä olkiluoden ongelmissa on kuitenkin ollut positiivista kun ovat liittyneet vain generaattoriin eikä reaktoriin.
Huomisen hinnat rikkovat asteikkoa, mutta on ne spottihinnat muutoinkin pakkasten myötä nousseet sellaiselle tasolle ettei viime kesänä otetulla kiinteähintaisella tarvitse maksaa sähköstä sen enempää kuin pörssisähköstäkään.
Kommentoin vielä tätä, sillä jostain syystä tämä hyvin lyhyt vikaantuminen on kirvoittanut kritiikkiä laitoksen luotettavuutta kohtaan. Mutta ilman kunnon perusteluja tai vertailuja muihin laitoksiin. Tässä kuitenkin LUT-yliopiston ydintekniikan professori Juhani Hyvärisen arvio. Hänen mukaansa OL3 on toiminut luotettavasti kun huomioidaan että kyseessä on täysin uusi ja uudentyyppinen laitos:
Nyt tulleesta viasta huolimatta ydintekniikan professori Hyvärinen kuvailee suorituksen olevan erittäin hyvä. OL3 aloitti lukuisten viivästysten jälkeen säännöllisen sähköntuotannon keväällä 2023 eli laitoksella ei ole yli puoleen vuoteen ollut suunnittelemattomia tuotantokatkoja.
”Tämä on hyvä suoritus siihen nähden, että kyseessä on uusi laitos ja prototyyppi. Koekäytöt eivät menneet hukkaan, vaikka kauan niitä pitikin turata. Selvästikin niistä on ollut iloa.”
Tästä varmaan kaikki ovat samaa mieltä. Eli olisi parempi ja noin on todettukin Jatkossa tuskin tällaisia jättejä enää Suomeen rakennetaan. Mutta se ei muuta sitä tosiasiaa, että OL3 on ollut varsin luotettava alkutaipaleensa aikana.
Ja kun OL3:een haettiin lupaa, ei ollut tarjolla mitään pikkureaktoreita. Ei voitu rakentaa 10 pikkuvoimalaa mitenkään. Vaihtoehtoina olivat lähinnä 1 x 1600MW tai 2 x 1200MW ja ensimmäinen tuli edullisemmaksi per MW.
Nykyään tilanne on toinen ja tuollaisia jättejä ei enää tarvitse ehkä pohtia.
kaukolämmön energiatuotanto on itselleeni jotenkin tuttua. Kun optimoin niitä mm niitä verkkoja työkseni.
Ehkä joku anturi/mittarivika? Joka tapauksessa tuotannon pitäisi jatkua huomenna tiistaina puoliltapäivin.
