Fortumin pamppu Simon-Erik Ollus toteaa jutussa esim. että pumppuvoimalaitosten tai uuden ydinvoiman rakentaminen helpottuisi kapasiteettimarkkina luomisen myötä. Jos katsoo asiaa tästä näkökulmasta, niin muutama toimija tulee heti mieleen:
Ehkä kaikkein isoimpana Kemijoki oy, joka kaavailee jopa 4-5 miljardin € pumppuvoimalaitoksia Lappiin. Toki eivät läpihuutoasia saamelaisten oikeuksista alkaen. Fortum omistaa Kemijoki oy:n vesivoimaosakkeista runsaat 60 %.
Pienydinreaktorit. Tässä kaavailuja Fortumin ohella myös mm. Helenillä. Teknologia yms. ovat vielä kuitenkin hieman kysymysmerkki. Mm. USA:n kärkihanke tällä alalla jouduttiin äskettäin seisauttamaan.
Pumppuvoimalat ex-kaivoksiin. Kärjessä esillä Pyhäsalmen kaivos. Alkuperäistaho luopui tästä, mutta uusia kiinnostuneita kuulemma ilmaantunut jopa useita.
Ja varmaan muutakin ja muita toimijoita ilmaantuu. Esim. Vattenfallilla olisi resursseja.
Sikäli mikäli kapasiteettimarkkina Suomeen luodaan, niin totta toki siitä selviä kasvuinvestointinäkymiä Fortumille. Joten ihan tyhjiin sitä kassaa ei kannata päästää osinkoina meille omistajille:)
Jos markkina toimii tehokkaasti (ja hintavaihteluista näin voisi päätellä) ei kukaan pääse tekemään ylituottoa. Fortumille sopisi varmaan ihan hyvin että heille maksettaisiin ylimäääräisestä baseload-kapasiteetista.
Se että spotti nousee tonniin yksittäisenä päivänä, ei tarkota ylituottoa.
Olen istunut palavereissa joissa mm todettu että turbiinia ei uusita. Jatkossa pelkkää lämpöä jne koska ei kannata… hiili ja chp puolella kalliit ja hyvät tunnit usein aika vähissä… ja sit laitoksia seisostetaan kesällä…
Esim. Fortumilla ja Fingidillä ollaan huolissaan säätökyvystä, ja samaan aikaan suurin säätövoima Meri-Pori poistuu Spot markkinasta maaliskuun alussa, ja jatkaa kuitenkin varalla huoltovarmuuskeskuksen alla. Luulisi että siinä olisi helppo ratkaisu lähivuosille.
Samoin akku, pumppuvoimalat nimenomaan elää hintavaihtelusta. Kapasiteettimarkkina niille kuulostaa oudolta. Ydinvoima investointiosakkaaksi ei ole ollut halukkuutta kuluttaja ja tuotattajapuolella(case hanhikivi). Nyt sille kaivataan tukiaisia. Lämpöyhtiöt investoinneet sähkö kattiloihin, jotka elää alhaisista hinnoista eli käytännössä hintavaihtelusta.
Minä taas lähtisin siitä ajatuksesta, että sähkön markkina ei ole lähelläkään vapaata. Globaalissa maailmassa tavarat liikkuu yli rajojen, mutta sähkön osalta näin ei pääse tarvittavassa laajuudessa tapahtumaan.
Eli ongelman korjaisi pari sähkökaapelia vaikka Ruotsiin. Eli lähempänä vapaata markkinaa oltaisiin silloin kun siirtokapasiteetti ei lopu huippukulutuksen aikaan kesken, uskallan väittää että tämä järjetön hintaheilunta loppuisi tuolla.
Keräämistäni tietolähteistä yhteensä 32,75 TWh on riittävän lähellä ET:n 32737 GWh (32,74 TWh)
Mielenkiintoista tässä on se, että vaikka kokonaiskulutus on Suomessa pudonnut 2023 versus 2022, niin Fortumin päätuotantomuodot ydin- ja vesivoima on kasvanut merkittävästi.
Ylituottojahan tässä just päästään tekeen. Tuotantohinta on aina sama, mut välillä siitä saa 5x rahaa tai 22x rahaa. Ilamastonvaihteluista riippumattomat tuotantotavat nimenomaan hyötyy tästä. Siks ne myy etukäteen vaan osan tuotannosta.
Lisäksi noi markkinahinnoittelee sähkökriisejä vaikka niitä ei edes ole tullut. Ei se oo musta tehokas vaan vääristynyt.
Ylituotto riippuu aikajänteestä ja tuotantomuodosta.
Ydinvoimalle korkean Spot tuntihinnan aikaan toki tulee paljon tuottoa Spot osuudesta, mutta yhtälailla negatiivisen tuntihinnan aikana tehdään tappiota Spot osuudella. Ydinvoimaa ei säädetä tuntitason hinnoittelun pohjalta. Lisäksi ydinvoimassa tarvitsee muistaa, että hyvin korkeat investointikustannukset tulee kattaa ajan myötä. Sen tähden halukkuutta uusiin ydinvoima investointeihin ei ole ollut viime vuosina. Niitä ei ole nähty järkeviksi. Vanhat ydinvoimalaitos investoinnit on jo kuoletettu, jonka tähden niiden toiminnan jatkaminen mahdollisimman pitkään on taloudellisesti kannattavaa. Uuden ydinvoiman rakentaminen vaatisi parempaa keskihinta odotusta sähkölle, jotta ne saataisiin kannattavaksi.
Vesivoima hyötyy hintaheilahtelusta ja säädettävyydestä, ja ne ovat jo moneen kertaan maksaneet investointinsa eli ne ovat Fortumin kultakaivos.
Vääntö jatkuu vielä, kun Fingrid aikoo valittaa markkinaoikeuteen.
Suurin syy TVO:n ämpyilyyn tuossa asiassa on se, että nyt niitä järjestelmäsuojassa kiinni olevia tuotantolaitoksia ei voi myydä reservimarkkinalle kalliimpaan hintaan. Noissa kohteissa on isoja moottoreita, joita voidaan saamuttaa nopeasti tarpeen tullen.
Fortum aloitti syksyllä 2022 kaksivuotisen ohjelman selvittääkseen uusia ydinvoimainvestointeja, eli kyllä siellä halukkuutta investointeihin on. Nykyisessä poliittisessa ympäristössä ja varsinkin mikäli se kehittyy edelleen ydinvoimalle suotuisammaksi. Näen hyvin todennäköisenä, että tällä vuosikymmenellä nähdään merkittäviä investointeja ydinvoimaan nyt vielä tällä vuosikymmenellä.
Kuten todettu, ydinvoima on investointina valtava. Lisäksi poliittinen paine asian ympärillä on ollut äärimmäinen. Nämä asiat ovat johtaneet siihen, ettei investointeja ole tehty ja toki TVO:n kohdalla hankaluudet OL3:n kanssa vesittivät OL4:n hankkeen toistaiseksi. Suomessa on myös käynnissä teollisuuden rakennemuutos. Siinä missä paperiyhtiöt ovat perinteisesti olleet omistamassa ydinvoimaa, nyt tällä hetkellä siellä näyttää olevan teräsyhtiö mukana selvityksessä.
Lisäksi investointikustannuksissa yksi hämäävä tekijä on investointiaika. Ymmärtääkseni esimerkiksi OL3:n käyttöajan on laskettu olevan 60 vuotta. Nyt täällä hetkellä OL1 ja OL2 kohdalla on käynnissä tarkastelu käyttöiän jatkamisesta 70 tai 80 vuoteen. Toki näitä laitoksia ei voi suoraan verrata toisiinsa, mutta olettaisin uudemman laitoksen kestävän ennemmin pidempään kuin nuo 70-80 lukujen taitteessa rakennettujen laitosten. Eli jos investointikustannukset maksetaan takaisin 60 vuodessa, mutta laitos rullaa 80 vuotta - muuttaa tämä laskelmia valtavasti vaikka välissä menisikin miljardi perusparannushankkeisiin.
OL3 tyyppiseen jättivoimalaan tai muuhun pienempään prototyyppiratkaisuun en usko, mutta suurehko luokkaa n. 1300MW vois olla mahdollista ja järkevää. Suomessa olisi kuitenkin vielä tilaa…
Itse näen niin, että pienydinvoima on kuluttaja- ja pk-sektorille sopiva tuote sähköön ja mahdollisesti lämmitykseen/viilennykseen. Fortumin kanssa uutta ydinvoimaa on tutkimassa kuitenkin esimerkiksi Outokumpu. Outokumpu tarvitsee valtavan määrän energiaa, toivottavasti tulevaisuudessa vielä valtavamman määrän vielä puhtaampaa energiaa. Tällaiseen tarkoitukseen pienydinvoima ei taida olla ratkaisu. Tai toki jos nähdään hyväksi ratkaisuksi rakentaa monta pientä ydinvoimalaa.
Näistä yhtiöistä molemmilla Fortumilla ja Outokummulla raha taitaa poltella taskuja ja tällainen investointi olisi oikeastaan kaikilta kannoilta järkevä. Vielä jos saadaan poliittinen ilmapiiri sitä tukemaan.
Itse uskon, että rahoitus isollekin projektille löytyy. Fortumilla ja Outokummulla on selkeä intressi. Lisäksi mukaan lähtisi Helen ja lukuisia muita pieniä sähkölaitoksia. UPM Energyn tunnuslukuja katsellessa en usko myöskään heidän jäävän sivustaseuraajan rooliin ja he saattavat Pohjolan Voiman kautta kerätä tuplarahat kumppaneiltaan. Eläkevakuutusyhtiöt lienee mukana myös joko PV:n kautta tai muita reittejä? Toki PV:llä voi olla tavoite edetä TVO:n kautta OL4 hankkeessa, joka voisi heidät irrottaa Fortumin ja Outokummun konsortiosta.
Yep. Ja tuotantohan ei ole, ainoastaan hinta. Meil ole kertaakaan ollut sähkö lähelläkään loppumista. Mut huoli siitä on ollut kova ja se heijastanut väärien ennusteiden mukaan hintoihin.
Ei se siitä pelkästään olekaan kiinni. Mutta kyllä se on valtakunnan etu, että tuulesta ja auringosta saadaan päästötöntä ja raaka-aineetonta energiaa, jossa ei olle Venäjän eikä minkään muunkaan talutusnuorassa. Sen ansiosta meille ei tullut täydellistä katastrofia kun sota alkoi. Ja 2v sisään saadaan 800MW lisää efektiivistä tuulienergiaa (2500 MW maksimikapasiteettia).
Mutta se ei yksinään riitä, siitä on täysi konsensus. Sota torppasi yhden ydinvoimalahankkeen ja toisen torppasi loputtoman kallis ja huonosti onnistunut OL3-hanke. Luvat oli jo myönnetty. Nyt pitäisi miettiä, miten tasapainotetaan kysyntää ja tarjontaa lähivuosina. Uuteen ydinvoimaan menee helposti 10+ vuotta, joten se ei ole ratkaisu vielä pitkään aikaan. Tarvitaan luultavasti laaja paletti erilaisia ratkaisuja, joissa on akkuja, pumppuvoimaa, joustavampaa kysyntää ja säätövoimaa (esim. yhteistuotantoa) ja varmaan paljon sellaista, josta en tiedä mitään. Toivottavasti Fortum on kärppänä mukana koko rintamalla.
Oleellista on saada tuottajainvestoijat ja kulutusinvestoijat samaan pöytään, ja etsiä sopivia markkinaehtoisia hankkeita. Hankkeet eivät etene jos molemmat odottelee toisen peliliikkeitä. Toinen osapuoli odottaa hintojen nousua ja toinen laskua. Esimerkiksi isompaa ydinvoimalaa ei tule ilman että löytyy kuluttajainvestoijia, jotka hankkeeseen sitoutuu.
Valtion roolin näen mahdollistajana(lupa politiikka sekä tuotannolle että kulutukselle), mutta mittavat rahalliset tukiaiset eivät mielestäni ole ratkaisu. Fortum isona tekijänä Suomessa avainroolissa tuottajan roolissa, jolla isoja laitoksia mahdollista ylipäätänsä toteuttaa.
Tässä on varmaan syytä tarkentaa mitä tarkoitetaan ylituotolla. Täydellisesti toimivat markkinat johtavat siihen, että ylituottoa eli eroa teoreettiseen optimiin ei synny. Tuotantokustannuksen ja spotin erotus pitkällä aikavälilä on aina pienempi kuin tuotantokustannuksen ja suojatun hinnan erotus. Siksi Fortum haluaa myydä kapasiteettia jonka hinnassa on preemio spottiin verrattuna. Varmaan myös sopii teknisesti heidän tuotemiksiin paremmin.
