Lämpöpumppujen käyttämä sähkö on hiilidioksidipäästötöntä, mikä varmennetaan vuosittain sähkön alkuperätakuin. Kiinteistön tarvitsema muu kaukolämpö tuotetaan hiilidioksidipäästöttömillä tuotantomuodoilla. Halutessa asiakas voi hankkia kaukolämmön kokonaan uusiutuvilla energialähteillä tuotettuna ja lämmön alkuperätakuin varmennettuna.
Uuden tuotteen tekee mahdolliseksi olemassa oleva kaukolämpöverkko, jonka kautta asiakkaat voivat hyötyä keskitetystä lämpöpumppuinvestoinnista. Koska lämpö kulkee valmiissa verkossa, tuotteen käyttöönotto on nopeaa ja asiakkaat voivat osallistua vihreään siirtymään kannattavasti ja isossa mittakaavassa.
Tämä liittyynee ainakin osittain tähän Carunan uutiseen, että esim. espoolaiset käyttävät sähköä aiempaa enemmän. Ihmekkö tuo jos ja kun tehdään yhä enevässä määrin kaukolämpöä sähköllä.
Syy suurimman kuviteltavissa olevan reaktorin valintaan oli eduskunnassa, joka myönsi ydinvoimalalupia liian vähän ja järjettömällä tavalla kappalemääräisesti. Tuli sitten edullisimmaksi vain Excelissä.
Koska pienreaktoreja ei ollut tarjolla, olisi se toinen vaihtoehto ollut rakentaa yksi 1200 MW voimala. Mikä ehkä olisikin ollut järkevä päätös. Varsinkin kun mietitään, että OL3:n järjestelmäsuojan takia sitä voidaan ajaa 1300MW teholla tällä hetkellä. Eli ehkä laitos olisi valmistunut aiemmin ja ollut halvempi, ja tuottanut lähes samalla teholla kuin nykyinen OL3. Kyllä siihen olisi lupa irronnut.
Nythän tilanne on uudenlainen, eikä tällaisiin massiivisiin laitoksiin tarvitse enää tyytyä.
Mutta jossittelu 20v takaisista asioista ei välttämättä ole enää kovin relevanttia.
Tätä 44 TWh:n tuotantoa ei vieläkään ole päivitetty OL3 tuomalla kaballa. En tiedä onko se henkistä laiskuutta vai osaamattomuutta. Papan pitäisi käydä konsultoimassa tuolla viestintä-osastolla.
Älkää masentuko tästä robo-algoritmin pyörittelystä. Mielestäni se näyttää tällä hetkellä osto-ohjelmalta, mutta myyjiä ei ole. En itsekään isona pankkiiri-yhtiönä ostaisi myyntilaitaa tyhjäksi, vaan kiduttaisin lappuset booan tapaan hiljaa hivuttamalla
Suurin syy on kaksi ”vihreää” puoluetta. Vihreät vastustavat ydinvoimaa ihan periaatteesta. Neliapilavihreät kai vastustivat ydinvoimaa koska sen pelättiin vievän markkinat ”piovoimalta”.
Hassua kyllä nyt näyttää siltä että Pohjoismaiden seuraava ydinvoimala rakennetaankin Ruotsiin. No kyllä se myös epäsuorasti Suomen sähkömarkkinaa auttaa. Ja hulluinta on jos se onkin Fortum, joka ydinvoimalan sinne Ruotsiin rakentaa (kun Suomeen ei saanut lupaa ja tuhlasi nekin rahat Venäjälle ja Uniperiin).
Kun Olkiluoto 3 saatiin tällä viikolla käyntiin vikakorjausten jälkeen, niin seuraava Fortumin osakkuusydinvoimala simahtanut. Erityisesti Tukholman alueen sähköntarpeesta huolehtiva Forsmark 3-reaktori vikaantui viime yönä ja on pois käytöstä. Syytä ei vielä tiedetä.
Fortumin osaomistama Forsmark 3-atomivoimala saatiin sitten käyntiin eilen. Mutta tätä isompi uutinen tuli tänään Forsmarkin pääisäntä Vattenfallin pääomamarkkinapäivillä: Forsmarkin kaikki 3 ydinvoimalaa uudistettaisiin.
Fortumin osuus tästä olisi suoralla vähemmistöomistuskaavalla pienimmilläänkin satoja miljoonia €, jollei miljardi-investointi.
Löytyi tällainen mielenkiintoinen ja aika vähän seurattu YouTube-kanava, jossa aksentista päätellen britti tyyppi analysoi yrityksiä. Sieltä löytyi jopa video Fortumista.
Ehkä ihan mielenkiintoista kuunnella kommentteja yhtiöstä Suomi-kuplan ulkopuolelta.
Ei laatutakuuta. Näyttää olevan aika pihalla Uniper-kuvioista.
Fortum on kertonut keskittyvänsä uudessa strategiassaan Pohjoismaihin. Silti sillä on Intiassa aurinkovoimaloita ja sähköautojen yms. latausasemia. Lisäksi yhtiön sivuilla olisi tieto Intian lisäinvestoinneista tasolla 200-400 milj. €. Toisaalta Intian tiedotusvälineet kertovat, että aurinkovoima (185 MW) olisi myynnissä ja siitä voisi saada runsaat 100 milj. €.
Mikäli istuisin Fortumin päättävässä pöydässä, pitäisin PV:n paletissa niin pitkään, kuin takuuhinta tuotannolle kattaa kustannukset. Pyrkisin myös varmistamaan, että tariffi kestäisi voimalan investointien kuoletukseen saakka. Uusien PV-voimaloiden investointikustannukset ovat laskeneet voimakkaasti ja siksi vanhaa voimalaa voi olla vaikea saada myytyä käypään hintaan.
Artikkelin kirjoittajalla on hiukan haasteita kokonaistehon yhteenlaskussa. Espoossa siis 265 ja yhteensä 615 MW. Lisäksi kirjoittaa kulutuksesta MW:ina. No, vähän pitää nipottaa näistä
Nuo on ihan järkyttävän kokoisia. Pelkästään nämä Microsoftin 615 mw keskukset kuluttaisivat 38% Olkiluoto3:n sähköstä. Mitenköhän monta miljardia on niiden hinta?
Sähkönsiirtoverkkoakin nämä koettelee kun rakennetaan alueelle missä muutenkin kulutusta huomattavasti enemmän kuin tuotantoa. Ilmeisesti hukkalämmön hyödyntämispotentiaali on syy miksi näitä rakennetaan alueelle missä tonttimaalle olisi muutenkin kysyntää.
Pitkässä juoksussa on hieman ongelmallista fortumin tuottojen kannalta jos tuulisella säällä on nollahinnat ja sitten kun ei tuule niin erilaiset varavirrat pitää hinnan alhaalla.
Kokonaisuutena energian halpuus on tietty hyvä mutta kylä fortumilla pitää tehdä hartiavoimin työtä että sopeutuvat näihinkin kuvioihin.
Power to heat - heat to power laitokselle joku lupaili 30% hyötysuhdetta. En tiedä onko se riittävä? Vai pitäiskö hiekka-akut aina olla kaukolämmön kyljessä.
Artikkeli itselle maksumuurin takana eli sitä en nää, polar night energyn mukaan projekti on suunnattu district heatingiin sekä prosessihöyryyn. Kummankaan sähköistymisessä ei ainakaan itselleni mitään uutta. Kyseessä on lämpö-akku. Korkea lämpöinen sellainen. Lämpö akkujakin ollut kymmeniä vuosia.
Kyseisillä laitoksilla ei juuri sähköä tulla tekemään, teoriassa varmaan mahdollista. Mutta lämpötilojen tulisi olla vielä hieman korkeampia ja prosessipiiriä tulisi muokata.
Lisäksi tarvittaisiin turbiinit jne
Joka tapauksessa hyötysuhde jäisi pieneksi.
Eikä näiden myyntihinta jäisi mihinkään 0€/MWh
Kaikki sähkön joustokulutus lisää halpojen tuntien hintaa, ja myydessä jäiden joustotapojen tulee tuottaa kulunsa + pääoman tuotto takaisin… Eli sähkö tulisi myydä hyvään hintaan myöhemmin? Etenkin koska hyötysuhde olisi pieni.
En nää näitä isona negatiivisena ajurina fortumin tuotannolle, päinvastoin. Nämä ajavat ylös sähköistymistä ja nostavat sähkön hintaa.
Nämä asiat on hyvä laittaa myös mittasuhteisiin, tuo 10GWh lämpöakku vastaisi 4-5 tunnin helsingin talvista lämmpö kulutusta (vähän hihasta laskettu, tunnit mittaluokka)
Tai ensi vuonna noin 1h 15min piikki tuulivoima tuotantoa.
Suomessa on jo nyt 10x isompia lämpöakku projekteja. Voisin siis tiivistää.
”Ei mitään uutta auringon alla”
