Seuraan näitä alla olevia:
Nasdaq Commodities - Market Prices - Electricity Nordic Market Prices - Nasdaq (nasdaqomx.com)
ja
EEX Nordic Power Futures Futures (eex.com)
EEX:ssä täytyy päivää mulkata ainakin vuorokautta taaksepäin, jotta jotakin näkyy.
Nasdaqia olen opettanut lukemaan jossakin sähkönhinta ketjussa. En nyt jaksa taas 
Kiitos. Pitääpä etsiä myös kyseinen ketju.
Palstalla on niin hiljaista, että kiusaan teitä vaikka faksistani on taas paperi loppunut. Se on niin tuhottoman kallista nykyään.
Lumitöiden jälkeen lueskelin huvikseen taas kerran Fortumin sivuilta uutta matskua. Löysin tällaisen koosteen Q4/2023 merkittävimmistä tapahtumista ja päätöksistä Kooste vuosineljänneksen tapahtumista | Fortum
Tekstistä löytyy yksi henkilöstön tavoitteista: “Muita suoritusmittareita ovat pitkäaikaisten sähkönmyyntisopimusten (PPA) osuuden kasvattaminen osana normaalia sähköntuotannon suojausta”.
Ja vähän alempaa tekstistä poimittua: “5 lokakuuta Fortum ja norjalainen alumiinin sekä uusiutuvan energian tuottaja Hydro Energi AS allekirjoittivat pitkäaikaisen, 13-vuotisen ja kiinteähintaisen sähkönmyyntisopimuksen (ns. PPA) 0,44 terawattitunnin (TWh) vuotuisesta sähköntoimituksesta Ruotsissa. Sähkö toimitetaan Fortumin sähköportfoliosta Keski-Ruotsin SE2 -hinta-alueelta. Sopimuskausi kattaa vuodet 2024-2036. Pitkäaikaiset sähkönmyyntisopimukset sisältyvät Fortumin raportoimiin tukkumyynnin suojauksiin pohjoismaiselle sähkön tuotannolle. Fortum raportoi sähkön tukkumyyntinsä suojaustasoista ja suojatuista hinnoista neljännesvuosittain.”
SE2 on tyypillisesti halvin Fortumin hinta-alueista. EPAD-suojauksien osto on ollut kovin haastavaa, joten tämä on merkittävä sopimus. Laskin että tämän 0,44 TWh tuottaminen vaatii 50 MW:n tehon. Tämä teho vastaa esimerkkinä 10 % toisesta Loviisan ydinvoimalasta. Toki kaupataan Ruotsin SE2:n vesivoimaa.
Mukavaa pakkaspäivää ja tulevaa viikonloppua kaikille Fortumin palstan lukijoille!
Kyllä, tämän ehkäpä hieman ns. “omituisesti” ilmaistun myötä siinä reunalla:
Viimeaikaiseen kurssilaskuun peilattuna…
Tosin onhan “ensi vuoteen” viellä aikaakin, reilusti yli puoli vuotta.
Vai onko sittenkään…
Fortumin “Muut toiminnot” alla toimii Circular solutions, eli jätehuollon/kierrätyksen toimintoja. Ymmärtääkseni ainakin osa näistä toimii Fortum Waste Solutionsin nimellä. Näissä toiminnoissa mielestäni yksi mielenkiintoinen osuus on akkujen kierrätyksen prosessit, joihin he ovat investoineetkin viime vuosina(?)
Fortumin sivuilta löytyy tarinaa Battery recyclingista, ja tämän mukaan Fortumilla on jo hanskassa koko ‘tuotantoketju’ end-of-life akkujen esikäsittelystä aina mustaan massaan ja kallisarvoisten raaka-aineiden erotteluun ja takaisin käyttöön saattamiseen:
“Fortum Battery Recycling’s operations cover all the necessary treatment and production steps to achieve the highest recycling rates and provide a closed loop for battery recycling along the entire value chain in Europe: pre-treatment services in Kirchardt, Germany and mechanical process in Ikaalinen, and hydrometallurgical metal recovery in Harjavalta. By combining Fortum’s mechanical and hydrometallurgical processes, 80% of a battery can be recycled.”
On ollut kovasti pöhinää siitä, että Kiinalla on karhun osa koko maailman akkumateriaalien jalostuksesta. Voisiko tämä olla osa ratkaisua, miten Eurooppa ja muu maailma voisi kehittyä akkuja kierrättämällä omavaraisemmaksi akkumateriaaleissa? Ja vielä tärkeämpää, voisiko Fortumin osakkeenomistaja hyötyä tästä mahdollisuudesta? 
Olen ymmärtänyt, että Waste solutions on “tarkastelussa” ja liiketoiminta ei ole Fortumin strategian keskiössä. Ymmärrän, että nykyisellään puhutaan varmasti Fortumin kokoisessa yrityksessä tasolla ‘lillukan varret’, mutta tulevaisuudessa, vaikka 10v kuluttua volyymit voisivat olla jo merkittävämmässä kokoluokassa esimerkiksi EV-akkujen tullessa tiensä päähän ja ottaen huomioon muukin yhteiskunnan sähköistyminen.
Mikäli Fortum on tässä ns. ensimmäisten joukossa, voisiko tässä olla tulevaisuudessa strategisesti tärkeä aihio, ja jos voisi, niin mielenkiinnolla odotan mihin tulokseen päätyvät liiketoimintojen arvioinnissa.
Onko foorumilla tietoa, onko Euroopassa kuinka paljon tekijöitä, joilla on jo koko kierrätysketju hallussa? Onko Fortumilla minkäänlaista first mover etua, vai onko näitä tekijöitä jo kasapäin olemassa?
Mitä itse olen tutkinut, niin ainakin on artikkeleita, joissa sanotaan, että kierrätys on keskittynyt sekin Aasiaan. Eli kun ollaan saatu akkumateriaalit kerran Kiinasta pihalle, niin lopuksi lähetämme ne takaisin sinne. Voisiko olla fiksumpaa kierrättää ne itse, kun kerran olemme ne sieltä Euroopan kamaralle saaneet naarattua? De-globalisaatio ja kaikki…
Olisikohan tässä syytä viimepäivien pienelle laskulle?
Edit. Äh unohdin, että tästä oli jo puhetta ylempänä. Positio kuitenkin kasvanut edelleen.
Tuossa on hieman lisätietoa millainen hyee… siis sijoitusyhtiö Covalis Capital LLP on, eli erikoistunut mm. utilities sektoriin:
"Covalis Capital is a global asset manager focused on Infrastructure, Utilities, Renewable Energy, Industrials, Materials and Autos sectors."
https://www.covaliscapital.ky/
Verrokki RWE:n kurssi näyttää aika samalta kuin Fortumin, joten on hyvin todennäköistä, että shortit kohdistuvat hieman laajemmin koko utilities sektoriin ja voivat olla esim osa hedgetystä. Fortumin market cap on n. 39% RWE:stä, jonka lasku on ollut hieman vaimeampi. Vaikka shorttipositio on kasvanut viime viikosta, niin lisälasku oletettavasti vaimenee hiljalleen tai ainakin viimeistään nollassa.
Alla on Salkunrakentajan juttu Fortumista tältä päivältä ja siellä on mainittu Citin suosituksen laskusta.
“Jättipankki Citi laskee Fortumin osakkeen suosituksen tasolle pidä aiemmalta osta-tasolta. Pankin mukaan sähkön hinnan lasku vuodesta 2025 alkaen rajoittaa suomalaisen energialaitoksen tuloksentekokykyä ja osinkopotentiaalia.”
ja
Citi laski myös Fortumin osakkeen tavoitehintaa 13,1 euroon. Vuoden 2025 osakekohtaisen tuloksen ennusteetta Citi laskee 14-17 prosenttia 0,94 euroon ja osinkoa 0,75 euroon.
Alaotsikot:
Fortum julkaisee vihreän rahoituksen viitekehyksen. 
Fortum on julkaissut vihreän rahoituksen viitekehyksen sisällyttääkseen kestävän kehityksen tavoitteensa koskemaan myös yhtiön rahoitusta. Viitekehys tukee Fortumin strategisia prioriteetteja: puhtaan energian toimittaminen luotettavasti, teollisuuden dekarbonisaation edistäminen Pohjoismaissa sekä uudistuminen ja kehittyminen.
Viitekehyksen puitteissa Fortumilla on mahdollisuus hyödyntää rahoituksessaan vihreitä joukkovelkakirjalainoja ja vihreitä lainoja hankkeisiin, jotka liittyvät uusiutuvan energian, energiatehokkuuden ja/tai ydinvoiman kehittämiseen. Jos viitekehysten mukaisten lainojen varoja kohdennetaan ydinvoiman tuotantohankkeisiin, tiedotetaan siitä lainan liikkeeseenlaskun yhteydessä. Kehyksen piiriin kuuluvat hankkeet sisältävät käyttöomaisuusinvestointeja, investointeja ja/tai liiketoimintaan liittyviä kuluja (mukaan lukien T&K).
Tärkeimmän luokan linjauksia Fortumille (omistaa yli 60 % Kemijoki oy:n vesivoimaosakkeista). Sierilä säästyy voimalarakentamiselta, mutta pumppuvoimalaitokset, kapasiteettimekanismit yms. etenevät eli niitä kasvuinvestointeja ilmeisesti tulossa.
”Talouspoliittinen ministerivaliokunta pitää tärkeänä pumppuvoimainvestointien edellytysten parantamista hallitusohjelman mukaisesti. Ympäristöministeriö on syksyllä 2023 sisällyttänyt pumppuvoimalat vihreän siirtymän investointien luvituksen etusijaisuusmenettelyyn siten, että pumppuvoimalat ovat oikeutettuja etusijaan lupakäsittelyssä. Työ- ja elinkeinoministeriö selvittää säätö- ja perusvoimainvestointeja tukevan kapasiteettimekanismin käyttöönottoa. Valtiovarainministeriö selvittää perus- ja säätövoimainvestointeihin liittyvien korkovähennysoikeuksien kehittämistä”
Itse näen pienydinvoiman kiehtovimpana “uutena” energiamuotona. Fortum on myös kommentoinut aihetta: https://www.kauppalehti.fi/uutiset/fortum-jarruttelee-intoa-pienydinreaktorien-ymparilla/64fe5323-df7c-430d-8917-bd362d4cc2a8
Ei ole pitkä juttu (vapaasti luettavissa), mutta tärkeimmät alla:
”Selkeä havainto on, että SMR:t ovat vielä epäkypsemmässä vaiheessa kuin mitä uskoimme. Ne eivät ole valmiita, ja se on yksi riskiaspekti, jota pitää pohtia”, Lundström sanoo. Niiden kehitys on hänen mukaansa toisaalta ”erittäin nopeaa”. Fortum näkee yhden mahdollisuuden niille juuri ydinkaukolämmössä, eli kaukolämmön tuottamisessa pienellä ydinreaktorilla.
”Vaikka pienydinreaktoreista on aika paljon innostunutta keskustelua, harva pystyisi jättämään niistä sitovan tarjouksen. Se vaatii vielä työtä. Isot reaktorit ovat kuitenkin jo valmiita tuotteita”, Lundström sanoo.
”Yritämme ottaa kaikki opit vaikeista ja kalliista kokemuksista. Haluamme välttää tilannetta, että rakennamme tiettyä reaktoria ensimmäisenä maailmassa. Olemme nähneet Suomessakin, että uudet reaktoriprojektit eivät ole helppoja”, hän sanoo viitaten Hanhikiveen ja Olkiluoto 3:een, jotka kummatkin viivästyivät ja kallistuivat.
“Se on valtava käänne, millä vauhdilla ja painokkuudella Ruotsin hallitus on vienyt asiaa eteenpäin. Siellä keskustellaan erilaisista tukimekanismeista ja suurteollisuus on vahvasti ottanut kantaa lisäydinvoiman puolesta. On puhuttu 8–10 ison reaktorin tavoitteesta”
Itse näen, että lähitulevaisuudessa saattaisi olla ihan hyviä paikkoja toteuttaa fokuksen mukaisia investointeja.
Onko ydinlämmölle lopulta käyttöä, kun suurin tarve ajoittuu vain osalle vuotta? Jo nyt lämpöä voidaan varastoida ja hyödyntää esimerkiksi edullisempaa sähköenergiaa?
Noin muutenhan muulla kuin sähköllä tuotettu lämpö olisi tärkeää, koska tällä leikattaisiin pahimpia kulutuspiikkejä kovilla pakkasilla
Omaan ajatteluun tuntuu oudolta, että pienydinvoimalat olisivat riskisempiä verrattuna suuriin ydinvoimaloihin. Eikö Olkiluoto ole ollut ainoa suuri ydinvoimalaprojekti, joka on rakennettu Eurooppaan viimeisen 20 vuoden aikana ja projektin aikataulu ja kulut paisuivat moninkertaisesti…
Mikäs estää säätämästä tehoa pienemmälle, kun tarkoitus on vain lämmittää käyttö- ja lämmitysvettä eikä pyörittää turbiineja?
Hirveä määrä puhetta näistä minireaktoreista ym, mutta kovin vähän faktaa tiedossa. Ehkä spekulointi näistä kannattaa jättää jonnekin seuraavan vuosikymmenen puolelle
Kyllähän skandinaviassa kannattaisi ehdottomasti laitoksen kytkentä olla CHP= yhdistetty sähkön ja lämmöntuotanto ja siihen kytkettävä lauhdeperä. Näin saadaan paras hyötysuhde ja optio maksimaaliseen sähköntuotantoon.
Hieman ihmettelen fortumin puheita kaukolämmöstä ja niiden pyörittämiseen käytettävistä polttoaineista
Nehän on myyty viime vuosien aikana järjestelmällisesti pois! Myönnetäänkö tässä nyt epäsuorasti virhe vai mitä?
EDF juuri ilmoitti britteihin rakenteilla olevan ydinvoimalan hintalapun jo lähes tuplaantuvan alkuperäisestä, nyt €40mrd! Mikä yksityinen firma enää tuollaisia voi ottaa kontolleen.
