Onko tuolla(kaan) suunnittelijalla mitään vakavasti otettavaa liiketoimintaa tai yhtään toteutunutta hanketta takanaan?
Ainakin tässä hankkeessa toimijoilla ”vakavasti otettavaa liiketoimintaa” vaikka kuinka. Mm. Mitsubishi, globaali alansa jätti Rio Tinto ja Fortum:
Tällainen pikauutinen Kauppalehdestä, onkos täällä Hanskan asiakkaita, lopettivat valitettavasti sen aamukatsauksenkin: Handelsbanken aloittaa Fortumin seurannan pidä-suosituksella, tavoitehinta 18,00 euroon
En tiedä Fortumin roolia mahdollisessa Googlekaupassa, mutta Microsoftin Suomen konesaleissa se on merkittävä, jopa maailmankin mittakaavassa ainutlaatuinen. Tossa kun ei vain rakenneta nollapäästöperiaatteella salia vaan myös kierrätetään hukkalämpö kaukolämpöverkkoon. Tuossa ainakin on hyvän referenssin mahdollisuudet. Ja toi on investointina ISO, vastaa erästä viime vuosien suurimpaa infrahanketta. Näkisin Fortumin arvon tossa nimenomaan yhteistyökumppanina - ei pelkästään sähköntuottajana.
Onhan noita hukkalämpöjä otettu talteen useammassakin konesalihankkeessa, joten sinänsä ei uudesta asiasta ole kyse
Viimeksi Espoossa ja taisi sielläkin Fortum olla operoimassa
Sitä ja tätä on tehty pienessä mittakaavassa, mutta ei tällä tavoin kokonaisuutena - siitä se ainutlaatuisuus. Mutta saat olla toki mitä mieltä haluat.
Paikallinen energiayhtiö alkaa hyödyntämään Haminan hukkalämpöä. Jos he saavat homman toimimaan niin luultavasti myös Fortum, vaikka mittakaava olisi vähän isompi
En minä nyt muuten, mutta kun puhutaan referensseistä ja hukkalämmön hyödyntämisestä konesalissa niin ei tuo niin kovin merkittävältä kuulosta.
Microsoftin uusien konesalien pitäisi valmistuessaan tuottaa 40% Fortumin Espoon ja Kirkkonummen kaukolämmöstä. Kaukolämpöasiakkaita on tuolla alueella n. 250 000 eli ihan eri kokoluokassa kuin mikään aiempi.
Maailmanluokkaa tässä on vain yleinen kaukolämmön laaja käyttö ja kapasiteetti pääkaupunkiseudulla. Venäjällä on ehkä tiheämpiä alueita ja Kööpenhaminassa, mutta Kööpenhaminassa lämmöntarve on huomattavasti vähäisempi. Muuta maailmaa hukkalämmön bisnescase datakeskuksen referenssinä ei kiinnosta, kun kaukolämpöäkään ei ole. Datakeskuksille tärkeämpää on viileä ilmasto, hyvät sähköliittymät ja halpa maapohja, jota Kainuussa riittää.
Kaukolämmössäkin riittäisi kehitettävää. Fortum (Helen) voisi tehdä Espoon (Helsingin) kaupungin kanssa diilin, että katuosuudet pidetään sulana lauhdelämmöllä, jotta voidaan vähentää aurausta, lumenajoa, suolausta ja hiekoitusta. Lisäksi kaupunki voi laittaa nastarengaskiellot päälle ja säästetään asfaltoinnissa. Tällöin saataisiin lisää sähkön- ja energiankulutusta, jota Fortum kyselee joka foorumissa ja selittää investointitulppaa.
Aikoinaan kun vierailin noissa jenkkikonesaleissa, selostivat, että Irlannin kaltainen ilmasto on yksi optimaalisemmista - mitä kylmempi ei ole automaattisesti parempi, koska silloin tarvitaan taas energiaa lämpöön ja muihin asioihin.
Toivottavasti ovat miettineet miten lämmitys hoidetaan jos Microsoft jossain vaiheessa poistuu kuvioista kuten bisneksessä usein käy kun aikajana on kymmeniä vuosia. Kaukolämmön tuottaminen konesalien hukkalämmöllä on tosi hieno asia mutta voiko huoltovarmuuden laskea sen varaan? Tiedetäänkö mikä on varasuunnitelma?
Voisiko hukkalämmöllä lämmittää kasvihuoneita? Tuleeko hukkalämpöä kesällä vai talvella enmmän?
Jos niin kävisi niin lämmön voisi kiehauttaa suoraan sähkökattiloilla. Datakeskuksen hukkalämpöhän syntyy kun serverit muuttavat verkkovirtaa laskennaksi. Sähköä pitää tietysti riittää kummassakin tapauksessa.
Tuohon tarvitaan isoja lämpövarastoja kun sitä lämpöä saattaa kulua paljon juuri silloin kun ei tuule. Ydinvoimalla tuota ei voi hoitaa koska sitä ei voi säätää ja uuden rakentaminen kestää liian kauan jos MS päättää laittaa pillit pussiin. Toivotaan että noihin MS soppareihin on laitettu ainakin vuosien irtosanomisajat ja tehotakuut tai muuten on rakennettu talo hiekalle. Vihreä talous on kaikin puolin kannatettava asia mutta moni asia on testaamatta kriisien kautta.
Jos datacenter kuluttaa vaikka 500 megawattia tehoa, niin käytännössä se tuottaa aina jotakuinkin saman viisisataa megawattia lämpöä, mitä tietysti kaikkea ei saada talteen. Energiaa ei kulu luultavasti kovin paljoa muodonmuutoksiin tai potentiaali- tai liike-energiaan.
Siis se lämpöhän tuotetaan tässä tapauksessa sähköllä joka tapauksessa. Jos MS lopettaisi datakeskuksen, laskisi sähkönkulutus hieman enemmän kuin vastaavan lämmön tuottamiseen tarvitaan sähköä. Toki se sähkökattila pitää jossain olla, mutta sähköntuotannon/-kulutuksen puolesta MS:n toiminnan lopettaminen ei olisi mikään ongelma eikä tällöin tarvita uutta sähköntuotantoa.
Totta näin se on teknisesti mutta mitä käy lämmön hinnalle tässä skenaariossa. Nythän se pysyy suht matalalla kun lämpö on sivuvirta. Totta puhuen en ole asiaa miettinyt yhtään mutta toivottavasti joku on
Kansantalouden kannalta datakeskusten saanti Suomeen voi olla todella huono idea. Nääs kun energiajärjestelmä on vihreän siirtymän takia muutenkin tiukoilla, niin lisäkysyntä tietysti nostaa kuluttajahintoja, ja koska datakeskukset oletettavasti eivät tykkää katkoksista, niin sähköverkon hallinta sen kun vaan vaikeutuu.
Koska datakeskusten arvonluonti tapahtuu ihan muualla kuin Suomessa, niin tässähän on mitä ilmeisin riskit sulle rewardit mulle -skenaario. Suomi on se, joka saa riskit.
Fortumin kannalta datakeskukset kuitenkin saattavat olla vallan mainio juttu, koska datakeskuksiin voidaan myydä taviskuluttajaa kalliimmalla se vakaa kapasiteetti vesi- ja ydinvoimasta.
Datakeskuksia kiinnostaa edullinen sähkö pidemmällä aikavälillä ja kun kaukolämmössä muutenkin siirrytään pois polttamisesta sähköistymiseen niin on win-win jos lämpö tehdään serverillä eikä vastuksella (eli sähköllä on ostaja joka on eri taho kuin lämmön käyttäjä ja lämpö on sivutuote).
Keskukset myös luovat jonkin verran työpaikkoja (vaikkakaan eivät erityisen paljon suhteessa investointien euromääriin) ja ovat myös veronmaksajia.
Jospa näihin tulis jotku varavoimajärjestelmät syöttämään sähköä silloin kun sitä on niukasti tarjolla. Vaikka Wärtsilän generaattorit. Tuskin on yhtä tiukat säädökset kuin varsinaisilla voimaloilla kun ovat vain varalla hätätilanteita varten.